Marc Fuss ei pelkää hävittäjän ohjaimissa, vaikka näkö sumenisi – lentoupseeri opettaa oppilaansakin toimimaan selkärangasta

Ilmavoimien lentoupseeri ja ilmataisteluopettaja Marc Fuss tietää, mitä hävittäjälentäjältä vaaditaan.

lentäjät
Lentoupseeri Marc Fuss.
Lentoupseeri ja ilmataisteluopettaja Marc Fuss.Simo Pitkänen / Yle

Tasainen rullaus, kiihdyttäminen. Pyörät irtoavat maasta. On jälleen yksi Marc Fussin työpäivistä.

– Tunne on sanoinkuvaamaton. Vaikka urani aikana olen lentänyt erilaisilla koneilla useiden vuosien ajan. Sitä voisi verrata huvipuistolaitteeseen: Kierroksen jälkeen ajattelee, onko siellä paljon jonoa, pääsenkö heti uudestaan?

Fuss on Ilmavoimien lentoupseeri, ilmataisteluopettaja, ilmasotakoulun hävittäjälentolaivue 41:n toisen lentueen päällikkö ja Midnight Hawks -taitolento-osaston johtaja. Hän lentää Hawkilla 3–4 kertaa viikoittain. Muuten työaika kuluu ilmasotakoulun oppilaiden opettamiseen, suunnitteluun ja hallinnollisten tehtävien hoitamiseen.

Fussin työnantajalla on tiedossa juhlapäivä, sillä ensi viikonloppuna Ilmavoimat juhlistaa 100-vuotista historiaansa Tikkakoskella Jyväskylässä.

Juhlatapahtumassa esiintyy tietenkin muun muassa Midnight Hawks, johtajanaan Fuss koneessa numero yksi.

Paljonko polttoainetta?

Ilmasotakoulun oppilaat lentävät joka päivä. Lennot ovat selkeästi ja tarkkaan suunniteltuja: esimerkiksi kuinka monella koneella lennetään ja kuinka monta kierrosta.

Marc Fussin tehtäviin kuuluu opettajana muun muassa suunnittelua. Hän päättää kuinka jokin asia opetetaan ja missä lennetään. Jokainen asia polttoaineen määrän laskemisesta lähtien on otettava huomioon. Lennolle ei voi lähteä, jos ei tiedä paljonko polttoainetta hävittäjän tankissa on.

– Meillä pitää olla laskettuna piste, josta täytyy kääntyä takaisin, jotta polttoainetta on riittävästi laskeutumista varten. Huonolla kelillä täytyy ottaa huomioon myös se, että kone saattaa joutua laskeutumaan varakentälle.

Hawkien tankkeja ei laiteta täyteen esimerkiksi silloin, jos tehtävässä on liikehdintäosioita, koska tankki täynnä kone on raskaimmillaan.

Hawk-hävittäjä.
Simo Pitkänen / Yle

Varsinainen lentäminen on tärkeä, mutta hyvin pieni osa oppilaiden päivää. Aamulla laivue kokoontuu kokoukseen, jossa päivän kulku käydään läpi. Tehtävänannon jälkeen valmistaudutaan lentoon, joka kestää 45 minuutista tuntiin. Sen jälkeen lento käydään läpi ja aletaan valmistautua seuraavaan.

Jyväskylän Tikkakoskella sijaitsevassa ilmasotakoulussa koulutetaan henkilökuntaa, reserviläisiä ja varusmiehiä ilmavoimien ja ilmapuolustuksen tehtäviin (siirryt toiseen palveluun) (Ilmavoimat). Sotilaslentäjäksi pääsee lentoreserviupseerikurssin kautta, siihen valitaan vuosittain 35–40 oppilasta 500–700 hakemuksen joukosta. Valintakriteerit ovat tiukat, ja koulutukseen valinta tapahtuu viiden eri vaiheen kautta (siirryt toiseen palveluun) (Varusmies).

Sotilaslentäjät aloittavat lentämisen opettelun Vinka-alkeiskoulukoneilla. Hawk Mk 51-, 51A- ja Mk 66 -suihkuharjoituskoneita käytetään muun muassa jatko- ja taktisen lentokoulutuksen antamiseen. Ilmavoimien päälentokaluston muodostavat Boeing F/A-18 C/D Hornet -monitoimihävittäjät.

