Nuori kainuulainen sijoitti metsään – alle kuusikymppinen metsänomistaja on harvinaisuus

Metsä on pitkäaikainen sijoitus, joka tarjoaa tulojen lisäksi vapaa-ajan virikettä.

metsänomistajat
Tuomas Kananen nauttii metsästä töissä ja vapaa-ajalla.
Tuomas Kananen nauttii metsästä töissä ja vapaa-ajalla.Lucas Holm / Yle

RistijärviSaukkovaaralta avautuu vihreä vaaramaisema, jota lohkoo muutama järvi. Vaaran päältä näkyviä metsiä ihastelee Tuomas Kananen.

Hän on 26-vuotias kainuulainen metsänomistaja ja kokenut metsäalan asiantuntija.

Taustalta löytyy neljä vuotta metsäkoneen kuljettajana, metsätalousinsinöörin tutkinto ja työuraa metsäneuvojana Ristijärvellä.

– Innostuin metsään sijoittamisesta, kun se alkoi olla jo jokapäiväistä toimintaa itselle myös vapaa-ajallani, Kananen muistelee.

Kananen on poikkeuksellisen nuori metsän omistaja, sillä suurin osa metsän omistajista on yli 60-vuotiaita.

Hänellä riittää mielenkiintoa hoitaa metsäänsä ja seurata sen kasvua, vaikka päivätyökin pitää hänet tiiviisti metsäasioissa.

– Koska kevät on metsähoitoaikaa, oman metsän töihin menee illasta kahteen joka viikko. Pitää olla vähän lepoakin, että jaksaa seuraavana päivänä hoitaa työasiat, naurahtaa Kananen.

Metsä kuusi taimet istutus Paltamo
7000 kuusta odottaa istuttamista.Lasse Hinkula / Yle

Kananen arvostaa omassa metsässä luontoa ja sen tarjoamia harrastusmahdollisuuksia. Myös oman työn arvostus on korkealla.

– Parasta on konkreettinen oman työn jäljen ja metsän muutoksen näkeminen, kun hoidan sitä oikeaoppisesti, kertoo Kananen.

Tuottoa hän odottaa kattamaan kuluja ja tehtyjä lainarahasijoituksia.

– Kannattaa sijoittaa nuoriin kasvatusmetsiin, hyväkasvuisiin taimikoihin, jotka ovat yli viisi metriä ja kasvu on siinä vaiheessa etteivät mahdolliset luonnontuhot tai eläimet pääse sitä pilaamaan, Kananen neuvoo.

Metsä on pitkäaikainen sijoitus

Metsän istuttaminen ja hoitaminen vaativat kymmeniä vuosia ennen tuottavaa hakkuuta. Sen vuoksi sijoitusmielessä ostetaan varttuneempaa metsää ja niistä haetaan taloudellista hyötyä.

Metsätyöt ovat jopa korvike punttisalille.

Harri Hänninen

Luonnonvarakeskuksen asiantuntija ja tutkija Harri Hännisen mukaan alle 45-vuotiaita metsänomistajia on Suomessa noin 10 prosenttia kaikista omistajista.

– Metsä koetaan yleensä turvalliseksi sijoituskohteeksi, vaikka sieltä ei huipputuottoja olisi tulossa. Metsä tarjoaa myös virkistystä ja viihdettä, kun siellä voi tehdä töitä, metsästää tai marjastaa. Metsätyöt ovat jopa korvike punttisalille, toteaa Hänninen.

Metsän hoito vaatii taloudellisia sijoituksia ja usein myös omaa aherrusta. Tuomas Kananen seuraa metsänsä kasvua säännöllisesti ja ymmärtää työn pitkäjänteisyyden.

– Metsänhoidossa innostaa, kun seuraa puun taimien kasvua ja niiden kehittymistä 50 vuoden aikana, Kananen kertoo.

Metsän hoito perustuu suunnitelmallisuuteen

Tutkija Hännisen mukaan Suomessa metsänhoitoa ulkoistetaan yhä enemmän, koska metsänomistajat asuvat kauempana metsistään. Tämä työllistää esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksiä käytännön metsänhoidon palveluissa.

Metsäneuvojana Kananen tekee myös metsäsuunnitelman. Sen voi laatia eri toimijoiden kanssa, mutta keskeinen tavoite on tähdätä metsän hyvinvointiin koko sen elinkaaren ajan.

– Kainuussa 70–85 vuotta on aikaväli, jolla puustoa voi uudistaa, taustoittaa Kananen.

Metsä muokattu taimet istutus Paltamo
80 vuotta vanha metsä uudistuksen alla. Koneellisesti muokatulle palstalle istuteaan kuusen taimia.Lasse Hinkula / Yle

Metsää istutetaan ja ostetaan myös luontokohteeksi, jossa voi retkeillä, marjastaa tai metsästää.

– Esimerkiksi metsästyksen vuoksi myös pohjoisen halvemmat metsät kiinnostavat nuoria, Hänninen arvioi.

Kananen kertoo, että metsää omistamalla voi saada jäsenyyden metsästysseuraan ja käyttöoikeuksia esimerkiksi ranta-alueelle.

Metsästyksen vuoksi pohjoisen halvemmat metsät kiinnostavat nuoria.

