Muuttuuko Sveitsin rahajärjestelmä ainutlaatuiseksi maailmassa? Kansa ratkaisee sunnuntaina, kuka saa luoda rahaa

Uudistus tekisi Sveitsistä maailman ainoan maan, jossa keskuspankilla on yksinoikeus laskea liikkeelle sähköistä rahaa. Viranomaiset ovat jyrkästi aloitetta vastaan. Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

pankkitoiminta
Sveitsin lippu korkealla ilmassa.
Sunnuntain äänestystulos ratkaisee, kuinka paljon poliittista vaikutusvaltaa Sveitsin keskuspankilla on jatkossa.Valentin Flauraud / EPA

Tulevana sunnuntaina sveitsiläiset suuntaavat vaaliuurnille päättämään pankkiensa oikeuksista luoda rahaa luottoa antamalla.

Jos Vollgeld-nimellä kulkeva kansalaisaloite menee läpi, pankit saavat jatkossa myöntää asiakkailleen vain pitkäaikaisella varainhankinnalla rahoitettua lainaa.

Nykyinen kaikkialla Euroopassa käytetty menettely, jossa lyhytaikaisia talletuksia voidaan ohjata luotonantoon, ei uudistuneessa järjestelmässä enää kävisi päinsä. Kaikki asiakkaiden käyttötilit siirrettäisiin pois pankkien taseista.

Tavalliselle sveitsiläiselle muutos näkyisi lainojen korkeampina hintoina ja todennäköisesti myös vaikeampana saatavuutena. Aloitteessa pelko luoton riittävyydestä tulee ilmi keskuspankille määritellyissä tehtävissä: sen pitää varmistaa, että luottoa on riittävästi tarjolla.

Sekä keskuspankki että käytännössä koko Sveitsin hallinto ja talouselämä vastustavat aloitetta. Mistä Vollgeld sitten sai alkunsa?

"Riskivapaata rahaa, frangeja vain keskuspankilta!"

Kansalaisaloitteen taustalla on yksittäisten sveitsiläisten perustama järjestö, jonka jäsenet ovat huolissaan sähköisen rahan alkuperästä. Heidän mielestään yksityisten pankkien rahanluonti on finanssikriisien perimmäinen syy ja keskuspankin suurempi rooli parantaisi rahoitusjärjestelmän vakautta.

Hankkeen taustalla on myös akateemisia tutkijoita, jotka pitävät rahajärjestelmäuudistusta kiinnostavana kokeiluna.

Sveitsin keskuspankki laskee liikkeelle setelit ja kolikot, mutta uudessa menettelyssä se säätäisi myös liikkeellä olevan sähköisen rahan eli talletusrahan määrän.

Kymmenesosa Sveitsissä käytössä olevasta rahasta on käteistä, loput sähköisessä muodossa pankkitileillä. Niillä olevaa rahaa yksittäiset pankit pystyvät luomaan myöntäessään asiakkaille lainoja.

Tämä on malliesimerkki asiasta, josta ei pitäisi järjestää kansanäänestystä.

Veli-Matti Mattila, Finanssiala ry

Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila muistuttaa, että Vollgeld-aloitteella on poliittinen luonne, vaikka se onkin esitetty teknisluontoisena.

– Aloitteessa halutaan muuttaa rahajärjestelmän toiminnan perusteita: mikä on pankkien rooli taloudessa, entä keskuspankin? Puhutaan siitä, kuka saa luoda rahaa talouteen, mutta lisäksi kysymys kuuluu, miten rahanluonnista päätetään ja mihin luotu raha käytetään.

Aloitteen kannattajien mielestä keskuspankin suurempi rooli rahajärjestelmässä lisäisi rahanluonnin tuotoista saatavaa yhteiskunnallista etua. Sveitsin parlamentti päättäisi vuosittaisissa budjettisuunnitelmissaan, miten tuotot käytetään.

Raha voisi välittyä keskuspankilta kansantalouteen esimerkiksi niin, että sillä kustannettaisiin julkisia menoja, sitä jaettaisiin kansalaisille "osinkona" tai annettaisiin pankeille pitkäaikaisina lainoina.

