Sähköautot hiljentävät pian kaupunkien melusaastetta, mutta vain vähän – hiljainen auto on myös riski

Sähköautojen yleistyminen suitsii tulevaisuudessa kaupunkien melusaastetta, mutta se ei vielä ratkaise hermoja ja terveyttä raastavaa meluongelmaa. Miljoona suomalaista asuu liian meluisalla alueella.

sähköautot
Sähköauto latauksessa Helsingin keskustassa.
Sähköauto latauksessa Helsingin keskustassa.Esko Jämsä / AOP

Yleistyvä sähköautoilu voi tulevaisuudessa vähentää jonkin verran kaupunkien melusaastetta. Melututkija ja Trafin johtava asiantuntija Outi Ampuja arvioi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, että mikäli sähköautoilu yleistyy massiivisesti, vilkasliikenteisten kaupunkien melutaso voi tippua 1–2 desibeliä.

Suomessa häiritsevän melun rajaksi on määritelty 55 desibeliä. Se on raja, jonka ylittyessä ihminen voi kärsiä melusta fyysisesti ja viihtyä huonommin. Ampujan mukaan Suomessa melualueilla asuu vajaat miljoona ihmistä. Haittoihin etsitään ratkaisuja, mutta yhtä apukeinoa ei ole.

– Jos puhutaan täyssähköautoista, se ei ole mikään kertaratkaisu meluongelmaan. Mutta jos sitä vertaa bensiiniautoon, se on hiljaa ajaessa hiljaisempi, koska sähkömoottori on hiljainen, melututkija kertoo.

Kun nopeus kasvaa, hyöty katoaa. Ampujan mukaan yli 50 kilometrin tuntivauhdissa renkaat ja ilmavirta aiheuttavat samankaltaista ääntä kaikissa autoissa.

Kaupungistuvassa Suomessa melunhallinta on vaikeaa. Ampujan mukaan melunhallinnassa teknisen kehityksen ohella tärkeintä on maankäytön ja kaavoituksen suunnittelu.

– On tärkeää, että merkittävien liikenneväylien läheisyyteen ei kaavoiteta asuinrakentamista tai muita herkkiä kohteita. Näin varmistetaan toimiva liikennejärjestelmä ilman, että tulisi melun aiheuttamia haittoja.

Sähköauton latauspaikka.
Suomessa on tällä hetkellä 1300 sähköauton latauspistettä.Ismo Pekkarinen / AOP

Sähköautojen latausmahdollisuudet parantuvat tulevien vuosien aikana merkittävästi, kun K-ryhmä aikoo rakentaa vuoden 2018 ja 2019 aikana kauppojen yhteyteen 400 uutta latauspistettä eri puolille Suomea. Sen myötä julkisten latauspisteiden määrä lisääntyy noin 50 prosentilla. Tällä hetkellä Suomessa on 1300 latauspistettä.

Yhä useampi suomalainen saattaakin jatkossa valita sähköauton, sillä myös valtio kannustaa sähköauton rattiin hankintapalkkiolla. Hallituksen tavoitteena on saada Suomen teille 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä.

Hiljaa mateleva sähköauto on myös riski

Samaan aikaan sähköautojen hiljaisuus on riski. Esimerkiksi jalankulkijan, erityisesti näkövammaisen, voi olla vaikeaa havaita hitaasti lähestyvää sähköautoa. Sähköautoihin onkin lisätty varoitusääniä, jotka vaihtelevat automerkeittäin.

– Esimerkiksi ranskalaisen sähköauton varoitusääntä voisi kuvailla kaukaisten kirkonkellojen kuminan omaiseksi, vähän romanttiseksi ääneksi, Ampuja kertoo.

Melututkija kyseenalaistaa sen, että varoitusäänet olisivat paras keino turvallisuuden lisäämiseksi, kun samaan aikaan kaupungeissa pyritään hiljentämään melua.

– Olisiko muuta keinoa, vaikkapa tutkajärjestelmä, joka pysäyttäisi auton automaattisesti?

Tieliikenteen melua voidaan torjua myös hiljaisella päällysteellä. Ampujan mukaan sen käyttö on Suomen teillä kuitenkin vähäistä, koska hienorakeinen päällyste kuluu nopeasti ja on siksi kallista ylläpitää.

Kiitävätkö pian lentokoneetkin sähköllä?

Autot ovat merkittävin melunlähde liikenteessä, mutta eivät ainoa. Lentoasemien lähellä asuvat ihmiset altistuvat myös lentokoneiden jylinälle. Lentomelulle altistutaan eniten Helsinki–Vantaan lentokentän ympärillä.

Ampujan mukaan lentoliikenteen melua voidaan hillitä monin keinoin, esimerkiksi ilmatilan ja kiitoteiden käytön suunnittelulla.

– Tärkeintä on vähentää melua lähteissä, eli lentokoneiden tulisi kehittyä teknisesti hiljaisemmiksi. Näin on käynytkin vuosikymmenten mittaan, Trafissa myös Helsinki–Vantaan melunhallintayhteistyön ryhmää vetävä Ampuja kertoo.

Tulevaisuudessa myös sähkölentokoneet saattavat yleistyä. Ampujan mukaan pilottihankkeita on esimerkiksi Norjassa.

– On kiinnostavaa seurata, kuinka siinä tulevaisuudessa käy. Ainakin se olisi melun kannalta positiivista kehitystä, jos ne yleistyvät jossain kohtaa.

Melu rassaa unta ja sydäntä

Vajaat miljoona ihmistä asuu Suomessa melun riskirajat ylittävillä alueilla. Melu voi paitsi stressata myös sairastuttaa.

Melu saattaa muun muassa heikentää kuuloa. Ampujan mukaan melulla on tutkimuksissa havaittu yhteys sydän- ja verisuonitauteihin. Stressaava melu voi myös sabotoida unen laatua ja heikentää oppimistuloksia.

Melun merkityksestä voitaisiin puhua Ampujan mielestä enemmänkin.

– Se on merkittävä elinympäristön riskitekijä, jolle voidaan tehdä paljon, jos tahtoa löytyy.

Melututkijan mielestä kaupunkilaisille täytyy olla tarjolla myös hiljaisempia alueita, mihin kaupungin ääniä pääsee pakoon. Monet kaupungit, kuten Helsinki, Espoo ja Vantaa, ovatkin kartoittaneet mailtaan hiljaisia alueita.

– Paikkoja, joissa taustamelu on vaimeaa ja voi kuulla luonnon pieniä ääniä: linnun laulua ja lehtien kahinaa.

Aiheesta keskusteltiin myös Yle Radio 1:n Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa toukokuussa.