Lupiinikimppu maljakossa on palvelus luonnolle, kunhan sen hävittää oikein – paras aika torjua vieraslajeja on nyt

Lämmin kevät on antanut luonnossa leviäville vieraslajeille etumatkaa. Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

vieraslajit
Lupiineja tien varrella
Lupiini on monien mielestä tienvarsien koristus, mutta se syö altaan monet muut kasvit.Jari Tanskanen / Yle

Luonnossa hallitsemattomasti leviävät vieraslajit ovat hyötyneet lämpimästä säästä. Esimerkiksi jättipalsami ja jättiputki itävät aikaisemmin kuin monet Suomen alkuperäisistä kasvilajeista ja tämä on korostunut poikkeuksellisen lämpimänä keväänä.

Vieraskasvilajien torjuntaan on hyvä ryhtyä ennen kuin kasvi ehtii tuottaa siemeniä, ja tänä vuonna moni kasvi saattaa kukkia viikkoja aikaisemmin kuin tavallisesti. Markus Seppälä Suomen Luonnonsuojeluliiton vieraslajityöryhmästä antaa vinkit yleisimpien vieraskasvien torjuntaan.

Kerää lupiinit maljakkoon ja hävitä sekajätteessä

Lupiini kukkii jo Keski-Suomea myöten ja samalla versoo myös teidenvarsilta tutusta kasvista käytävä keskustelu. Moni pitää lupiinia pientareiden kaunistuksena, mutta tosiasia on, että lupiini leviää Suomessa voimakkaasti ja hävittää tieltään monet muut kasvit.

– Jos omalla pihalla välttämättä haluaa kasvattaa lupiineja, olisi tärkeää katkoa kukinnot pois ennen kuin ne ehtivät siemenvaiheeseen, Markus Seppälä sanoo.

Lupiinit
Lupiini on levinnyt Pohjois-Suomeen saakka.Outi Korpilähde

Lupiinien kerääminen maljakkoon ehkäisee lajin leviämistä, mutta kukinnot kannattaa varmuuden vuoksi hävittää sekajätteen eikä biojätteen mukana, Markus Seppälä neuvoo.

Jättipalsami on helpointa tunnistaa kukinnosta

Tänä kesänä Luonnonvarakeskus kerää havaintoja erityisesti jättipalsamista Vieraslajit.fi-portaalin (siirryt toiseen palveluun) kautta. Jättipalsami on korkea, valko- tai vaaleanpunakukkainen kasvi, joka leviää Suomessa vauhdilla. Se tunnetaan myös paukkukukkana, sillä kasvi ampuu siemenkotansa sisällön jopa metrien päähän. Markus Seppälä neuvoo, että jättipalsami on helpointa tunnistaa silloin, kun se kukkii.

Jättipalsami.
Jättipalsamin tunnistaa vaaleanpunaisesta kukasta.Jari Flinck / Yle

– Normaalisti kukinta alkaa Etelä-Suomessa heinäkuun alussa, mutta tänä vuonna kukkien voi hyvinkin odottaa ilmestyvän jo kesäkuun puolella.

Kasvin hävittäminen tapahtuu kaivamalla se juuriaan myöten ylös maasta. Tämä on tärkeää tehdä ennen siemenkodan kypsymistä. Ennen kukkimista jättipalsamin varret voi heittää huoletta myös suljettuun kompostiin.

Jättiputkea vastaan taistellaan laajasti

Palovamman kaltaisia oireita ihmiselle aiheuttavaa jättiputkea vastaan taistellaan eri puolilla Suomea. Kasvia torjutaan kasvimyrkkyjen lisäksi esimerkiksi hamppukuitulevyjen avulla. Kevään lämpimillä jättiputki on ehtinyt jo kasvaa korkeaksi.

Jättiputki
Jättiputken hävittäjä tarvitsee ylleen suojavaatetuksen.Panu Kunttu / WWF

– Ihanteellista on, jos pääsee kaivamaan maasta lehtiä, kun ne ovat vasta noin viiden sentin korkuisia, silloin suoja-asuksi riittää kumihanskat, Markus Seppälä toteaa.

Lehdet kasvavat porkkanamaisesta juuresta, jonka voi katkaista noin 10 sentin syvyydestä tai kaivaa maasta ylös. Kitkentäjäte kannattaa hävittää jätesäkissä sekajätteen mukana.

Jättiputki voi kasvaa yli neljän metrin mittaiseksi. Sen leviämistä voi hillitä katkaisemalla kukinnot. Isoksi ehtinyttä kasvia hävitettäessä on tiedettävä mihin ryhtyy: kuminen suojavaatetus on välttämätön ja työ on parasta tehdä pilvisenä päivänä, sillä auringonpaiste lisää kasvin polttavaa vaikutusta.

Kanadanpiisku leviää puutarhasta luontoon

Kanadanpiisku, isopiisku ja korkeapiisku ovat tuttuja monesta kotipuutarhasta. Ne kasvavat kotimaista kultapiiskua selvästi korkeammaksi ja ovat Suomessa haitallisia vieraslajeja. Esimerkiksi Virossa pohjoisamerikkalaisten piiskulajien leviäminen luontoon on jo suuri ongelma.

Kanadanpiisku kukassa
Kanadanpiisku on suosittu koristekasvi puutarhoissa.Jouko Rikkinen / Vieraslajit.fi

– Puutarhurin on huolehdittava, ettei piisku tai muutkaan haitalliset vieraskasvit pääse leviämään pihalta. Sen vuoksi esimerkiksi kasvijäte on hävitettävä asianmukaisesti eikä sitä saa missään nimessä dumpata metsänreunaan tai lähiojan varteen. Myös kukinnot pitäisi kerätä ennen siemenvaihetta, Seppälä muistuttaa.

Seppälä kehottaa huomioimaan vieraslajit jo kukkapenkkiä tai pihaa perustaessa. Kun omalle pihalle hankkii multakuormaa, on hyvä myyjältä kysymällä varmistaa, ettei multa tule paikasta, jossa kasvaa haitallisia vieraslajeja. On ikävä yllätys, jos uusi piha kasvaa jo seuraavana kesänä jättiputkea.