Kaupunkitutkija Helsingin aikeista nostaa vuokriaan: "Meidän täytyy keskustella siitä, kenellä on oikeus asua kantakaupungissa"

Kantakaupungin alueella kaupungin vuokra-asuntojen vuokrat saattavat nousta uuden vuokrantasausjärjestelmän myötä reippaasti. Kärsijöinä ovat sellaiset vuokralaiset, jotka maksavat asumisensa itse, eivätkä saa asumistukia.

vuokra-asunnot
Jätkäsaari
Jätkäsaareen on noussut vauhdilla kaupungin vuokra-asuntoja.Jaani Lampinen / Yle

Yle kertoi eilen, että Helsingin kaupunki ottaa käyttöönsä uuden vuokrantasausmallin, jossa vuokrat määrittyvät entistä enemmän alueiden mukaan. Kaupungin vuokra-asuntojen vuokria verrataan kunkin alueen markkinavuokraan.

Esimerkiksi kantakaupungin alueella vuokrat saattavat nousta roimastikin, koska siellä vapaiden markkinoiden vuokrat ovat nousseet hyvin korkeiksi viime vuosina. Kantakaupungin vuokralaiset pelkäävätkin joutuvansa uudistuksen maksumiehiksi.

Eriarvoisuustutkijan mukaan uudistuksessa kärsijöitä ovat ne työssäkäyvät vuokralaiset, jotka eivät saa yhteiskunnan tukia.

– Väliinputoajia voivat olla sellaiset työssäkäyvät kaupungin vuokra-asunnoissa asuvat vuokralaiset, jotka eivät saa asumis- ja toimeentulotukia. Jos vuokrat nousevat tietyillä alueilla, heidän käteensä jää vähemmän rahaa asumiskustannusten jälkeen kuin niillä, joiden tuet kompensoivat mahdollista nousua, sanoo tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Kauppisen mukaan uudistus saattaa lisätä jonkin verran kaupungin vuokra-asuntojen sisäistä eriytymistä alueittain, mutta muistuttaa, että kysymys on kuitenkin vain yhdestä asuntokannan muodosta.

– Uudistuksella lisätään kokonaisuudessaan läpinäkyvyyttä, jos vuokran erotus markkinavuokraan on laskennallisesti kaikille sama. Yksilöiden ja kotitalouksien kannalta kysymys on tosin siitä, että toisilla alueilla käteen jää enemmän rahaa käteen vuokrien jälkeen kuin toisilla, hän toteaa.

Eriarvoisuustutkija: Huono-osaisimmat tuskin kärsivät vuokrauudistuksesta

Kauppinen uskoo, että kaikista huono-osaisimpien tilannetta uudistus tuskin vaikeuttaa, koska heillä tulonsiirrot kompensoivat mahdollista vuokrien nousua ja halvemmilla alueilla vuokrat eivät euroissa mitattuna nouse niin paljon.

Kauppisen mukaan kärsijöinä uudistuksessa ovatkin ne, jotka ovat sattuneet muuttamaan aiemmin alueelle, jossa markkinavuokrat ovat naapurustossa nousseet voimakkaasti.

– Tällaisissa uudistuksissa mietitään kuitenkin yleensä tulevaisuutta, hän sanoo.

Vuokralaiset ovat esittäneet huolensa myös siitä, että joutuvatko kalliimmilla asuinalueilla vuokralaiset halvempien alueiden asuntojen korotusten maksumiehiksi.

Helsinki on kuitenkin vakuuttanut, että uudistuksen jälkeenkin vuokrat perustuvat omakustannusvuokraan. Ne siis kattavat rakentamisesta ja korjauksista syntyvät kustannukset, ja uudistus ei tuota voittoa kaupungille.

Kauppinen sanoo ymmärtävänsä silti, että jos vuokra määräytyy jonkun muun asian kuin oman asuintalon kunnon mukaisesti, niin se voi lisätä vuokralaisen hämmennystä siitä, mistä hän oikein maksaa.

Mari Vaattovaara: On hyvä, että vuokrat elävät ja hengittävät markkinavuokrien tahdissa

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta pitää lähtökohtaisesti hyvänä, että kaupungin vuokra-asuntojen vuokrat muuttuvat ajan myötä ja että niitä verrataan markkinavuokriin.

– Elävässä, moninaistuvassa ja kasvavassa kaupungissa ei voida ajatella, että mikään vuokrajärjestelmä tehdään valmiiksi vaikkapa 1970-luvulla tai 1980-luvulla, vaan on tärkeää, että tämmöiset aika kokonaisvaltaiset järjestelmät seuraavat kaupungin kasvua ja kehitystä ja pyrkivät olemaan reaktiivisia pysyäkseen oikeudenmukaisina.

