Häirintäyhdyshenkilöt tulivat nyt myös keskustan puoluekokoukseen – minkäänlaista ahdistelua tai syrjintää ei hyväksytä

Eikö Sotkamon puoluekokouksessa saa enää flirttailla? Saa, mutta toisen osapuolen tunteet on syytä ottaa huomioon.

kiusaaminen
Mies halaa naista, joka ei halua tulla halatuksi.
Ihminen ei välttämättä aina huomaa tai ymmärrä, että hänen käytöksensä on ahdistavaa tai loukkaa toista.Elisa Kinnunen / Yle

Kättely muuttuu yllättäen karhunsyleilyksi, joka päättyy vasta poskisuudelmaan. Tilanne voi tuntua halauksen kohteesta ahdistavalta – tulit yksityisalueelleni, liian lähelle.

Jokaisella ihmisellä on omat rajansa ja oma sosiaalinen tilansa. Toinen ihminen ei välttämättä huomaa tai ymmärrä, että hänen käytöksensä on muita loukkaavaa tai häiritsevää.

– Se ei ole pelkästään koskemista, vaan se voi olla esimerkiksi vähättelyä tai rooliin laittamista. Sanotaan vaikka, että keitäpä sinä kahvia, koska olet siihen sukupuoleen sopiva ja osaat sen homman. Sekin voi tuntua jostakin tosi häiritsevältä ja ahdistavalta, sanoo keskustan puoluekokouksen häirintäyhdyshenkilö Sini-Elina Kärsämä.

Häirintäyhdyshenkilö rintamerkki
Keskustan Sotkamon puoluekokouksessa päivystää yhdeksän häirintäyhdyshenkilöä.Elisa Kinnunen / Yle

Keskustan puoluekokouksessa Sotkamossa päivystää ensimmäistä kertaa yhdeksän vapaaehtoista, koulutettua häirintäyhdyshenkilöä (siirryt toiseen palveluun). Perjantaista sunnuntaihin kestävään kokoukseen odotetaan yli 3 000 kävijää.

– Meille on tullut monta puoluekokousaloitetta, joissa esitetään, että häirintään ja yhdenvertaisuuteen panostetaan tapahtumissa aikaisempaa enemmän. Toisaalta talvella käyty Metoo-keskustelu konkretisoi viimeistään sen, että meidän on aidosti näytettävä, ettei minkäänlainen häirintä, kiusaaminen, syrjintä tai ahdistelu ole meillekään tervetullutta, sanoo puolueen poliittinen suunnittelija Sonja Huttunen.

"Jos tämä ei lopu, teen ilmoituksen poliisille"

Häirintäyhdyshenkilön tunnistaa rintapielessä olevasta kyltistä. He neuvovat ja tukevat häirintää, ahdistelua, kiusaamista, syrjintää tai muuta epätasa-arvoista kohtelua kohdanneita ihmisiä.

– Ensisijaisesti hän on kuunteleva korva ja olkapää, joka kanssa voi keskustella luottamuksella. Hän ei tee mitään häirityn puolesta, vaan hän neuvoo ja on tuki ja turva, jonka kanssa tilannetta voi pallotella. Hän osaa kertoa mistä saa neuvoja ja mitä tilanteessa voi tehdä, Huttunen kertoo.

Häirintäyhdyshenkilö kulkee kokousväen joukossa ja keskustelee myös muiden kuin härintää kokeneiden kanssa. Huttusen mukaan tämä madaltaa puuttumisen kynnystä sekä ennaltaehkäisee mahdollisia häirintätilanteita.

– Emme ole missään nimessä poliiseja tai tuomareita, mutta asioista on hyvä keskustella. Ei ehkä puhuttaisi siitä, että eikö nyt saa enää flirttailla, vaan mietitään ennemminkin sitä, että tiedänhän varmasti, että toisellakin on hyvä olo siitä, mitä minä teen, Huttunen kertoo.

Keskustan kansanedustaja Marisanna Jarva
Paltamolainen kansanedustaja Marisanna Jarva (kesk.) sanoo, että häirinnän kohde tarvitsee työkaluja, jotta hän pystyy toimimaan jähmettymisen sijaan.Heikki Rönty / Yle

Kiusaamista, ahdistelua, syrjintää ja häirintää tapahtuu kaikkialla. Kyse on globaalista ilmiöstä, sanoo paltamolainen kansanedustaja Marisanna Jarva (kesk.).

– Ihminen menee siinä tilanteessa usein lukkoon. Se aiheuttaa nolouden ja häpeän tunteen etenkin, jos kukaan ei puutu tai näytä reagoivan. Sitä ajattelee, että tämä on vain omassa päässäni tai minun syytäni, eikä kukaan usko, jos nostan tämän esille. Sen takia ilmiötä pitäisi avata myös tunteiden tasolla, Jarva kertoo.

Hienointa olisi, jos häirintäyhdyshenkilöistä ei tarvitsisi puhua muutaman vuoden päästä mitään.

Sini-Elina Kärsämä

Jarva sanoo, ettei hänellä ole ollut ongelmia miesten perinteisesti hallitsemissa harrastuksissa tai työkuvioissa, mutta poikkeus vahvistaa säännön. Hän kertoi talvella Facebook-päivityksessään (siirryt toiseen palveluun) miehestä, joka lähestyi häntä usein yleisötilaisuuksissa ja kosketti epäsopivalla tavalla.

– Olin osoittanut hänelle selvästi, että en pidä siitä. Lähdin kauemmaksi ja jouduin huitaisemaan häntä kädellä. En pystynyt tai halunnut tehdä asiasta numeroa, jotta en nolaa häntä tai itseäni. Myöhemmin törmäsin mieheen kahden kesken ja ilmoitin, että jos tämä ei lopu, teen ilmoituksen poliisille. Sen jälkeen tilanne rauhoittui, Jarva kertoo.

