Ylen puoluekannatusmittaus: Kokoomuksen alamäki jatkuu, SDP suosituin puolue

Ylen viimeisimmässä puoluekannatusmittauksessa kamppailu kärkipaikasta kiristyy. Keskustakaan ei ole enää kovin kaukana SDP:n ja kokoomuksen perässä. Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

puolueiden kannatus
Puoluekannatusmittaus touko-kesä
Yle Uutisgrafiikka

Kokoomuksen alamäki jatkuu ja kamppailu suosituimman puolueen asemasta näyttää muodostuvan aiempaa tiukemmaksi.

Sote- ja maakuntauudistuksen kanssa kipuileva kokoomus on painunut Ylen kannatusmittauksen niukasta johtoasemasta toiseksi suosituimmaksi puolueeksi. Kokoomuksen kannatus laski myös viime mittauksessa.

SDP:n kannatuksessa ei ole tapahtunut mitään muutosta viime mittaukseen verrattuna. Eläkeläisille lupailtu lisäraha ei ole innostanut uusia kannattajia, mutta SDP on tästä huolimatta nyt suosituin puolue pienellä 0,7 prosenttiyksikön kaulalla kokoomukseen.

Kärkikaksikon takana keskusta on hienoisesti parantanut kannatustaan viimeisen parin kuukauden ajan samalla kun kokoomuksen kannatus on huvennut.

Kisa onkin selvästi kiristymässä myös kahden päähallituspuolueen välillä, sillä kokoomuksen ja keskustan kannatusero on enää 1,7 prosenttiyksikköä. Vielä alkuvuodesta kokoomus johti keskustaa reilusti yli kolmella prosenttiyksiköllä.

Kannatusarvion Ylelle tehneen Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen näkee tuloksissa jo vuoden päässä siintävien eduskuntavaalien tuomaa jännitystä.

– Kärjen osalta tilanne on tiukka, kuten se on ollut jo jonkin aikaa. Tässä on nyt kaksi aika lailla rinnakkain eikä kolmaskaan enää kovin kaukana ole. Kuka tahansa heistä voi vielä voittaa, kun maaliviiva tulee, Pajunen sanoo.

Kokoomus puoluekokoukseen kallella kypärin

Keskusta ja kokoomus pitävät puoluekokoukset viikonvaihteessa. Kannatuksen trendi osoittaa puolueilla nyt viimeisten mittausten perusteella eri suuntiin ja kokoomuslaiset joutuvat suuntaamaan puoluekokoukseen kallella kypärin, Pajunen sanoo.

– Varmasti tämä pitkittynyt soten vatvominen näkyy. Siitä on tullut vallitseva olotila.

Kokoomusta vaivaa sisäinen hajaannus suhteessa hallituksen ajamaan sosiaali- ja terveyshuollon uudistukseen. Erityisesti jättireformiin kytketty maakuntauudistus närästää suurten kaupunkien kokoomuslaisia, joiden kapinaa johtaa Helsingin kokoomuslainen pormestari Jan Vapaavuori.

Myöskään kokoomuksen eduskuntaryhmässä sote ei kaikille maistu. Kokoomuksen kansanedustajista Elina Lepomäki ja Susanna Koski ovat ilmoittaneet äänestävänsä uudistusta vastaan. Sote-uudistusta voimakkaasti arvostellut kansanedustaja Harry Harkimo jätti kokoomuksen kokonaan ja perusti yhden kansanedustajan Liike Nyt -eduskuntaryhmän.

Viimeisin käänne sotessa on perustuslakivaliokunnan viikko sitten antama lausunto, joka näyttää murentavan kokoomuslaisten valinnanvapauteen liittyviä tavoitteita entisestään. Samalla maakuntauudistus vaikuttaa toteutuvan keskustan toivomassa muodossa, mikä on saanut kokoomuslaiset pohtimaan kompromissin mielekkyyttä.

