Analyysi: Petteri Orpon kokoomus-vene vuotaa

Helsingin kokoomuslaisen pormestarin Jan Vapaavuoren kapina hallituksen maakunta-sotea vastaan kaivaa kuoppaa Petteri Orpon pääministerihaaveille.

puolueiden kannatus
Jan Vapaavuori ja Petteri Orpo kuntavaalien vaalivalvojaisissa.
Jan Vapaavuori ja Petteri Orpo kuntavaalien kokoomuksen vaalivalvojaisissa Helsingissä huhtikuussa 2017.Jarno Kuusinen / AOP

Kokoomuksella on takana tuskainen kevät. Maaliskuussa kansanedustaja Elina Lepomäki ilmoitti äänestävänsä hallituksen sote-esitystä vastaan. Huhtikuussa kansanedustaja Harry Harkimo jätti kokoomuksen ja polkaisi käyntiin oman poliittisen liikkeensä.

Harkimon Liike Nyt herätti nopeasti muistikuvat 1990-luvun nuorsuomalaisesta puolueesta, joka repi kokoomusta Helsingissä ja Uudellamaalla.

Toukokuussa kokoomuksen eduskuntaryhmästä löytyi toinen sote-vastustaja, kun oikean laidan Susanna Koski kertoi äänestävänsä hallituksen sote-esitystä vastaan.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Muokkaa aikarajausta

Valitse näytettävät puoleet

Puolueiden kannatus.Lähde: Taloustutkimus
Näin puoluekannatusarvio tehdään

Virheiden lähteet puoluekannatusarvioissa

1. Virhemarginaali

Mikään kannatusarvio ei voi aina olla täysin oikein. Puoluekannatusarvion virhemarginaali voidaan määrittää kahdella tavalla. Virhemarginaali voidaan määrittää koko otoksen (myös henkilöt, jotka eivät ilmoita puoluekantaansa) tai vain puoluekantansa ilmoittaneiden vastaajien määrän perusteella.

Esimerkki kahdesta eri tavalla ilmoitetusta virhemarginaalista:

Jos kyselyn koko otos on vaikkapa 2 433 vastaajaa, on koko otoksen perusteella ilmoitettu virhemarginaali noin 1,6 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Mikäli samaisessa kyselyssä puoluekantansa ilmoittaneiden määrä on esimerkiksi vain 1 200, on virhemarginaali siinä tapauksessa ±2,3 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa, että jos puolueen kannatukseksi arvioidaan 22 prosenttia, se on 95 prosentin todennäköisyydellä välillä 19,7–24,3.Todennäköisimmin kannatus on kuitenkin juuri ilmoitettu 22.

Ilmoitettu virhemarginaali siis kasvaa, jos se kerrotaan puoluekantansa ilmoittaneiden perusteella verrattuna siihen, että virhemarginaali ilmoitetaan kaikkien vastaajien perusteella.

2. Kysymyksen muotoilu

Tutkimuslaitos voi ihmisiltä puoluekannatusta useilla eri tavoilla. Heiltä voidaan kysyä aikomuksia äänestää tai yksinkertaisesti puoluekannatusta. Heille voidaan muistuttaa tarjolla olevista puolueista tai jättää kysymys avoimeksi. Nämä vaikuttavat kyselyn tuloksiin.

3. Painotus

Tutkimuslaitos yrittää varmistaa, että otos on edustava eli pienoismalli koko tutkittavasta väestöstä. Tämän saavuttamiseksi laitokset etsivät tietyt kriteerit täyttäviä ihmisiä vastaajiksi. Vastauksia voidaan myös painottaa, jotta edustavuus toteutuisi. Otoksen edustavuudessa otetaan huomioon esimerkiksi ikä, sukupuoli, asuinpaikka, ja sosiaaliset tunnusmerkit. Puhelinhaastatteluissa otoksen laatimiseen vaikuttaa esimerkiksi kenen tiedot saadaan numerotiedustelusta ja ketkä ovat kieltäneet puhelinmarkkinoinnin.

