Enemmistö suomalaisista ei kannata kaupungistumisen vauhdittamista – Helsingin pormestari: Johdatteleva kysymyksenasettelu

Suomen Kulttuurirahaston ja ajatuspaja e2:n tutkimuksen mukaan vain neljäsosa suomalaisista on kaupunkikeskeisiä ja harva kaupunkilainen haluaa vauhdittaa kaupungistumista.

Kotimaa
Kruununhaan taloja
AOP

Selvä enemmistö suomalaisista ei halua vauhdittaa kaupungistumista ja viihtyy paremmin luonnonhelmassa. Näin kertoo Suomen Kulttuurirahaston ja ajatuspaja e2:n tuore kyselytutkimus.

Kaupungistuminen on edennyt Suomessa viime vuosina vauhdilla ja kasvukeskukset vetävät puoleensa etenkin nuoria. Silti vain harva suomalainen näyttää ajattelevan, että julkisen vallan tulisi päätöksillään vauhdittaa kaupungistumista.

– Ehkä se kertoo siitä, että Suomi on aika väljään asuttu maa ja monet viihtyvät paikkakunnalla, jossa viettävät vapaa-aikaansa, sanoo tutkija Jussi Westinen.

Vaikka suomalaisista jo noin 70 prosenttia asuu kaupungeissa, enemmistö näyttää silti viihtyvän kaupunkien sijaan luonnon läheisyydessä.

Vain neljäsosa suomalaisista voitiin luokitella aineiston perusteella kaupunkikeskeisiksi ja vain 16 prosenttia haluaisi vauhdittaa kaupungistumista.

Tulokset perustuvat kysely- ja haastatteluaineistoon, joka muodostuu yli 6 000 suomalaisen vastauksista.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori länsimetron kyydissä avajaispäivänä.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ei ole yllättynyt kyselyn tuloksista.Marja Väänänen / Yle

Vapaavuori: "En minäkään aja kaupungistumisen vauhdittamista, se vaan tapahtuu"

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ei ole yllättynyt kyselyn tuloksista. Hänen mielestään koko kysymyksenasettelu on johdatteleva.

– Kuka edes tavoittelisi kaupungistumisen vauhdittamista? Kysymys on enemmän siitä, että kaupungistuminen on megatrendi, joka vaan tapahtuu. Meidän on otettava kaupungistuminen vakavasti. On aika yleinen harhakäsitys, että minä ajaisin sitä, että kaupungistumista pitäisi vauhdittaa.

Vapaavuori huomauttaa myös, että ihmisten periaatteellisen mielipiteen ja käytännön toiminnan välillä voi olla suuri ero.

– Yleisellä tasolla ollaan yhtä mieltä, mutta käytännössä tänne muuttaa puolitoista bussilastillista ihmisiä joka päivä.

Myös kaupunkilaiset näyttävät kaipaavan maalle

Nuoret näyttävät viihtyvän kaupungeissa enemmän ja he näkevät, että luovuus ja innovaatiot kukoistavat etenkin suurissa kaupungeissa. Silti alle 30-vuotiaidenkin keskuudessa kaupunkikeskeisyys jää vähemmistöön.

– Eritoten kaupunkimaisessa ympäristössä viihtyvät nuoret isoissa kaupungeissa asuvat arvoliberaalit kokoomuksen kannattajat, sanoo Westinen.

Mielenkiintoista tuloksissa on se, että myös kaupungissa asuvat näyttävät kaipaavan maaseudulle. Kyselyn perusteella suurissa kaupungeissa asuvista vain vajaa puolet viihtyy maaseutua paremmin kaupunkimaisessa ympäristössä.

Kaupungistumisen vauhdittaminen ei saa tukea  - grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Yle kysyi, mitä mieltä tutkimuksen tuloksista oltiin Helsingin keskustassa keskiviikkona.

– Vaikka asun kaupungissa, niin luontoympäristö on minun mielestäni miellyttävämpi. Siellä ei ole liikenteen humua ja töniviä ihmisiä, vaan saa rauhassa kuunnella lintujen laulua, sanoo Rautatientorilla pysäytetty Heidi Kivakka.

Samoilla linjoilla on myös Vantaalla asuva Tuomas Rantanen.

– Olen itse Kangasalta kotoisin ja siellä riittää luontoa. Ehkä luontoympäristö on minulle sitä kautta mieluisampi, kun on tottunut kalastamaan ja mökkeilemään, sanoo Tuomas Rantanen.

Tuula Daviesin mielestä viihtymiseen vaikuttaa paljon se, millaisesta kaupunkiympärstöstä puhutaan.

– Esimerkiksi Helsinki on vielä ihan mukava kaupunkiympäristö ja samoin Lontoo, mutta vaikka Tokion kaltaisessa kaupungissa en itse enää viihtyisi, sano Davies.

Jussi Westinen
Tutkija Jussi Westisen mukaan eritoten isoissa kaupungeissa asuvat arvoliberaalit nuoret viihtyvät kaupunkimaisessa ympäristössä.Elise Tykkyläinen / Yle

Tutkimukseen kohdejoukkona on 18–79-vuotias väestö

Sukupuolten välillä ei näytä olevan eroja tuloksiin nähden. Sen sijaan pääkaupunkiseudun sekä Itä- ja Pohjois-Suomen välillä on havaittavissa jonkinasteista eroa.

Puoluekannoista keskustan kannattajissa on vähiten urbaania suuntautumista ja kokoomuksen kannattajakunnassa puolestaan eniten.

Kysely toteutettiin viime syksyn aikana ja otos edustaa Suomen aikuisväestöä eli 18–79-vuotiaita. Tutkimushankkeen rahoituksesta ja suunnittelusta ovat vastanneet yhdessä Suomen Kulttuurirahasto ja e2.

Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö. Ajatuspaja e2 taustalla on puolestaan Edistysmielisen tutkimuksen yhdistys ry., jonka jäseniä ovat mm. Edistyksellinen Tiedeliitto, Maaseudun Sivistysliitto, Maaseudun Säätiö, Suomen Keskusta ja Svenska Folkskolans Vänner ry.

Tutkimuksen käytännön toteutuksesta, analyysista ja raportin kirjoittamisesta ovat vastanneet e2:n tutkijat VTT Ville Pitkänen ja VTT Jussi Westinen.