Miten lasten oikeudet huomioidaan turvapaikanhaussa jatkossa? Viisi kysymystä Maahanmuuttoviraston Esko Revolle

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan lapsen oikeudet on turvattava entistä paremmin turvapaikka- ja oleskelulupakäsittelyssä sekä maastapoistoissa. Kysyimme Maahanmuuttovirastosta, miten uusi tulkinta muuttaa nykyistä linjaa.

Maahanmuuttovirasto
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.
Maahanmuuttoviraston johtaja Esko Revon mukaan viraston on jatkossa tarkemmin perusteltava lapsen etu.Milla Vahtila / Yle

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies moitti aiemmin tänään Maahanmuuttoviraston (Migri) käytäntöä alaikäisten maasta käännytyksissä.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin otti oma-aloitteisesti käsittelyyn irakilaisen turvapaikanhakijaperheen vauvan tapauksen muutaman vuoden takaa. Sakslin käsittelee lapsen oikeutta perusteltuun päätökseen yleisellä tasolla eikä hän ole tutkinut tai ota kantaa yksittäisen tapauksen oikeellisuuteen.

Perheen isä sai turvapaikan, mutta äidille ja perheen toiselle lapselle ei myönnetty turvapaikkaa tai oleskelulupaa, ja heidät käännytettiin. Hylkäyksen jälkeen syntyneelle vauvalle tehtiin vain tekninen käännytyspäätös, ei esimerkiksi erillistä oleskelulupapäätöstä.

Sakslin katsoo, ettei Migrin käytäntö turvaa lapsen oikeuksia. Vauva olisi hänen mukaansa tarvinnut oman perustellun käännytyspäätöksensä, jossa olisi selvitetty lapsen edun toteutuminen laajasti ja yksilöllisesti. Vauva jäi lopulta isänsä luokse, kun äiti ja sisarus poistettiin maasta.

1. Migrin turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo, mihin viraston moitittu käytäntö perustuu?

– Olemme tulkinneet aiempaa (vuodelta 2003) korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua niin, että jos Suomessa oleskeleville vanhemmille on tehty maastapoistamispäätös, täällä syntynyt lapsi poistetaan heidän mukanaan teknisellä päätöksellä, mikäli hänelle ei ole haettu omaa oleskelulupaa. KHO:n ratkaisussa on todettu, että tällainen tekninen toimenpidepäätös on mahdollinen. Nyt apulaisoikeusasiamies tulkitsi asian toisin.

2. Vaikuttaako apulaisoikeusasiamiehen tulkinta Migrin toimintaan?

– Asiaan on hyvin yksinkertainen vastaus. Jos eduskunnan apulaisoikeusasiamies ottaa kantaa ja ilmoittaa tietyn tulkinnan sille, miten asiat tulisi perustella, mehän teemme juuri niin.

3. Miten Migri aikoo muuttaa linjaansa?

– Olen jakanut tämän päätöksen eteenpäin ja otamme käytännön meidän yksikössämme huomioon. Apulaisoikeusasiamies ei ottanut tässä kantaa lopputulokseen yksittäisessä asiassa. Hän kommentoi yleisellä tasolla sitä, miten päätös tulee rakentaa, ja miten perusteluissa tulee huomioida lapsen edun toteutuminen.

4. Jos lapsen etu tulee huomioida nykyistä tarkemmin, voiko koko perhe saada nykyistä helpommin oleskeluluvat esimerkiksi sairaan tai vammaisen lapsen vuoksi? Tällainen lapsi ei välttämättä saa kotimaassaan tarvitsemaansa hoitoa tai tukea.

– Ei. Apulaisoikeusasiamiehen tulkintahan tarkoittaa sitä, että kyse on aina yksittäistapauksesta, kallistuu päätös sitten myönteiseen tai kielteiseen ratkaisuun. Meidän tulee siis jatkossa yksityiskohtaisemmin perustella, miten ja miksi tässä tapauksessa kyseinen ratkaisu on lapsen edun mukainen.

Useimmiten lapsen etu on seurata huoltajiaan. Jos katsotaan meidän päätöksiä vaikka yksin maahantulleiden osalta, niistä myönteisiä on reilu 80 prosenttia. Jos huoltajilla ei ole minkäänlaisia perusteita oleskeluluvan saamiselle, pelkästään lapsen etu ratkaisee sitä toiseen suuntaan erittäin harvoin. Yksittäistapauksissa se voi toki kääntää tilanteen niinkin.

5. Onko Migri mielestäsi huomioinut aiemmin tarpeeksi lapsen etua yksilötasolla ja tapauskohtaisesti? Suomen käytäntöihin on kiinnitetty huomiota myös kansainvälisesti.

– Varmasti meillä on parannettavaa. Meillä on esimerkiksi joitain ratkaisuja tuomioistuimista ja tehtyjä kanteluita, joissa tämä asia on noussut esille. Tämä puutteellisuus on todettu myös omassa laillisuusvalvonnassamme aiemminkin.

Lue myös:

Oikeusasiamies: Migri unohti irakilaislapsen hädän – lasten etuun pitää kiinnittää erityistä huomiota

Irakilaisperhe järkyttyi KHO:n päätöksestä – äidin ja 3-vuotiaan valituslupa torpattiin