4. Äänestäminen edellisissä vaaleissa

Äänestysaikomuksia kartoittavissa tutkimuksissa tarvitaan tämänkin jälkeen tuloksen korjaamista. Jotkut tutkimuslaitokset painottavat vastauksia aiemman äänestyskäyttäytymisen mukaan. He kysyvät vastaajilta, mitä puoluetta nämä äänestivät edellisessä tai jossain edellisessä vaalissa. Otosta muokataan ja painotetaan, jotta se vastaisi myös puoluekannatusmielessä edustavuudeltaan koko kohdeyleisöä.

Ongelmana on, että ihmiset muistavat väärin äänestämisensä edellisissä vaaleissa, jättävät vastaamatta tai jopa valehtelevat siitä. Niinpä tämäkin asia pitää arvioida ja korjata tutkimusmenetelmässä. Yleensä tämän mentelmän pohjana on aiempien kannatusarvioiden tekemisen yhteydessä saadut tiedot.

Taloustutkimus Oy:n Yle Uutisille tekemä puoluekannatusarvio

1. Virhemarginaali

Ylen Taloustutkimuksella teettämässä puoluekannatuskyselyssä virhemarginaali on ilmoitettu koko otoksen perusteella syyskuuhun 2016 asti. Lokakuusta 2016 alkaen virhemarginaali ilmoitetaan puoluekantansa ilmoittaneiden vastaajien määrän perusteella.

Syy muutokseen on, että vuosien 2015 ja 2016 aikana, henkilöiden, jotka eivät ilmoita puoluekantaansa, osuus on kasvanut selvästi. Tämä lisää mittausten epävarmuutta, joka huomioidaan muuttamalla virhemarginaalin perustaa. Toinen syy on, että uusi tapa kuvaa paremmin todellista vaalia, jonka tulos lasketaan aina tunnetusti kantansa ilmoittaneista eli äänestäneistä.

Muutos tarkoittaa, että virhemarginaali kasvaa jonkin verran. Käytännössä kysely on kuitenkin ilmoitettua virhemarginaalia luotettavampi, koska puoluekannatuslaskennassa käytetään edelliseen vaalitulokseen pohjautuvaa korjauskerrointa. Tämä parantaa tutkimuksen luotettavuutta.

Mikäli kyselyssä puoluekantansa ilmoittaneiden määrä on esimerkiksi 1 200, on virhemarginaali siinä tapauksessa ±2,3 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa, että jos puolueen kannatukseksi arvioidaan 22 prosenttia, se on 95 prosentin todennäköisyydellä välillä 19,7–24,3. Todennäköisimmin kannatus on kuitenkin juuri ilmoitettu 22.

2 Haastateltavien valinta

Tutkimus on tehty atk-avusteisina puhelinhaastatteluina. Haastattelujen kohderyhmä on 18–79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuunottamatta. Haastateltavat valittiin satunnaisotannalla väestötietojärjestelmästä. Otokseen tulleille henkilöille etsittiin puhelinnumero seuraavassa järjestyksessä:

  • ko. henkilön matkapuhelinnumero
  • ko. henkilön kiinteä puhelinnumero
  • samassa taloudessa asuvien täysi-ikäisten henkilöiden kiinteä puhelinnumero.

3. Kysymyksen muotoilu

Vastaajille esitetään aina kolme kysymystä.

  1. Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta äänestitte vuoden (edellinen kuntavaalivuosi) kunnallisvaaleissa?
  2. Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta äänestitte vuoden (edellinen eduskuntavaalivuosi) eduskuntavaaleissa?
  3. Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta äänestäisitte, jos eduskuntavaalit olisivat nyt?

4. Kannatusarvion laskeminen

Kannatusarvion pohjana on kullakin tutkimuskerralla saadut tulokset. Suomessa on todettu todellisen äänestyskäyttäytymisen poikkeavan jonkin verran siitä, mitä kansalaiset vastaavat haastattelututkimuksissa. Tutkimuksessa on esimerkiksi helpompi ilmoittaa vaihtavansa puoluetta kuin vaaliuurnilla. Samoin moni kantansa ilmoittaneista jättääkin vaalipäivänä äänestämättä.