Opposition voimasuhteissa ei muutoksia

Kärkikolmikon takana puolueiden voimasuhteet ovat pysyneet samana ja muutokset ovat viime mittaukseen verrattuna pieniä. Neljäntenä jatkaa edelleen asemansa vakiinnuttanut vihreät, jonka kannatus on laskenut puoli prosenttiyksikköä viime mittauksesta.

Vihreiden perässä tulevat vasemmistoliitto ja perussuomalaiset, joiden molempien kannatus on pysynyt lähes samalla tasolla kuin viime mittauksessa.

– Opposition sisällä ei ole tapahtunut minkäänlaisia muutoksia vähään aikaan. Prosentit ovat pysyneet hyvin samanlaisina kuin aikaisemmin, Pajunen kuvailee.

Kannatukseltaan pienimmät puolueet RKP, kristillisdemokraatit ja siniset ovat pysyneet käytännössä samoissa kannatuslukemissa kuin viime mittauksessa.

Siniset on hallituspuolueen asemastaan ja näkyvyydestään huolimatta edelleen kannatukseltaan pienin eduskuntapuolue ja se painii alle kahden prosentin kannatuksellaan samassa sarjassa eduskunnan ulkopuolisten ryhmittymien kanssa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Muokkaa aikarajausta

Valitse näytettävät puoleet

Puolueiden kannatus.Lähde: Taloustutkimus

Näin tehdään Ylen puoluekannatuskysely

Miten suomalaiset äänestäisivät, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt? Tämän kertoo Ylen puoluekannatuskysely. Kysely kertoo siis puolueiden suosiosta mittaushetkellä. Puoluekannatuskysely ei kuitenkaan ole vaalituloksen ennuste.

Tämä juttu kertoo, miten Taloustutkimus tekee Ylelle kuukausittaisen puoluekannatuskyselyn: miten kyselyn haastateltavat valitaan ja miten suosikkipuoluetta kysytään. Jutun lopussa kerrotaan korjauskertoimesta. Sitä tarvitaan, koska haastatteluissa ihmiset saattavat unohtaa tai jopa valehdella, miten he ovat aiemmin äänestäneet.

Näin haastateltavat valitaan

Taloustutkimus varmistaa, että kyselyn otos antaa edustavan kuvan suomalaisista äänestäjistä. Siksi kyselyssä etsitään vastaajiksi tietynlaisia ihmisiä.

Kyselyssä on aina esimerkiksi väestömäärää vastaava osuus 35–49-vuotiaita Länsi-Suomessa asuvia naisia tai 18–24-vuotiaita Etelä-Suomessa asuvia miehiä.

Otoksen edustavuudessa otetaan huomioon vastaajan ikä, sukupuoli ja asuinpaikka. Asuinpaikka perustuu Tilastokeskuksen suuraluejakoon: Helsinki-Uusimaa, Etelä-Suomi, Länsi-Suomi sekä yhdistetty Pohjois- ja Itä-Suomi.

Ylen kyselyssä Taloustutkimuksen tutkimushaastattelija soittaa vastaajille. Tutkimushaastattelija käyttää tietokoneohjelmistoa, joka etsii vastaajat ja johon kirjataan vastaukset.

Haastatteluihin valitaan 18–79-vuotiaita ihmisiä Suomesta Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.

Haastateltavat valitaan satunnaisotannalla Bisnode Oy:n Ihmiset-palvelusta, joka on väestötietojärjestelmän kaltainen henkilörekisteri. Ihmiset, jotka ovat kieltäneet puhelinmarkkinoinnin, eivät päädy kyselyyn vastaajaksi.

Kun ihminen on valittu satunnaisesti mukaan kyselyyn, hänelle etsitään puhelinnumero seuraavassa järjestyksessä: matkapuhelinnumero, kiinteä puhelinnumero tai samassa taloudessa asuvien täysi-ikäisten henkilöiden kiinteä puhelinnumero.

