Maailman ympäristöpäivänä juhlittiin Kyrönjokea – juhlapuhujina koskisodan "jokisoturit"

Kyrönjoen erityissuojelulaki vahvistettiin vuonna 1991. Sitä edelsi vuosien koskisota, jota on muisteltu Kyrönjokijuhlassa Ylistarossa.

Kyrönjoki
Kyrönjoki 5. kesäkuuta 2018
Kyrönjokijuhlan "päivänsankari" kimalteli juhlapäivän auringonpaisteessa.Elina Niemistö/Yle

Kyrönjoen varressa elämänsä asunut Annikki Rautamäki tarkkailee jokea päivittäin. Hän tietää, että tällä hetkellä vesi on tavallista alempana. Joitain viikkoja sitten tilanne oli toinen – jäidenlähdön aikaan vesi oli ennätyskorkealla.

Rautamäelle Kyrönjoki on osa jokaista päivää.

– Aamulla ja illalla katson sitä ja huomioin sen, Rautamäki sanoo.

Hän laskee, että Vähässäkyrössä on kyliä 18 ja niistä 15-16 rajoittuu jokeen. Joki on siis läsnä kokoajan.

Annikki Rautamäki muistaa lapsuudesta, miten kanttorilan rannassa opeteltiin uimaan. Sittemmin hänellä oli pitkään tapana uida joen yli vastarannalle ja takaisin. Nykyään hän ui rannan suuntaisesti.

– Joen virtaus on aika lempeä. Jalat ei ota pohjaan, mutta keskellä jokea on harjanne, Rautamäki kuvailee tuttua jokeaan.

Annikki Rautamäelle Kyrönjoki on joka päivä läsnä. Hannu  Lehtiö muistaa koskisodan ja sen aikana tehdyn vaikuttamistyön.
Annikki Rautamäelle Kyrönjoki on joka päivä läsnä. Hannu Lehtiö muistaa koskisodan ja sen aikana tehdyn vaikuttamistyön.Tarmo Niemi/Yle

Juhlan aiheena Kyrönjoki

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri juhlistaa tänään tiistaina vietettävää maailman ympäristöpäivää Kyrönjokijuhlalla. Samalla juhlitaan Suomen luonnonsuojeluliiton 80-vuotis- ja Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin 30-vuotisjuhlaa.

Kyrönjoki haluttiin nostaa juhlinnan keskiöön nyt, kun koskisodan ajan aktiivisia toimijoita on vielä mukana kertomassa tapahtumista.

Lisäksi 6. kesäkuuta on Kyrönjoen erityissuojelun merkkipäivä, sillä silloin vuonna 1991 eduskunta vahvisti Kyrönjoen erityissuojelulain äänin 112-71.

– Kun on maailman ympäristöpäiväkin tänään, niin Kyrönjoki on siihen verrattuna pikku juttu, mutta kyllä silloin monta kertaa piti puhua – ja isoin kirjaimin, muistelee pitkään luonnonsuojelutyössä aktiivisesti mukana ollut isokyröläinen Hannu Lehtiö koskisodan aikoja.

Silmät aukesivat

Kyrönjoki virtaa kolmen maakunnan alueella. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla se on tuttu osa maisemaa. Tulvineen.

Joen käytöstä on menneinä vuosikymmeninä kiistelty. Erityisesti koskien suojelu, vesistörakentaminen ja pohjaveden käyttö ovat olleet ristiriitojen aiheina.

Tunnetuin riita oli 1980-luvulla leimahtanut Kyrönjoen koskisota, kun Kyrönjokeen suunniteltuja voimaloita herättiin vastustamaan.

– 14. tammikuuta 1979 kolahti Vasabladet luukusta ja luin sieltä kauhistuksekseni, että Kolkinkoski ja Voitilankoski meinataan valjastaa. Samassa jutussa oli Ylistarostakin, muistelee merikaartolainen Margit Dahlsten havahtumistaan Kyrönjoen rakentamissuunnitelmiin ja joen suojeluun.

Margit Dahlsten kertoi Kyrönjokijuhlassa muistojaan koskisodan ajalta.
Margit Dahlsten kertoi Kyrönjokijuhlassa muistojaan koskisodan ajalta.Elina Niemistö/Yle

Jyväskyläläinen, aiemmin Seinäjoella vaikuttanut Jaakko Luoma kertoo olleensa aktiivinen luontoharrastaja. Hänen mukaansa jokiasiat olivat tabu, johon ei oikein ympäristöväkikään puuttunut.

– Ne oli rakennettu tulvasuojeluideologiana ja -idean ympärille. 1970-luvun lopulla alettiin tajuta, että tämä on jotain ihan muuta kuin tulvarakentamista. Että tässä on massiivinen vesirakennus-voimalaitosoperaatio menossa, Luoma kertoo.

Luoma kertoo ajatelleensa, että suunnitelmien myötä kärsisivät sekä joki että maatalous.

– Siinä silmät aukesivat, Luoma muistelee tunnelmiaan.

Dahlsten että Luoma kertovat, miten seudulla alkoi aktiivinen toiminta voimalaitosrakentamisen estämiseksi. Järjestettiin tilaisuuksia, kokouksia ja käytiin Helsingissä vaikuttamismatkoilla.

– Meillä oli suurena apuna esimerkiksi Luonnonsuojeluliitto. Saimme yhteyksiä henkilöihin, jotka tunsivat asioita ja lakia, Margit Dahlsten muistelee.

"Koskisota" päättyi Kyrönjoen erityissuojelulakiin (siirryt toiseen palveluun) elokuussa 1991. Lailla ratkaistiin Kyrönjoen vesistötyön loppuunsaattamisen periaatteet ja kiellettiin uusien vesivoimalaitosten rakentaminen Ylistaroon Hanhikosken alapuolelle.

Jaakko Luoma kertoi koskisodan ajasta Kyrönjokijuhlassa Ylistarossa 5.6.2018
Jaakko Luoma kertoi koskisodan ajasta Kyrönjokijuhlassa Ylistarossa 5.6.2018Elina Niemistö/Yle

"Ei huku veteen vaan paperiin"

Juhlapäivänä Kyrönjoki kimaltelee tuulisessa kesäsäässä. Vaikka sen suhteen riittää vielä tehtävää muun muassa joen veden laadun parantamisessa, tänään Alapään nuorisoseuralla iloitaan tehdystä työstä ja Kyrönjoen vapaista koskista.

Margit Dahlsten ja Jaakko Luoma ovat juhlan puhujia. He kertovat yleisölle muistojaan "koskisodasta".

– Olen sanonut, että vesiasioita kun rupeaa vastustamaan, ei huku veteen vaan paperiin, Jaakko Luoma naurahtaa.

Samaan aikaan Kyrönjoen varressa asuva Annikki Rautamäki iloitsee kotijoestaan ja joenvarsista, joita pitkin pääsee vaikka pyörällä kylästä kylään.

– Se on ihanaa. Suosittelen, että moni ihailisi maisemaa pitäjien alueella, Rautamäki sanoo.