Merenpohjasta raivataan räjähteitä Kokkolan edustalla – sukeltaja tunnistaa ammuksen usein käsikopelolla

Kokkolan satamaväylältä on löytynyt puolustusvoimien raivauksissa viikon aikana yksitoista sotilasräjähdettä. Työ jatkuu vielä viikkoja.

merenpohja
kapteeniluutnantti Tuomas Runola veneessä
Kapteeniluutnantti Tuomas Runola näyttää, minkä kokoisia ammuksia merenpohjasta on nostettu.Ville Viitamäki / Yle

Puolustusvoimat on sukeltanut räjähteitä Kokkolan edustalla nyt viikon ja saldona on yksitoista ammusta. Kokkolan satamaväylän räjähteet ovat peräisin 1940–70-luvuilta. Tuolloin ammuksia sai vielä hävittää merenpohjaan upottamalla.

Puolustusvoimien ylösnostamat räjähteet ovat olleet toistaiseksi vanhoja tykistön ja kranaatinheittimien ammuksia. Ne kaikki on arvioitu siirtokelpoisiksi eli ne voidaan siirtää hävitettäväksi Ähtärin räjähdelaitokselle.

Toisenlaisiakin räjähteitä voi tulla vastaan – silloin ammukset on hävitettävä räjäyttämällä merenpohjassa.

Räjähteitä raivataan Kokkolan edustalta, koska satamaväylän syventäminen 14 metriin alkaa loppukesällä.

Sukeltaja ei tiedä, onko vastassa romurautaa vai räjähde

Raivaajasukeltajan työ on usein sokkopeliä. Hänellä on mukanaan metallinilmaisin, jolla hän paikantaa esineen.

– Hyvin usein joudutaan tunnustelemalla tekemään tunnistustyö, ja tähän nämä meidän raivaajasukeltajat on koulutettu. Sen jälkeen määrittelemme, onko löydös sotilasräjähde ja jos on, onko se siirtokelpoinen. Jos merenpohja on pehmeä savipohja, niin viimeistään siinä vaiheessa savi hävittää näkyvyyden, kun sukeltaja joutuu kaivamaan esineen pohjasta, kertoo kapteeniluutnantti Tuomas Runola.

Aika ja merivesi jättävät jälkensä ammuksille.

– Tietyistä räjähteistä voi tulla arvaamattomia. Ne saattavat olla herkempiä käsittelylle eli vaarallisempia kuin ne olivat aikoinaan, kun ne mereen on upotettu. Toisaalta meri tekee tehtävänsä usein myös toisinpäin eli silloin ne eivät enää ole välttämättä yhtä vaarallisia.

Työhön liittyy aina riskejä, mutta niitä punnitaan yhdessä tiimin kanssa. Sukeltajilla on vedenalaispuhelinyhteys koko ajan. Kokkolassa työtä tekee 22 ihmistä, joista 17 on sukeltajia.

Tarkkaa tietoa siitä, paljonko ammuksia on aikoinaan upotettu Kokkolan edustalla pohjaan, ei puolustusvoimillakaan ole.

– Varmuudella ei voi sanoa, miten paljon sotilasräjähteitä merenpohjassa on. Niitä voi olla paljon, tai sitten pääosa kohteista on jotain muuta, kuten vaikkapa romurautaa, sanoo raivausoperaatiota johtava kapteeniluutnantti Tuomas Runola.

Työt Kokkolan edustalla jatkuvat ainakin vielä neljä viikkoa.