Näin vastaajilta kysytään suosikkipuoluetta

Taloustutkimus ei luettele puhelinhaastatteluissa vastaajille puolueiden nimiä, vaan vastaaja ilmoittaa äänestämänsä puolueen ilman vihjeitä. Vastaajille esitetään aina kolme kysymystä.

  • Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta äänestitte vuoden 2017 kunnallisvaaleissa?
  • Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta äänestitte vuoden 2015 eduskuntavaaleissa?
  • Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta äänestäisitte, jos eduskuntavaalit olisivat nyt?

Sen jälkeen, kun Sinisen tulevaisuuden kansanedustajat erosivat Perussuomalaiset-puolueesta, tutkimushaastattelija on tarvittaessa varmistanut kumpaa puoluetta vastaaja tarkoittaa. Jos vastaus on epäselvä, tutkimushaastattelija varmistaa, tarkoittaako vastaaja Jussi Halla-ahon johtamia perussuomalaisia vai Sinistä tulevaisuutta.

Puolueita ei luetella tai listata vastaajille esimerkiksi nettikyselyiden tapaan, koska vastaajilla on taipumus valita jokin tarjotuista vaihtoehdoista. Nettikyselyissä saadaankin usein huomattavasti suurempi osuus äänestysaikeensa ilmaisseita kuin puhelinhaastatteluissa, joissa puolueita ei luetella.

Kyselyn tulos käytännössä virhemarginaalia luotettavampi

Mikään kannatusmittaus ei voi aina olla täysin oikein. Käytännössä kysely on kuitenkin jopa ilmoitettua virhemarginaalia luotettavampi, koska puoluekannatuskyselyssä käytetään edelliseen vaalitulokseen pohjautuvaa korjauskerrointa. Korjauskerroin parantaa tutkimuksen luotettavuutta.

Mikäli kyselyssä puoluekantansa ilmoittaneiden määrä on esimerkiksi 1 200 vastaajaa, kyselyn virhemarginaali on suurten puolueiden (kannatus noin 20 prosenttia) kohdalla ±2,3 prosenttiyksikköä.

Jos puolueen kannatukseksi mitataan 22 prosenttia, kannatus on 95 prosentin todennäköisyydellä välillä 19,7–24,3 prosenttia. Todennäköisimmin kannatus on kuitenkin juuri ilmoitettu 22 prosenttia.

Jos virhemarginaali ilmoitettaisiin koko otoksesta, esimerkiksi 2 433 vastaajasta eikä vain puoluekantansa ilmoittaneista, virhemarginaali olisi suurilla puolueilla pienempi, noin ± 1,6 prosenttiyksikköä.

Pienten puolueiden virhemarginaali on pienempi

Puoluekannatuskyselyssä virhemarginaali vaihtelee puolueen saaman kannatuksen suuruuden mukaan. Suurten puolueiden kohdalla virhemarginaali on suurempi kuin pienten puolueiden kohdalla.

Selkeyden vuoksi Yle kertoo jutuissaan yhden luvun, jossa virhemarginaali on kyselyssä suurimmillaan.

Jos puolueen kannatus on 20 prosenttia, kannatusmittauksen virhemarginaali on ± 2,3 prosenttiyksikköä, jos puoluekantansa ilmoittaneiden määrä kyselyssä on 1200 vastaajaa.

Jos puolueen kannatus on 15 prosenttia, virhemarginaali on ± 2,1 prosenttiyksikköä, 10 prosentin kannatuksella virhemarginaali on ± 1,7 prosenttiyksikköä ja 5 prosentin kannatuksella virhemarginaali on ± 1,3 prosenttiyksikköä.

Virhemarginaali on siis sitä suurempi, mitä lähempänä puolueen kannatus on 50:tä prosenttia. Vastaavasti virhemarginaali pienenee koko ajan kannatuksen lähestyessä nollaa prosenttia.

