Suomesta tuli osa "norjanlohen valtatietä" – ennätysmäärä kalaa kulkee maan läpi, eikä rekkaralli aina jätä tänne montakaan euroa

Kuulostaa oudolta, mutta Suomen nopeimmin kasvava ruokaviennin tuote on Norjassa viljelty lohi. Selvitimme, mistä miljoonaluokan lohirallissa on kyse.

kansainvälinen kauppa
lohenpalasia jäämurskan päällä
Lohta tuodaan Suomeen valtavasti. Sitä myös viedään yhä enemmän Suomen kautta maailmalle.Mårten Lampén / Yle

Suomesta on tullut entistä tärkeämpi kauttakulkumaa Norjassa viljellyn lohen matkalla maailmalle. Osa kuljetusketjuista on kuitenkin sellaisia, ettei kotimaisilla yrityksillä ole niihin osaa eikä arpaa.

Kun Tullin tilastot viime vuoden ulkomaankaupasta tulivat julki, moni ilahtui elintarviketeollisuuden väkevästä kasvuvireestä. Viinan vienti kasvoi ja voin vienti kasvoi – mutta ennen kaikkea kasvoi kalan vienti.

Tuoreen kalan vienti Suomesta räjähti 33 miljoonasta eurosta yhden vuoden aikana 122 miljoonaan euroon. Tullin tietojen mukaan sitä vietiin eniten Isoon-Britanniaan ja Ranskaan.

Kukaan ei kuitenkaan tuntunut tietävän, mikä huikean kasvun selittää. Jäljet viittasivat Norjaan, sillä suomalaisten kalatalojen voimat eivät lähellekään riitä lisäämään vientiä 90 miljoonalla eurolla vuodessa.

Me halusimme selvittää, ketkä ovat "suomalaisen kalaviennin" huikean kasvun taustalla.

Pieni askel norjalaisille, iso harppaus suomalaisille

Kun yritys vie tavaraa Suomen kautta kolmanteen maahan, sillä on käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Tavaran voi viedä niin sanottuna passituksena eli kauttakulkuna esimerkiksi Norjasta Suomen kautta Venäjälle. Tai sitten tavaran voi ensin tullata Suomeen ja jälleenviedä muihin Euroopan unionin maihin, jolloin se jatkaa matkaansa vapaassa sisäkaupassa.

Norjassa viljeltyä lohta viedään Suomen kautta maailmalle sekä passituksena että jälleenvientinä. Näin on voinut tehdä jo pitkään – mutta vuoden 2016 lopulla markkinoille ilmestyi iso uusi peluri.

Norjalainen kalajätti Cermaq kertoi tuolloin aloittavansa yhteistyön tullauspalveluja tarjoavan ruotsalaisen KGH Customsin kanssa. Yritykset sopivat uudesta järjestelystä, jossa Cermaqin Pohjois-Norjassa kasvattama lohi tullattaisiin Suomen pohjoisella rajalla ja vietäisiin maan läpi kohti Eurooppaa vapaassa liikkeessä.

Norjalaista lohta kalanjalostuslaitoksella.
Myös suomalaiset yritykset vievät lohta ulkomaille. Yksi suurimmista viejistä on Hätälä.Paulus Markkula / Yle

Uusi järjestely tarkoitti norjalaiselle kalatalolle vähemmän byrokratiaa ja nopeampaa reittiä kohti Eurooppaa. Suomelle se tarkoitti sitä, että norjalaisyhtiön toiminnasta jäisi jälki ulkomaankaupan tilastoihin.

Lohi kirjautui paitsi Suomeen tuotuna, myös Suomesta vietynä tuotteena. Ja vaikka norjalaisen kalanviennin mittakaavassa Cermaqin pilottihanke ei ole mitenkään erityisen mittava, suomalaisen kalanviennin kontekstissa tilanne on toinen.

Ylen tietojen mukaan Cermaqin pilotti vastasi suurelta osin yksin koko Suomen kalaviennin viime vuoden tilastollisesta vienti-ihmeestä. KGH Customsista kerrotaan tosin, että sittemmin samalle reitille on ilmaantunut muitakin yrityksiä ja jälleenvienti on edelleen kasvussa.

Toisin sanoen Suomen nopeimmin kasvanut elintarvikeviennin hittituote on norjalainen lohi.

Mutta mitä merkitystä tällä kaikella on Suomen kansantaloudelle?

Kuljetusurakat ovat menneet pääosin muille

Suomi voi hyötyä kovaa vauhtia kasvavasta jälleenviennistä kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa ovat tuontitullit.

Kun Norjasta tuodaan lohta EU:hun, sitä voi tiettyyn vuosikohtaiseen kiintiöön asti tuoda ilman tuontitulleja. Tänä vuonna tuo kiintiö täyttyi jo helmikuussa. Sen jälkeen tuonnista peritään kahden prosentin tuontitulli. Tästä summasta määrämaa saa 20 prosenttia kantopalkkiota.

Tämän laskukaavan avulla voi suuntaa-antavasti arvioida, että esimerkiksi Norjasta Suomen kautta Isoon-Britanniaan loppuvuonna 2017 suuntautunut yli kymmenen miljoonan euron lohivienti kartutti valtion kassaa noin 60 000 eurolla. Tarkkaa summaa ei voi kuitenkaan saada, sillä tilastosta ei näe, onko luvussa mukana myös kotimaisten kalatalojen britteihin viemää lohta.

