Reiät vanhan aitan seinässä kertovat aseiden testailusta – Utsjoen vanhan pappilan rakennuksia aletaan kunnostaa

Vanhan pappilan rakennukset kantavat mukanaan tarinoita ja kulttuurihistoriaa vuosisatojen takaa.

Carl Ludvig Engel
Ohcejoga báhppala boarrásamos áittit leat huksejuvvon 1700-logu loahpas.
Maiju Saijets / Yle

Vanhat punamultaiset hirsiaitat ja keltainen empiretyylinen pappila seisovat sijoillaan Utsjoen Mantojärven rannalla Ailigas-tunturin kupeessa. Kesäkuun alussa pihapiiri näyttää vielä paljaalta, sillä vanhan nurmikentän kukkaloisto ei ole vielä puhjennut kukkaan. Hirsirakennusten seinänvierustoissa alimpien hirsien korkeudella kuitenkin vihertää heinää, joka ulottuu puurakenteiseiin saakka.

Utsjoen pappilan vanhimmat rakennukset on rakennettu jo 1770-luvulla ja pihapiirin päärakennus on peräisin vuodelta 1843. Museovirasto (siirryt toiseen palveluun) on arvioinut pihapiirin ja läheiset kirkkotuvat Suomessa ainutlaatuiseksi historialliseksi kirkkomiljööksi.

Utsjoen pappilan (siirryt toiseen palveluun) suunnittelijana pidetään arkkitehti Carl Ludwig Engeliä (siirryt toiseen palveluun). Pappilan empiretyylinen päärakennus on valmistunut intendentinkonttorin suunnittelemana Engelin toimiessa sen johtajana.

Intendentinkonttorin tehtäviin kuului seurata julkisten rakennusten rakentamista Suomen suurruhtinaskunnan alueella ja konttorin kautta myös tarkistettiin ja hyväksytettiin kaikkien julkisten rakennusten piirustukset.

Ohcejoga báhppal
Utsjoen pappila edustaa empire-tyyliä.Kirsti Länsman / Yle

Asiantuntija: "Hienosti säilynyt kokonaisuus"

Rovaniemeläinen restaurointimestari Marko Korkeasalo on tutustunut ammattinsa kautta vanhoihin pihapiireihin ja rakennuksiin. Utsjoen pappilan pihapiirissä Korkeasalo kiinnittää huomioita rakennusten sijoitteluun ja kuntoon. Hän arvioi, että kohde on harvinaisuus.

Tämä on hienosti säilynyt kokonaisuus, joita ei ole Lapin alueella monta. Kaikki tällaiset voi sormin laskea.

Marko Korkeasalo
Restaurerenmeašttir Marko Korkeasalo
Restaurointimestari Marko Korkeasalo.Maiju Saijets / Yle

Museoviraston mukaan Utsjoen kirkko, pappila ja kirkkotuvat muodostavat kansallismaisemaksi luokitellun valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen. (siirryt toiseen palveluun) Tämä tarkoittaa sitä, että alue luokitellaan suomalaisen maaseudun edustavimpiin kulttuurimaisemiin ja sen arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan.

Pohjois-Suomessa ja saamelaisten kotiseutualueella vanhoja rakennuksia on säilynyt vähän, sillä toisen maailmansodan aikaan saksalaisten vetäytyessä joukot tuhosivat kokonaisia kyliä ja rakennuksia ympäri Saamenmaata ja Pohjois-Suomea.

Pappilan historia vei mennessään

Utsjoen pappila ja sen pihapiiri kantavat mukanaan paikallishistoriaa ja kulttuuritietoutta.

Vuosisatojen aikana alueella on vietetty kirkkopyhiä tai markkinoita, joiden aikaan on kastettu lapsia, vihitty pareja ja käyty kauppaa. Mantojärven törmällä sijaitsevissa kirkkotuvissa (siirryt toiseen palveluun) tapasi kirkkokansa yöpyä juhlapyhien aikaan joskus jopa pari viikkoa kerrallaan.

Juha Reinola, Utsjoki
Juha Reinola kiinnostui Utsjoen pappilan hirtoriasta.Kirsti Länsman / Yle

Utsjoen seurakunnan suntio Juha Reinola toteaa, että rakennusten tarinat ja historia ovat hyvin kiinnostavia. Esimerkkinä Reinola mainitsee vanhan aitan seinässä olevat kolot.

– Vanhin aitta on rakennettu 1770-luvulla ja sen seinään on testattu aseita. Haulit olivat siihen aikaan kalliita, joten niitä on kaivettu seinästä ampumisen jälkeen. Tämän pappilan korjausprosessin yhteydessä olen päässyt oppimaan historiasta ja se kyllä vie miehen mennessään, Reinola toteaa.

Báhppal, hirsavisti, Ohcejohka
Pappilan seinään on testailtu pyssyjä ja jäljelle on jäänyt reikiä hauleista.Maiju Saijets / Yle

Kunnostukseen saatiin tukea

Pohjois-Lapin seurakuntayhtymä, johon Utsjoen seurakuntakin kuuluu, sai kirkkohallitukselta 50 800 euron rakennusavustuksen vanhan sakastin ja pappilan pihapiirin rakennusten kunnostamiseen.

Tämän pappilan korjausprosessin yhteydessä olen päässyt oppimaan historiasta ja se kyllä vie miehen mennessään.

Juha Reinola

Rakennusavustusta aiotaan käyttää hirsirakennusten kattojen korjaamiseen sekä maa-aineksen poistamiseen rakennusten seinustoilta.

Restaurointimestari Marko Korkeasalo pitää hyvin tärkeänä sitä, että kulttuurikerroksia eli kasvistoa ja maata poistetaan alimpien hirsien päältä.

– Hirret eivät painu alaspäin, mutta kuolleet kasvit sen sijaan nostavat maata ylemmäs. Maa kostuttaa siten alimpia hirsiä, ne vettyvät ja alkavat lahota, Korkeasalo kertoo.

Eana seaidneguoras
Seinänvierustan maata kutsutaan kulttuurikerrokseksi.Maiju Saijets / Yle

Juha Reinola on kiitollinen kirkkohallituksen seurakuntayhtymälle myöntämästä rahoituksesta kulttuurillisesti arvokkaiden rakennusten korjaamiseen.

– Näissä on seurakunnan ja paikallista historiaa ja kulttuuria. Tämä ympäristö on tärkeä ja rakas paikka ihmisille. Olisihan se kurjaa, jos kaikki nämä pilaantuisivat aikanamme.

Utsjoen pappilan rakennusten korjaustyöt aloitettiin toukokuussa ja ne jatkuvat kesän ajan. Reinola mukaan kunnostustöiden etenemisestä päätetään yhdessä rahoittajan eli kirkkohallituksen edustajien kanssa.