Muuttolinnut hylkäsivät Suomen kolme vuotta sitten – nyt ne ovat palanneet ja munivat kuin viimeistä päivää

Lämmin kevät toi linnut takaisin.

muuttolinnut
Kirjosieppo pesäpöntöllä.|
Kirjosiepon pesistä on löytynyt jopa tuplasti enemmän munia kuin normaalisti.Ismo Pekkarinen / AOP

Kylmistä keväistä kärsineet muuttolinnut ovat palanneet Suomeen pesimään vaikeiden vuosien jälkeen. Luontoasiantuntija Urpo Koponen sanoo, että monia hyönteissyöjälintuja näkyy nyt selvästi enemmän kuin parina edellisenä vuonna.

– Niitä ovat esimerkiksi kerttuset ja kertut. Nyt on niin paljon kerttusten laulua joka paikassa, että se on yhtä luontokonserttia aamusta iltaan ja päivästä toiseen, Koponen sanoo.

Yle Uutiset kertoi kolme vuotta sitten, että suuri osa tutuista muuttolinnuista jäi viettämään kesää lämpimiin säihin Baltiaan tai Pietarin alueelle. Toukokuu oli tuolloin Suomen eteläosassa sateinen ja tavanomaista kylmempi. Kylmyys tekee hallaa linnuille, jotka ovat täysin riippuvaisia hyönteisistä. Kevät oli kylmä myös viime ja toissa vuonna.

– Hyönteisiä ei ollut. Nyt kun on ollut lämmintä, niitä on paljon. Tiaiset ja siepot tarvitsevat poikasille nimenomaan hyönteisvalkuaista. Siemenet ja rasva eivät niille riitä, Koponen kertoo.

Joukkokuolemia

Kylmä sää näkyi myös linnunpoikasten joukkokuolemina. Etelärannikolla vuosikymmenten ajan linnunpönttöjä kolunnut Koponen kertoo, että lämpimän kevään tuoma muutos näkyy pöntöissä selvästi. Hänellä on seitsemän kunnan alueella tarkkailussa yli 4 000 linnunpönttöä.

– Kuolleita poikasia on ollut kahtena peräkkäisenä vuonna kohtuuttoman paljon. Kymmenestä poikasesta alle puolet selvisi hengissä ja jopa kokonaisia poikueita kuoli. Kun olen nyt käynyt päivittäin pönttöjä läpi, en ole nähnyt yhtään kuollutta poikasta, Koponen vertaa.

Monet näistä hyönteislinnuista ovat myös innostuneet pesinnästä siinä määrin, että ne munivat enemmän kuin tavallisesti. Esimerkiksi päiväntasaajalta Suomeen lentäneen kirjosiepon muninta on nyt ohi ja haudonta alkanut.

– Olen nähnyt kirjosiepolla on jopa kahdeksan munan pesiä, kun se normaalisti munii neljästä kuuteen munaa. Lintu innostuu tästä lämpimästä säästä, kun on ruokaa tarjolla. Munien lukumäärä on palannut hyvälle tasolle myös sini-, tali- ja kuusitiaisella.

Koponen uskoo, ettei nyt meneillään oleva kylmä jaksokaan onnistu tuhoamaan hyvää lintukesää.

– Selviämme säikähdyksellä, jos kylmää säätä jatkuu vain viikon kuten on ennustettu. Jos se kestää pidempään, siepoille ja leppälinnuille voi tulla ongelmia. Toisaalta viime vuonnakin pahimmat tuhot tulivat juuri toukokuussa.

Tehoviljely pienentänyt lintukantoja

Yksi hyvä vuosi ei kuitenkaan korjaa sitä, että lintujen kokonaismäärä on vähentynyt selvästi. Suomen ympäristökeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi peltolintujen kannat ovat puolittuneet Euroopassa 1950-luvulta nykypäivään. Näin on tapahtunut myös Suomessa.

Osa peltolintujen kannan heikkenemisestä selittyy talvehtimisalueiden ja muuttomatkan olosuhteilla, mutta suurin syy on maatalouden muutos lypsykarjavaltaisesta sekaviljelystä erikoistuneempaan ja alueellisesti keskittyneempään tehoviljelyyn. Se on tehnyt peltoympäristöstä yksipuolisemman ja ajanut lintulajeja ahdinkoon.

Salaojituksen myötä on hävinnyt runsaasti lintujen pesä- ja suojapaikkoja. Maatalouskoneet häiritsevät lintuja yhä useammin niiden pesimäaikaan.

Tulevaisuus saa Koposenkin mietteliääksi.

– Peltolinnut ja myös metsälinnut ovat vähentyneet, kun lahopuut, ojanpenkat ja avo-ojat häviävät pelloilta. Räystäspääskyjä, keltavästäräkkejä, pensastaskuja ja peltosirkkuja on tosi vähän. Olen siitä huolissani.

Löytöjä

Harvinaiset löydöt tuottavatkin suurta iloa kokeneelle luontoasiantuntijalle. Koponen kertoo löytäneensä tänä vuonna haarahaukan pesän. Haarahaukan poikasia rengastetaan Suomessa vuosittain vain muutama.

– Nyt minulla on omalla alueellani kolme poikasta, jotka odottavat rengastusta.

Ja sitten on huippuharvinaisuus pikkusieppo, vanhojen metsien lintu. Pikkusiepon pesiä Koponen on löytänyt jo kaksi. Kotkassa Kyminlinnan muurien sisällä pesii pähkinänakkeli jo toista vuotta peräkkäin.

– Viime vuonna pesästä löytyi neljä munaa, nyt niitä on kuusi.