Ilmiön nitistämiseksi tarvitaan Jarvan mukaan työkaluja, kuten häirintäyhdyshenkilöitä, mutta hekään eivät ratkaise kaikkea yksin. Kun ilmiö tulee näkyväksi, ahdistelutilanteeseen joutuva voi tehdä jotain sen sijaan, että jähmettyy vain paikalleen.

– Kohteelle itselleen pitää olla työkaluja, tavallaan väylä, miten pääsee itse tilanteesta ulos. Mitä sanon ja miten toimin, koska siinä tilanteessa hämmentyy todella paljon. Siinä pitää olla jopa hieman mielikuvaharjoittelua, että tämä on heti poikki, Jarva sanoo.

Vastuu turvallisesta ilmapiiristä kaikilla

Häirintäyhdyshenkilöt ovat arkea jo monien järjestöjen valtakunnallisissa, suurissa tapahtumissa. Esimerkiksi Suomen Ylioppilaskuntien liitto käyttää samasta tehtävästä nimikettä yhdenvertaisuustarkkailija. Oppilaitoksissa häirintäyhdyshenkilö taas kohtaa yksittäisiä opiskelijoita.

– Opiskelija voi tulla kertomaan minulle vaikka toisen ihmisen käytöksestä. Minä selvitän tilannetta ja järjestän tarvittaessa sovittelutilaisuuksia. Ihmiset uskaltavat ottaa asiat aiempaa helpommin esille, koska apu on lähellä eikä siitä välttämättä käynnisty suurta ja monimutkaista prosessia, kertoo häirintäyhdyshenkilö Pekka Koivaara Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnasta.

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnassa häirintäyhdyshenkilö on toiminut vuodesta 2010 lähtien. Koivaaran mukaan valtaosa tilanteista ratkeaa puhumalla. Räikeimmissä tapauksissa Koivaara voi myös lähteä opiskelijan niin halutessa henkiseksi tueksi poliisiasemalle.

– Ne ovat kuitenkin ääritapauksia ja harvinaisia, Koivaara toteaa.

Ihmiset uskaltavat ottaa asiat aiempaa helpommin esille, koska apu on lähellä eikä siitä välttämättä käynnisty suurta ja monimutkaista prosessia.

Pekka Koivaara

Puolueista vihreät otti häirintäyhdyshenkilöt käyttöön puoluekokouksessa (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat) viime vuonna. Tämän jälkeen häirintäyhdyshenkilöitä on ollut myös muissa puolueen suurissa koulutustilaisuuksissa tai tapahtumissa.

– Kokemukset ovat olleet todella hyviä. Olemme herättäneet keskustelua siitä, miten yhdenvertaisuus- ja häirintäasioista on lupa puhua, niistä on tärkeä puhua ja vastuu turvallisen ilmapiirin luomisesta kuuluu kaikille, kertoo puolueen järjestöpäällikkö Emma Kolu.

– Etenkin poliittisessa toiminnassa on erityisen tärkeää, että kaikilla on turvallinen olo sanoa omat mielipiteensä ja tuoda esiin omat kantansa. Se mahdollistaa aktiivista kansalaisuutta, Kolu jatkaa.

Kolun mukaan häirintäyhdyshenkilöön on otettu yhteyttä esimerkiksi konkreettisissa esteettömyyskysymyksissä, kun pyörätuolilla liikkuva on huomannut kulku- tai näköyhteytensä tiellä esteen. Keskusteluja on käyty myös arkaluontoisemmista asioista, kuten aiemmista sanaharkoista ja ihmisen uudelleen kohtaamisesta.

Nimettömiä yhteydenottoja on tullut vain vähän, vaikka sekin olisi nettilomakkeen kautta mahdollista.

– Niitä ei ole tullut juuri koskaan, mutta mahdollisuus siihen on varmasti iso asia. Myös siitä on käyty hyvää keskustelua, Kolu sanoo.

Häirintäyhdyshenkilö oululainen Sini-Elina Kärsämä Sotkamon keskustan puoluekokous
Keskustan puoluekokouksessa Sotkamossa päivystää häirintäyhdyshenkilö Sini-Elina Kärsämä.Elisa Kinnunen / Yle

Sotkamossa keskustan puoluekokouksessa oululaisen Sini-Elina Kärsämän päivystysvuoro on alkanut aamuyhdeksältä. Hän kävelee kylpylän aulassa kokousväen seassa.

– En olisi kovin yllättynyt, jos koko tapahtuman aikana kukaan ei ottaisi minuun yhteyttä. Ilmeisesti se on ollut monessa tapahtumassa tosi vähäistä, Kärsämä kertoo.

Kärsmä epäilee, että enimmäkseen hän päätyy keskustelemaan ihmisten kanssa siitä, mitä häirintäyhdyshenkilöt tekevät ja miksi he ovat olemassa.

– Me emme ole pamputtamassa täällä ketään, mikä on ihmisten ihmeellinen ennakkoluulo siitä, mitä me teemme. Tällaisella toiminnalla halutaan kertoa, että häirintää ja syrjintää ei hyväksytä, siihen halutaan puuttua, jotta toimintailmapiiri muuttuisi sillä tavalla.

– Hienointa olisi, jos häirintäyhdyshenkilöistä ei tarvitsisi puhua muutaman vuoden päästä mitään. Kaikki ymmärtäisivät, osaisivat puuttua ja antaa tukea sekä miettiä myös omaa toimintaansa, Sini-Elina Kärsämä jatkaa.