Ylen Taloustutkimuksella teettämässä puoluekannatuskyselyssä virhemarginaali on ilmoitettu koko otoksen perusteella syyskuuhun 2016 asti. Lokakuusta 2016 alkaen virhemarginaali on kerrottu puoluekantansa ilmoittaneiden vastaajien määrän perusteella.

Muutos tehtiin, koska vuosien 2015 ja 2016 aikana puoluekantaansa kertomattomien vastaajien osuus kyselyissä kasvoi selvästi. Mittausten epävarmuus lisääntyi, joten virhemarginaalin laskemisperustaa muutettiin.

Uusi tapa kuvaa myös paremmin todellista vaalia, jonka tulos lasketaan vain kantansa ilmoittaneista eli äänestäneistä.

Muutoksen vuoksi puoluekannatuskyselyssä ilmoitettu virhemarginaali siis suureni.

Korjauskerroin tarkentaa haastattelujen tulosta

Puolueiden kannatusmittaus perustuu kunkin tutkimuskerran haastattelujen tulokseen. Haastattelujen antamaan raakatietoon tehdään kuitenkin korjauksia, jotta kysely kuvaisi suomalaisten todellisia äänestysaikeita paremmin.

Tutkimuksissa on todettu todellisen äänestämisen poikkeavan jonkin verran siitä, mitä kansalaiset vastaavat haastattelukyselyissä.

Haastatteluissa on esimerkiksi helpompi ilmoittaa vaihtavansa puoluetta kuin vaaliuurnilla. Samoin moni kantansa ilmoittaneista jättääkin vaalipäivänä äänestämättä.

Ihmiset myös muistavat väärin äänestämisensä edellisissä vaaleissa, jättävät vastaamatta, liioittelevat tai jopa valehtelevat äänestämisestään. Haastatteluissa hieman todellista suurempi osa vastaajista ilmoittaa äänestäneensä edellisissä vaaleissa.

Edellä luetelluista syistä Taloustutkimus käyttää lopullisen kannatusmittauksen laskemiseen aikaisemmista vaalituloksista johdettuja puoluekohtaisia korjauskertoimia. Korjauskertoimien avulla tulokset sovitetaan simuloimaan tilannetta, jos äänestäjä olisi vaaliuurnilla juuri haastatteluhetkellä.

Koska tulevien vaalien tulosta ei vielä tiedetä, korjauskertoimessa täytyy käyttää aikaisempia vaaleja. Korjauskertoimella siis kurkistetaan menneisyyteen, jotta nähtäisiin kirkkaammin tulevaisuuteen.

Korjauskertoimessa mukana kahdet vaalit

Haastattelututkimuksissa ihmisiltä kysytään juuri senhetkisen puoluekannatuksen lisäksi, minkä puolueen ehdokasta he äänestivät edellisissä vaaleissa. Näitä lukuja verrataan vaalitilastoista löytyvään toteutuneeseen vaalitulokseen, jolloin saadaan korjauskerroin.

Ylen puoluekannatuskyselyssä on elokuusta 2012 alkaen käytetty korjauskertoimen määrittelyssä sekä viime eduskuntavaalien että viime kunnallisvaalien tulosta. Kaksien vaalien tulosten keskiarvo kertoo yhtä vaalia paremmin puolueen pitkäaikaisesta kannatuksesta.

Jos puolue menestyy yksissä vaaleissa selvästi tavallista paremmin tai huonommin, tulos saattaisi vaikuttaa korjauskertoimeen voimakkaasti. Yksikin veret seisauttava vaalivoitto tai kirvelevä tappio voisi vaikuttaa tuleviin kannatusmittauksiin niin, että puolueen kannatus laskettaisiin tulevissa mittauksissa suuremmaksi tai pienemmäksi kuin se todellisuudessa onkaan.

Samoin niin sanotut uudet äänet (vastaaja ei äänestänyt eduskuntavaaleissa, mutta kertoi puoluekantansa nyt) lisätään puolueiden kannatukseen pienentävällä painokertoimella. Tämä kerroin on kaikille puolueille sama.