Kerrankin pohjoisuudesta on hyötyä: Aasia ja Eurooppa yhdistetään kaapelilla Suomen kautta – ja asemamme maailmankartalla mullistuu

Suomesta tulee muutaman vuoden kuluttua maailmanlaajuisen tietoliikenteen solmukohta, kun Koillisväylää seuraava merikaapeli kytkee Euroopan ja Aasian yhteen Suomen kautta. Huippunopea yhteys tuo Suomelle pysyviä, suoria hyötyjä. Keskustele aiheesta jutun alla.

Valokuituverkot
Valokaapeli
Yle

Suomen sijainti maailmankartalla on lentoyhtiö Finnairin strategian ehdoton kulmakivi.

Mitä lähempää pohjoisnapaa lennetään, sen lyhyemmäksi käy etäisyys Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Aasian välillä. Eurooppalaiset lentoyhtiöt kadehtivat Finnairia, joka lentää Helsingistä Tokioon ja takaisin saman vuorokauden aikana.

Nyt Suomi aikoo hyödyntää Finnair-logiikkaa myös tietoliikenteessä.

Kyse on Jäämeren pohjaan laskettavasta valokuitukaapelista, joka nopeuttaa tiedonkulkua merkittävästi nykyisiin vaihtoehtoihin verrattuna. Perusyksikkönä on valonnopeus ja millisekunnit eli sekunnin tuhannesosat.

Grafiikka.
Antti Parviala / Yle

– Se nopeuttaa liikennettä useita kymmeniä millisekunteja. Se tuntuu merkityksettömältä meille silmänräpäyttäjille, mutta tietotekniikassa sillä on iso ja kasvava merkitys, Ari-Jussi Knaapila sanoo painavasti.

Hän on valtion omistaman huippunopeita tietoverkkoja rakentavan Cinian toimitusjohtaja.

Valtion enemmistöomistama Cinia syntyi muutama vuosi sitten, kun valtio halusi kohentaa Suomen kansainvälisiä tietoliikenneyhteyksiä. Yhtiön perustana on VR:ltä ostettu Corenet-verkko-operaattori.

Haasteet: Venäjä ja jäävuoret

Kaapelin reittiä ei ole lyöty lukkoon kovin tarkasti, mutta se tulee kulkemaan “Pohjoisnavan ja Venäjän mantereen välillä”. Suomen Lapista Barentsinmereen laskeutuva valokuitu nousee maihin jossakin kohtaa Japania. Sieltä se haarautuu edelleen Etelä-Koreaan ja Kiinaan eli juuri sinne, mihin tulevaisuuden megakaupunkien odotetaan nousevan.

Matkassa on vielä pari mutkaa. Ikijäästä vapautuva Koillisväylä kiinnostaa geopoliittisesti monia ja erityisesti Venäjää. Ilman yhteistyötä Venäjän kanssa hanke ei käytännössä etene.

Knaapilan mukaan Venäjällä suhtautuminen on "ailahtelevaa ja välillä tulee lunta tupaan”.

Grafiikka.
Antti Parviala / Yle

Onko usko hiipunut?

– Ei juurikaan, ei hetkeksikään. Kyllä tämä jossain vaiheessa syntyy. Katsotaan, milloin ovat taivaanmerkit paikallaan.

Kaapelin laskeminen Jäämeren pohjaan tuntuu olevan politiikkaa pienempi ongelma, mutta pientä haastetta siinäkin on.

Jäämeri on paikoitellen matala ja vaarana on, että jäävuoret raapivat pohjasta kaapelin mukaansa. Siksi merenpohjan muodon tarkka selvittäminen on ratkaisevaa.

Kaapeli on paksuudeltaan muutaman sentin. Sen ytimessä on muutama valokuitusäie, joita varjellaan useilla suojakerroksilla.

Väistämätön hanke

Koillisväylän datakaapelin edut ovat Knaapilan mukaan niin ilmeiset, että ennen pitkää hanke toteutuu, ja sille löytyy myös rahoitus.

– On ihan realistista odottaa, että vuosina 2021–2022 siellä liikenne jo kulkisi.