Lisäksi lohirallista voisivat hyötyä suomalaiset kuljetusyrittäjät, kalajalostajat sekä lastin purkajat ja lastaajat. Työtä tuo myös tullausilmoitusten teko, jonka vientiyritykset monesti ulkoistavat.

Norjan kautta jälleenvietävä lohi ei kuitenkaan näytä jättävän paljonkaan euroja maahan. Ylen tietojen mukaan siitä jalostetaan Suomessa vain pieni osa verrattuna esimerkiksi Baltian maihin ja Puolaan. Lisäksi kuljetusurakat ovat menneet suurelta osin baltialaisille kuljetusyrittäjille.

– Meillä ei ole mitään mahdollisuuksia vastata niiden hintatasoon, sanoo kaustislainen kuljetusyrittäjä Janne Paavola.

Paavolan yritys, Pajalanmäen Kuljetus, on yksi niistä suomalaisista firmoista, jotka ovat päässeet käsiksi norjanlohen kuljetuksiin. Heidän tapauksessaan kyse ei kuitenkaan ole jälleenviennistä Suomen läpi Eurooppaan, vaan kuljetuksista Pohjois-Norjasta Suomen läpi Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Sieltä norjanlohi lähtee Finnairin laajarunkokoneilla Aasiaan.

Samassa ajassa Tokioon kuin Osloon

Tämä on toinen norjalaisen lohen pääreitti Suomen kautta maailmalle. Finnair Cargo vie joka päivä 50 000–60 000 kiloa norjanlohta Aasian markkinoille. Kala tulee Pohjois-Norjasta alamäkeä pitkin Helsinki-Vantaalle ja lähtee sieltä taivaan tuuliin.

– Lohi on 36 tunnissa merestä sushilautasella. Kykenemme viemään kalan Pohjois-Norjasta Japaniin nopeammin kuin jos se vietäisiin Osloon, tiivistää Finnair Cargon toimitusjohtaja Janne Tarvainen.

Parempien teiden ja sähköisten tulli-ilmoitusten ansiosta Suomesta on tullut entistä parempi reitti norjalaiselle lohelle.

Kalafirmojen ei kannata lennättää lohta esimerkiksi Tromssasta maailmalle, koska takaisin ei tule riittävästi rahtia. Tyhjän koneen lennättäminen pelkkää kalaa hakemaan ei maksa vaivaa. Etelään lohta vievät rekat voivat sen sijaan tuoda takaisin rakennustarvikkeita ja muuta rahtia paremmalla katteella.

Tämä on meille erittäin tärkeä osa liiketoimintaa.

Janne Paavola

Näihin rahteihin suomalaiset kuljetusyrittäjät ovat päässeet mukaan paremmin kuin kumipyörillä tai laivalla Euroopaan kulkevilla lohireiteillä. Pajalanmäen Kuljetus on ollut mukana kuvioissa kymmenen vuotta ja kasvua on ollut koko ajan, varsinkin sen jälkeen kun Finnair otti käyttöön laajarunkoiset koneet.

– Tämä on meille erittäin tärkeä osa liiketoimintaa. Se työllistää 20–25 henkeä, arvioi toimitusjohtaja Paavola.

Finnairin viemä lohi ei kuitenkaan näy Suomen ulkomaankaupan tilastoissa, koska se menee Suomen läpi passituksena eli kauttakulkuna. Siitä ei tällöin makseta tuontitulleja eikä Suomi saa kantopalkkiota. Mutta vaikka se ei näy vientiluvuissa, se tuo työpaikkoja ja vaikuttaa siten kansantalouteen todennäköisesti enemmän kuin kokonaan ulkomaisissa käsissä oleva jälleenvienti.

Ilman norjanlohta kasvu oli vaatimattomampaa

Todellinen suomalaisten kalatalojen vienti on huomattavasti vaatimattomampaa kuin norjalaisen kalateollisuuden Suomen kautta passituksena ja jälleenvientinä harrastama kauppa. Esimerkiksi Suomen suurimpiin kalataloihin kuuluvasta Hätälästä kerrotaan, että sen koko vienti on 10 miljoonan euron luokkaa.

Jos Suomen elintarvikeviennin kasvusta yrittää siivota norjanlohen vaikutuksen, viime vuoden luvut eivät näytä lainkaan niin hyvältä. Kaikissa tuoteryhmissä yhteensä kasvu oli viime vuonna noin 10 prosenttia. Ilman tuoretta kalaa kasvu olisi ollut 4,7 prosenttia. Todellinen viennin kasvu ilman norjanlohta sattuu jonnekin näiden kahden luvun välille.

Elintarvikkeiden vientiohjelma Food From Finlandista kerrotaan, että viime vuoden lohenvientipiikki on ilmiö, jonka kaltaisia esiintyy viennissä ajoittain. Kauttakulkukauppa on osa kansainvälistä kauppaa, vaikka se ei juuri meitä hyödytäkään.

Norjanlohen virta Suomen kautta maailmalle näyttää olevan joka tapauksessa kasvussa sekä passituksena että jälleenvientinä. Jo nyt Finnair Cargon Helsinki-Vantaalta lähtevästä rahdista lähes joka kolmas kilo on kalaa. Tullauspalveluita tarjovavan KGH Customsin mukaan lohen tuonti Finnmarkin ja Tromssan seudulta myös kasvaa lähitulevaisuudessa.