– Kyllä subvention täytyisi pystyä reagoimaan siihen, että toisilla aluilla vuokrat kallistuvat ja toisilla halpenevat. Järjestelmän pitää elää ja hengittää asuntomarkkinoiden kehitystä, mutta siten, että kenellekään ei tule kohtuutonta haittaa, Vaattovaraa sanoo.

Vaattovaaran mukaan on epätervettä, jos vuokrat pysyvät muuttumattomina ja liike asunnoista sisään ja ulos pysähtyy. Kun vuokra-asunnon hinta ei nouse, "mummoa pidetään isossa asunnossa", jotta se periytyisi sukulaisille. Jos mummo ei muuta pienempään uudempaan vuokra-asuntoon, koska se on kalliimpi kuin iso vanha asunto, iso vanha ei vapaudu uudelle asunnon tarvitsijalle.

Näin on käynyt hänen mukaansa esimerkiksi Tukholmassa.

– Ihmiset eivät liiku sisään eivätkä ulos, eikä asunto liiku suvusta mihinkään, koska se on aikoinaan hyvältä paikalta saatu.

Helsingissä on jo nyt osoitteita, joihin ei haluta

Vuokralaisten mukaan Helsingin vuokrantasausjärjestelmä lisää eriarvoisuutta. Onko Vaattovaaran mielestä riski, että köyhimmät vuokralaiset keskittyvät köyhemmille alueille Helsingissä, koska heillä ei ole varaa enää asua kalleimmilla alueilla edes kaupungin vuokra-asunnossa? Lisääkö uudistus alueiden eriytymistä?

– On siinä pieni riski siihen suuntaan, jos asuntojen hinnat vielä eriytyvät ja todennäköisesti eriytyvätkin, koska Helsinkiin muuttaa vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä ja jotkut asuinalueet ovat niin haluttuja, että hinnat nousevat, hän sanoo.

Toisille paikoille ihmiset haluavat, toisille eivät. Ääripäitä on jo nyt Vaattovaaran mukaan kumpaankin suuntaan.

– Jo tällä hetkelläkin Helsingissä on osoitteita, jotka eivät ole haluttuja. Sinne joutuvat ne, joiden hätä on suurin. Sinne eivät muut halua ja siellä on vapaita asuntoja, Vaattovaara sanoo.

Vaattovaara esittää kuitenkin vaihtoehtoisen ajatuksen: Jos halvimpien kaupungin vuokra-asunnot halpenevat uudistuksen myötä vielä enemmän, houkuttelisiko se huonomaineisille alueille opiskelijoita ja keskiluokkaa?

– Riski molempiin suuntiin on olemassa: joko niissä tulee jatkossakin asumaan kaikista huono-osaimpia tai niistä tulee myös parempituloisille houkuttelevia kohteita. Sitä emme vielä tiedä, hän sanoo.

Kenellä on oikeus asua kantakaupungissa?

Vaattovaaran mukaan kysymys ei ole ainoastaan kaupungin vuokra-asunnoista, vaan tärkeästä, laajemmasta asuntopoliittisesta kysymyksestä.

Vaattovaaran mielestä poliitikkojen ja tutkijoiden pitäisi keskustella jatkuvasti asuntomarkkinoista ja myös siitä, kenellä on oikeus asua kalleimmilla alueilla ja keskustassa, jos hinnat yhä nousevat.

Halutaanko kaupunkeihin vain hyvätuloisia vai onko yhteiskunnalla varaa tukea asumista kalleilla alueilla?

– Tämä on tärkeä poliittinen kysymys, joka sisältää arvovalintoja. Täytyy miettiä, kuka kantakaupungin alueelle pääsee asumaan ja onko olemassa rajaa yksilöiden asumiskustannuksissa auttamisessa.

– Jos yhteiskunta subventoi esimerkiksi jonkun perheen asumista jossakin 600 eurolla, ja jollakin toisella alueella samanlaisen perheen asumista vaikka kymmenellä eurolla, niin voidaan miettiä, onko moninaisuuden säilyttäminen niin tärkeää, että olemme valmiita subventoimaan tuota ensin mainittua perhettä vaikka tuhannella eurolla, Vaattovaara kysyy.

Viiden lapsen äiti: "Meillä menee jo nyt järjetön määrä rahaa vuokriin" – Helsinki korottaa vuokra-asuntojensa hintoja

Päättäjien keinot Helsingin asunto-ongelmaan: Pilvenpiirtäjiä! Lisää vuokra-asuntoja! Enemmän palkkaa! Lisää taloja pelloille!

Sairaanhoitaja vuokraloukussa: "Kun kaikki rahat menevät asumiseen, herää kysymys, miksi Helsinkiin kannattaisi edes jäädä"