Perusjärjestelmä kumoon

Jos keskuspankki alkaisi ohjailla luotonantoa yrityksille, uusi rahajärjestelmä toisi sille ennennäkemätöntä elinkeinopoliittista vaikutusvaltaa. Siitä viranomaiset eivät ole innoissaan: keskuspankissa Vollgeld-aloite herättää avointa vastustusta ja suoranaista kammoa.

– Aloite on tarpeeton ja vaarallinen kokeilu, joka aiheuttaisi maallemme suurta vahinkoa, Sveitsin keskuspankin hallintoneuvoston puheenjohtaja Thomas Jordan totesi St. Gallenin yliopistolla Zürichissä pitämässään puheessa (siirryt toiseen palveluun).

Nykyisellään rahanluonti on tiukasti valvottua ja säänneltyä toimintaa, jossa yksityiset pankit kilpailevat keskenään. Lakiuudistus tekisi siitä keskuspankin monopolin.

Luottopäätösten tekeminen ja hinnoittelu on Sveitsin keskuspankille täysin vieras toimiala, jota se ei halua ottaa hoitaakseen.

Esikuviakaan ei hevin löydy, sillä Vollgeld-aloitteen kaltaista rahajärjestelmää ei tällä hetkellä ole käytössä missään päin maailmaa.

Sveitsi äänestys.
Peter Klauntzer / Yle

Tiuhaan uurnilla

Sveitsissä kansanäänestys on mahdollista järjestää neljä kertaa vuodessa, ja tilaisuuteen tartutaan ahkerasti. Samana päivänä päätettävänä voi olla useampi kysymys.

Myös tänä sunnuntaina äänestetään Vollgeld-aloitteen lisäksi rahapelien kotimaisuusvaatimuksia koskevan lakimuutoksen kumoamisesta. Maaliskuun äänestyspäivänä päätettiin esimerkiksi Sveitsin yleisradioyhtiön toiminnan jatkosta.

Äänestysaktiivisuus vaihtelee kerrasta toiseen. Ennätyksellisen korkea prosentti saavutettiin vuonna 1992, kun sveitsiläiset päättivät Euroopan talousalueeseen liittymisestä. Tuolloin talouskysymys sai liikkeelle liki 80 prosenttia kansalaisista, mutta miten käy tänä sunnuntaina?

Suomen Sveitsin-suurlähettiläs Timo Rajakangas ja Finanssialan Mattila ovat yksimielisiä siitä, että nyt äänestettävä asia on tavallisille kansalaisille todella monimutkainen.

– Tämä on malliesimerkki asiasta, josta ei pitäisi järjestää kansanäänestystä. Äänestäjien on vaikea ymmärtää, mistä on kyse ja mitä vaikutuksia tällaisella päätöksellä olisi, Mattila toteaa.

Vollgeld-äänestyksen järjestäminen edellytti yli 100 000 allekirjoituksen keräämistä. Gallupien perusteella aloitetta kannattaa reilu kolmannes sveitsiläisistä, ja noin puolet kansalaisista on sitä vastaan.

Jos äänestäjien enemmistö puoltaa aloitetta sunnuntaina, Sveitsin hallituksen täytyy ryhtyä viemään vaadittua rahajärjestelmän uudistusta eteenpäin.

– Valtaosa äänestäjistä tuskin on riskisiltä vaikuttavien kokeilujen kannalla, kun panoksena on Sveitsin kansantalouden menestyminen ja talousjärjestelmän toimivuus, Rajakangas arvioi.

Sekä Rajakangas että Mattila uskovat Vollgeld-aloitteen kaatuvan äänestyksessä. Yllätyksen mahdollisuus on kuitenkin aina olemassa.

Juttua korjattu 11.6.2018 klo 14:40: Päätösvalta rahanluonnin tuottojen käyttämisestä olisi Sveitsin parlamentilla, ei keskuspankilla, kuten tekstissä aiemmin luki. Juttuun on myös tarkennettu, miten raha voisi välittyä keskuspankilta kansantalouteen.