Planeetta 9 yhä hukassa – Uuden laskelman mukaan sitä ei ehkä olekaan

Uuden tietokonemallinnuksen mukaan Neptunuksen takaisten pienten kappaleiden yhteenlaskettu painovoima voisi tuottaa saman vaikutuksen kuin mahdollinen Planeetta yhdeksän.

avaruus
Taiteilijan näkemys Kuiperin vyöhykkeestä.
Taiteilijan näkemys Kuiperin vyöhykkeestä.Nasa

Runsat kaksi vuotta sitten tutkijat Konstantin Batygin ja Michael E. Brown julkistivat laskelmansa, jotka heidän mielestään osoittivat, että Aurinkoa kiertää yhdeksän, ei kahdeksan planeettaa, kuten on Pluton arvonalennuksen jälkeen oletettu.

Planeetta yhdeksän kiertäisi Aurinkoa 20 kertaa kauempana kuin Neptunus, joka on nykytiedon mukaan planeetoista ulommaisin. Batygin ja Brown päätyivät arvioonsa mallintamalla oletetun planeetan painovoimavaikutuksia aurinkokunnan laidalla sijaitsevan Kuiperin vyöhykkeen kappaleiden ratoihin.

Laskelmien mukaan yhdeksäs planeetta selittäisi parhaiten kiertoratojen kummallisuuksia. Myöhemmin tutkijapari esitti, että Planeetta yhdeksän voisi selittää myös Auringon akselin vinouden, mitä on ihmetelty 1800-luvulta lähtien.

Tutkijat uskoivat myös rajanneensa varsin tarkkaan alueen, jolla Planeetta yhdeksän pitäisi löytyä. Kahden vuoden etsintä ei kuitenkaan ole tuottanut tulosta – ainakaan vielä.

Uusi tutkimus tarjoaa vaihtoehtoisen selityksen

Vaikka yhdeksännen planeetan olemassaolon mahdollisuus hyväksytään varsin yleisesti, on tutkijoilla ollut aikaa kehitellä vaihtoehtoisia selitysmalleja Kuiperin vyöhykkeen kappaleiden oudoille liikkeille.

Muutama päivä sitten Denverissä järjestetyssä American Astronomical Societyn kokouksessa erään sellaisen esitti Coloradon yliopiston apulaisprofessori Ann-Marie Madigan. Madigan ja hänen tutkimusryhmänsä uskovat, että Kuiperin kappaleiden liikeiden erikoisuudet voisivat johtua Kuyperin vyöhykkeen pienten ja suurten kappaleiden yhteisvaikutuksesta.

Madiganin mukaan kappaleita on paljon, ja hän kysyy, mikä vaikutus niiden yhteenlasketulla painovoimalla on? Moni kysymys saa vastauksensa, kun tämä otetaan huomioon, hän painottaa.

Suurin näistä kappaleista on mahdollinen kääpiöplaneetta Sedna. Se liikkuu Auringon ympäri hyvin elliptisellä radalla, jossa yksi kierros kestää yli 11 000 vuotta.

Kappaleista teki tietokonesimulaation Jacob Fleisig, joka on Madiganin lailla astrofyysikko. Fleisig pani merkille, että erilaisilla radoilla eri tahtiin liikkuvat kappaleet asettuivat Aurinkoa kiertäessään aika ajoin samalle janalle – samalla tavalla kuin eritahtiset tunti- ja minuuttiviisarit kellotaulua kiertäessään.

Tällöin pienten kappaleiden yhteenlaskettu painovoimavakutus olisi pitkälti sama kuin Planeetta yhdeksän vaikutus.

Uudesta tutkimuksesta kertova sciencealert.com (siirryt toiseen palveluun) pohtii, että Planeetta yhdeksän arvoitus saattaa ratketa vasta, kun ensi vuonna laukaistava avaruusteleskooppi James Webb alkaa havainnoimaan tähtitaivasta. Suomeksi uudesta tutkimuksesta kirjoittavat myös Tähdet ja avaruus (siirryt toiseen palveluun) sekä Tiedetuubi. (siirryt toiseen palveluun)

Aurinkokunnan planeettalöytö kuohuttaa tiedemaailmaa – Suomalaistutkija: Sopii käsityksiin aurinkokunnan synnystä

Salaperäinen Planeetta 9 on saattanut jo löytyä – Harrastelijatähtitieteilijät havaitsivat neljä lupaavaa ehdokasta