"Valitettavasti on yhä ihmisiä, jotka eivät toimi lapsen edun mukaan" – Näin lapsenhuoltolaki on muuttumassa

Lakia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta muutettiin edellisen kerran 35 vuotta sitten. Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

Perhelainsäädäntö
Pieni lapsi kävelee metsäaukiolla.
Tiina Jutila / Yle

Hallitus antaa eduskunnalle esityksen lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain muuttamisesta.

Lakiuudistuksen seurantaryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen tiivistää lakimuutoksen sisällön kolmeen tärkeimpään asiaan.

1: Vuoroasuminen kirjataan lakiin

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset, joiden mukaan vanhemmat voivat keskenään sopia tai tuomioistuin voi päättää, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona.

– Kyseessä on erittäin tärkeä uudistus. Tässä mennään arjen ydinkysymyksiin: mitkä ovat pelisäännöt ja miten toimitaan, kun asiat perheessä menevät solmuun, sanoo oikeusministeri Antti Häkkänen.

Lasten vuoroasuminen on yleistynyt viime vuosina. Tähän asti lapsi on kuitenkin voinut olla kirjoilla vain yhdessä osoitteessa. Kaikki viralliset asiat ja muun muassa lapsilisien maksu on ollut sidottu yhteen kotiin. Lakiesityksen mukaan huoltajien välisestä tehtävänjaosta, oheishuoltajasta ja tietojensaantioikeudesta voitaisiin jatkossa sopia sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella.

Miessakit ry:n toiminnanjohtaja Tomi Timperi pitää lakiuudistusta hyvänä.

– Esitys on juuri sellainen, mitä tarvitsemme eron jälkeisen yhteisen vanhemmuuden tukemisessa. Laki antaa lapsillekin hyvän esimerkin miten riidat sovitaan puhuen ja sopien.

Vuoroasumistilanteessa lapsilisien ja muiden mahdollisten tukien maksamista tasa-arvoisesti selvitetään edelleen.

2: Lapselle oikeus tavata muitakin läheisiä ihmisiä kuin vanhempia

Uuden lain mukaan lapselle voitaisiin vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen tärkeää ihmistä myös eron jälkeen.

Tällaisia ihmisiä voivat olla esimerkiksi lapsen elämässä tiiviisti mukana olleet isovanhemmat. Kaikkia isovanhempia tapaamisoikeus ei kuitenkaan koske.

– Tässä tarkoitetaan isovanhempia, jotka ovat olleet suurin piirtein päivittäin lapsen elämässä, täsmentää lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen.

Tapaamisoikeuden voi vahvistaa vain tuomioistuin. Esimerkiksi sosiaaliviranomainen ei voi tapaamisoikeutta vahvistaa.

– Näin halutaan varmistaa lapsen etu. Hän ehkä haluaisi tavata jotain tärkeää ihmistä myös eron jälkeen, mutta asiasta tulee riitaa kun aikuiset ovat niin solmussa keskenään, sanoo Leinonen.

Lapsen elämässä tärkeitä ihmisiä voivat olla myös esimerkiksi isä- tai äitipuolen kautta lapsen elämään tulleet sosiaaliset sisarukset. Lapsi on saattanut elää heidän kanssaan pitkäänkin, ja sisaruussuhteiden katkeaminen voi olla hyvin ikävää.

3: Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta seurantaan

Lakiin ehdotetaan uusia säännöksiä muun muassa huoltajien velvollisuudesta suojella lasta väkivallalta, vaalia hänelle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuksien toteutumiseen. Nämä liittyvät osaltaan lapsen vieraannuttamisen huomaamiseen ja vähentämiseen.

Lainsäädäntöneuvos Antti Leinosen mukaan vieraannuttaminen on aina tuomittavaa toimintaa, ja lakitekstissä pyritään huomioimaan toisen vanhemman vieraannuttamistaipumus. Rangaistuksena vieraannuttavasta toiminnasta voidaan asettaa uhkasakko.

Lain valmistelussa mukana ollut Kari Rouvinen Isät lasten asialla -järjestöstä olisi toivonut viranomaisten käyttöön ohjeita vieraannuttamisen tunnistamiseen.

– Huoltokiusaaminen olisi tärkeää tunnistaa. Valitettavasti on aina ihmisiä, jotka eivät toimi lapsen edun mukaan eivätkä käyttäydy kuten terveen aikuisen pitäisi toimia, Rouvinen sanoo.

Lakiesitys annetaan eduskunnalle vielä ennen juhannusta. Kansanedustajat pääsevät keskustelemaan siitä syksyllä kesälomien jälkeen. Laki on tarkoitettu astumaan voimaan aikaisintaan ensi keväänä.