Harri Hänninen

Metsänomistajille metsä voi tuottaa pitkällä aikavälillä ja olla säästöä tulevaisuutta varten. Metsää ostavat yksityisten henkilöiden lisäksi sijoitusrahastot.

– Metsähehtaarin arvo kasvaa 4–9 prosenttia vuodessa hyvillä kasvuolosuhteilla. Se edellyttää, että kasvupohja on puulajille oikea, Kananen valistaa.

Yksityisten metsänomistajien keski-ikä Suomessa on noin 61 vuotta ja keskimääräisesti metsänomistajaksi tullaan noin 52-vuotiaina.

– Metsäneuvontatyössä on yritetty aikaistaa sukupolvenvaihdoksia neuvomalla, että siirrettäisiin perintöä jo yhden sukupolven yli. Nuorilla on enemmän aktiivisuutta ja tarpeita, joten metsänkäyttö tehostuisi ja he voisivat tehdä enemmän metsänhoitotöitä, pohtii Hänninen.

Ilmaston muuttuminen vaikuttaa metsiin

Viime talven historialliset lumi- ja tykkytuhot ovat vieneet Kainuussa jopa kymmenien vuosien työt.

– Lumi on tuhonnut arvokkaita kasvatusmetsiä pääasiassa 180 metristä ylöspäin. Lumituhon uhka ja voimakkaammat kesämyrskyt on otettava huomioon, kertoo nuori metsän omistaja Tuomas Kananen.

Sääilmiöitä ei voi ennustaa, mutta metsää hoitamalla myrskytuhoja voi mahdollisesti lieventää.

– Myrskytuhojen ehkäisemiseksi on laadittu ohjeita. Esimerkiksi ettei tuuli pääsisi puhaltamaan vasta hoidettuun tai harvennettuun metsään sellaisella voimakkuudella kuin avonaisilla alueilla, Kananen kertoo.

Ristijärvi Saukkovaara Metsä 3
Viime taven lumen aiheuttamat metsävahingot Kainuussa työllistävät vielä kesälläkin.Lucas Holm / Yle

Myös metsäpalot tuovat kuivina jaksoina haasteita metsänomistajille. Esimerkiksi kuluva kevät on ollut poikkeuksellisen lämmin ja kuiva, mikä on kasvattanut metsäpaloriskiä. Sijoituksia voi turvata metsävakuutuksella.

– Vakuutus on tällä hetkellä kysytty asia. Kannatta harkita ainakin jos omistaa metsää korkeilla paikoilla, pohtii Kananen.

Tuottoja harvennuksista ja hakkuista

Vaikka Suomessa metsät kasvavat vuoden aikana keskimäärin noin 110 miljoonaa kuutiometriä, niin vuosittainen poistuma on noin 90 miljoona kuutiometriä. Poistumaan sisältyy hakkuiden lisäksi muun muassa luontaisesti kuolleet puut. Metsistä hakataan esimerkiksi tukki- tai kuitupuuta ja tehdään poltto- tai kotitarvepuuta.

– Ensimmäinen harvennus tehdään, kun puustolla on pituutta kolmesta viiteen metriä. Silloin tehdään riittävästi tilaa sinne ensiharvennukseen asti, Kananen kertoo.

Ensiharvennuksen tuotto jää yleensä pieneksi, mutta tuo metsänomistajalle jonkinlaista tuloa. Seuraava mahdollinen harvennushakkuu tehdään vuosikymmenen päästä.

– Ristijärvelläkin on 62–65 vuotta vanhaa puustoa, joka pystytään jo uudistamaan. Niissä on tehty oikeat toimenpiteet oikeaan aikaan ja annettu mahdollisuus maksimaaliseen kasvuun vuosikymmenien aikana, Kananen taustoittaa.

Ristijärvi Saukkovaara Metsä
Metsää kannattaa hoitaa hyvin ja suunnitelusti.Lucas Holm / Yle

Kainuussa on tänä keväänä ollut puukaupan ja hakkuiden osalta poikkeuksellinen tilanne. Myytävää puuta on ollut tarjolla runsaasti lumituhojen vuoksi. Yleensä hakkuiden ajoitus, määrä ja tapa pohjautuu metsäsuunnitelmaan ja riippuu hakattavasta puustosta.

Tuomas Kananen MHY Ristijärvi 2
Tuomas Kananen uskoo, että metsä on kannattava sijoitus myös nuorille.Lucas Holm / Yle

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan suurin osa suomen metsistä on yksityisten omistuksessa (siirryt toiseen palveluun). Perikunnat omistavat metsistä noin 10 prosenttia.

Nuorilla alle 45-vuotiailla metsänomistajilla on usein keskiarvoa suuremmat metsätilat, jos heillä on taustallaan esimerkiksi maatilan sukupolvenvaihdos.

Nuoria metsänomistajia yritetään saada lisää. Heidän tavoitteensa voivat uudistaa jopa koko metsänhoitokulttuuria etäomistuksen lisääntyessä.

Korjattu 18.6 klo 9.30: juttuun tarkennettu, että vuosittaisen hakkuumäärän sijaan puuston poistuma on 90 miljoonaa kuutiometriä. Tähän sisältyvät myös luontaisesti kuolleet puut.

Korjattu 18.6. klo 9:47: tarkennettu, että nuoria metsänomistajia yritetään saada lisää sukupolvenvaihdoksilla.