Ciniassa uskotaan, että tätä yhteyttä tulevat käyttäämään kaikki verkkoliikenteen jätit Googlesta, Facebookista, China Telecomista ja globaalista rahoitusalasta lähtien. Siksi 600–700 miljoonan euron hankkeen rahoittamien ei ole Cinian mukaan ongelma.

– Jos on asiakas- ja tulopotentiaalia, niin kyllä löytyy rahoitusintoakin. Rahoittajat ovat jopa aktiivisesti yhteydessä meihin päin ja tarjoavat palvelujaan, Knaapila kehaisee.

Ari-Jussi Knaapila
Ari-Jussi KnaapilaJetro Kokko / Yle

Kaikki väylät johtavat Suomeen

Kuulostaa hyvältä, mutta mitä hyötyä tästä on Suomelle? Kannattaako Suomessa iloita Facebookin puolesta, jos sen yhteydet kohenevat?

– Suomelle on tärkeää, että olisimme ison globaalin tietoliikenneväylän varrella, emmekä pahnan pohjimmaisena pohjoisessa Euroopassa, Knaapila muotoilee.

Hän muistuttaa, että kaikenlaiset yhteydet ovat tärkeitä, niin tie- ja meriväylät kuin datakaapelit. Näistä datayhteyksien merkitys korostuu jatkuvasti.

– Se toisi Suomeen pääkonttoria, sellutehdasta, datakeskusta, osaamiskeskusta. Siinä olisi Suomelle mahdollisuus tulla Euroopan itäportiksi, Knaapila visioi.

Sellutehdas? Eikö sille riitä, että bitin sijasta puu liikkuu?

– Kaikki teollisuus digitalisoituu. Siinä tietoliikenne on vähintään yhtä tärkeää kuin tieyhteydet.

Valoa kuidun päässä

Cinian suurille odotuksille on katetta. Yhtiön valokuitukaapeli Helsingin ja Saksan Rostockin välille valmistui kaksi vuotta sitten.

Se oli keskeinen syy, kun yhdysvaltalainen datakeskusyhtiö Equinix valitsi Suomen sijoittumispaikakseen.

Mikko Koski, Yle
Equinixin Suomen toimitusjohtaja Sami HolopainenMikko Koski, Yle

– Suomi ei ole enää pussinperä jossain Tanskan ja Ruotsin takana. Meillä on nyt uudet tietoliikenneyhteydet suoraan Keski-Eurooppaan. Yhtäkkiä Suomi näyttäytyy mielenkiintoisena oikoreittinä Eurooppaan, perustelee Equinixin Suomen toimitusjohtaja Sami Holopainen.

Equinixillä on Suomessa kuusi datakeskusta, joiden kapasiteettia se laajentaa kymmenen prosentin vuosivauhdilla. Samaa tahtia on tarkoitus jatkaa.

Millisekunneilla pysyvyyttä

Uudet tekniikat, kuten 5G ja esineiden internet, vaativat yhä suurempaa datankulun nopeutta ja siksi kansainvälisen yhtiön pitää olla lähellä asiakkaitaan kaikkialla maailmassa.

Mutta samalla palvelun tarjoajan eri puolilla maailmaa sijaitsevien omien datakeskusten välillä pitää olla nopein mahdollinen yhteys. Valokuidussa tieto kulkee valonnopeudella. Sen nopeampaa vaihtoehtoa ei ole tiedossa.

Millisekunnit ovat ratkaisevia, kun vaikkapa kännysovelluksen käyttäjä vaati palvelultaan sulavaa toimivuutta.

Kun datakeskus on lähellä, palvelut toimivat paremmin, ja siksi keskusten ympärille muodostuu liiketoimintaa – tai alan slangilla ekosysteemi. Kunnolla juurtunutta ekosysteemiä ei turhan takia siirrellä.

– Historia on osoittanut, että datakeskusten risteyskohtaan kerääntyy useampia yrityksiä, jotka alkavat tehdä yhteistyötä ja kasvaa. Näin muodostuu ekosysteemi, ja mitä suurempi se on, sen vaikeampaa on edes ajatella sen siirtämistä, Equinixin Sami Holopainen sanoo.