Pelko pois koneen ohjaimissa

Marc Fuss ei stressaa, vaikka ilmataisteluopettajan vastuulla on paitsi liuta oppilaita, myös kalliita koneita.

– Asiat pitää tehdä totta kai tarkasti, jotta toiminta pysyy turvallisena. Vastuu täytyy ymmärtää ja kantaa, mutta asioiden tekemistä ei pidä pelätä. En ole sellaisella mentaliteetilla, että kaikki kaatuu koko ajan päälle. Ajattelen, että on asioita, jotka pitää ratkaista, ja meille on koulutettu ne työkalut, joilla asiat ratkaistaan.

– On turha pelätä, pitää kunnioittaa ja pysyä nöyränä.

The Midnight Hawks, the aerobatic team of the Finnish Air Force.
Anssi Leppänen / Yle

Pelko ei todellakaan ole läsnä Fussin työpäivissä – itse asiassa hän ei edes muista, milloin olisi pelännyt esimerkiksi hävittäjän ohjaamossa.

– Kun tietää riskit sekä tuntee koneen suorituskyvyn ja kuinka sitä tulee käsitellä, ymmärtää mitä voi tehdä ja mitä ei. Pelkoa ei ajattele, kun on varmuus koulutuksen ja kokemuksen myötä.

Fuss myös toteaa, että jatkuva simulaattorikoulutus tuo varmuutta ja rutiinia hätätoimenpiteiden suhteen. Lentäjä tietää osaavansa asiat, jos jotain yllättävää tapahtuu.

Kun näkö sumenee, oikea toiminta tulee selkärangasta

Yksi osa turvallisuutta ovat lentäjän varusteet, kuten G-housut, hanskat ja kypärä. Esimerkiksi kypärä on suunniteltu kevyeksi ja kestäväksi, jotta lentäjä pystyy kääntämään päätänsä kovan voiman alla ilman niskavaurioita. Hanskat, kuten muutkin vaatteet, kestävät jonkin verran kuumuutta.

G-housuilla puolestaan pidetään huoli siitä, että verta pysyy myös lentäjän yläkropassa ja aivojen sekä silmien käytössä.

– Joskus on käynyt niin, että näkökenttä on alkanut sumentua. Meillä opetetaan, että miltä se tuntuu ja mitä pitää tehdä, joten selkärangasta tuli tieto, että mitä piti tehdä jotta näkö palautui, Fuss kertoo.

Hävittäjälentäkä kävelee kohti konetta.
Video: Simo Pitkänen / Yle

Lentämiseen liittyy henkisen puolen lisäksi fyysinen rasitus, sillä se rasittaa kehoa kokonaisvaltaisesti, vaikka lentäjä istuu. Esimerkiksi kaartotaistelussa lihaksistoa on jännitettävä, jonka lisäksi kuormitus väsyttää kehoa. Pään kääntäminen kovassa paineessa tuottaa puolestaan rasitusta hartioihin ja niskaan.

Hävittäjälentäjien on pidettävä huolta fyysisestä kunnostaan sekä muistettava verrytellä ennen ja jälkeen lennon.

– Paljon on tehty töitä sen eteen, että lentäjät pitäisivät huolta kunnostaan. Näin estämme ongelmia syntymästä. Suurimmat ongelmat ovat ehkä tukirankaongelmat, jotka syntyvät jos lentäjän fyysinen kunto ei ole sillä tasolla mitä pitäisi.

Lentoupseeri ei mieti sotaa

Vaikka lentoupseeri Marc Fuss on tekemisissä ilmataistelun ja hävittäjien kanssa päivittäin, sota ei ole hänen mielessään alati.

– Totta kai se on tullut mieleen eri tilanteissa ja etenkin maanpuolustuskorkeakoulussa, missä käytiin historiaa läpi ja pohdittiin miksi sotia on tapahtunut ja millainen maailmantilanne nyt on.

Kaksi Hawk-hävittäjää.
Simo Pitkänen / Yle

Fussin mukaan rauhan ylläpitämiseen tarvitaan toimiva yhteiskunta: Valtio, joka pitää huolen kansalaisistaan sekä kansalaisia, jotka luottavat valtioonsa.

– Ulkoisesti se vaatii sen, että meillä on uskottava puolustuskyky. Muut ymmärtävät ja tiedostavat tämän toiminnastamme.

Lentoupseeri Marc Fussin haastattelun voi kuulla Radio Suomen kesävieras -ohjelmassa tänään sunnuntaina 10.6.2018 klo 15.03.