Tästä syystä lopullisen kannatusarvion laskemiseen Taloustutkimus Oy käyttää aikaisemmasta vaalituloksesta johdettuja puoluekohtaisia korjauskertoimia, joiden avulla tulokset sovitetaan simuloimaan tilannetta, jos äänestäjä olisi vaaliuurnilla juuri haastatteluhetkellä. Elokuusta 2012 eteenpäin korjauskertoimen laskemisessa käytetään sekä viime eduskuntavaalien että viime kuunnallisvaalien tulosta ja lasketaan niistä keskiarvo. Kaksien vaalien tuloksella oikaistaan puolueen yhden poikkeuksellisen hyvän tai huonon vaalituloksen vaikutus tuleviin kannatusarvioihin.

Samoin "uudet äänet" (ei äänestänyt eduskuntavaaleissa, mutta kertoi puoluekantansa nyt) lisätään puolueiden kannatukseen pienentävällä painokertoimella. Tämä kerroin ei ole puoluekohtainen, vaan kaikille puolueille sama.

Korjauskerroin tarkentaa kannatusarvioita

Kuten tunnettua, puoluekannatusarvioiden laskemisessa hyödynnetään kyselytutkimuksen tulosta ja korjauskerrointa, joka lasketaan vastaajan ilmoittaman aikaisemman äänestyskäyttäytymisen ja edellisten vaalien todellisen tuloksen perusteella. Kyselytutkimuksissa ihmisiltä kysytään juuri senhetkisen puoluekannatuksen lisäksi, minkä puolueen ehdokasta he äänestivät edellisissä vaaleissa. Näitä lukuja verrataan vaalitilastoista löytyvään toteutuneeseen vaalitulokseen, jolloin saadaan korjauskerroin.

Korjauskertoimella siis kurkistetaan menneisyyteen, jotta nähtäisiin kirkkaammin tulevaisuuteen.

Korjauskertoimien käyttö perustuu siihen, että vastaajien ajatukset äänestää eri puoluetta kuin edellisissä vaaleissa eivät kaikkien osalta kuitenkaan äänestyskopissa toteudu.

Koska tulevien vaalien tulosta ei vielä tiedetä, korjauskerrointa ei voida laskea suoraan, vaan korjauskertoimessa täytyy käyttää hyväksi aikaisempia vaaleja.

Jos puolue menestyy vaaleissa selvästi tavallista paremmin tai huonommin, vaalien tulos saattaa vaikuttaa korjauskertoimeen varsin voimakkaasti. Veret seisauttava vaalivoitto tai kirvelevä tappio voi vaikuttaa tuleviin kannatusmittauksiin niin, että puolueen kannatus arvioitaisiin tulevissa mittauksissa suuremmaksi tai pienemmäksi kuin se todellisuudessa onkaan.

Kaksien vaalien tulosten keskiarvo kertoo jo jotain puolueen pitkäaikaisesta kannatuksesta, joten se tarjoaa hyvän vertailukohdan korjauskertoimen laskemiseen. Puolueella voi olla takana yksi erityisen hyvä tai huono vaalitulos, jonka vaikutus sen hetken kannatusarvioon voi olla epätodellisen suuri. Kaksien vaalien tuloksen huomioiminen oikaisee tätä.

Mielipidetutkimuksia koskevissa selvityksissä on lisäksi havaittu, niin Suomessa kuin ulkomaillakin, että ihmisillä on taipumus yliraportoida äänestysaktiivisuuttaan. Toisin sanoen mielipidetutkimuksissa hieman todellista suurempi osa ilmoittaa äänestäneenä edellisissä vaaleissa. Korjauskerroin oikaisee tätäkin vääristymää. Vastaajalla on mahdollisuus uudessa tavassa ilmoittaa myös viimeksi toimitettujen vaaliensa käyttäytyminen, joka on mahdollisesti tuoreemmassa muistissa.

Maakuntahallinto närästää kokoomusta

Lepomäki oli perustellut sote-kapinaansa sillä, että hallituksen paketista näytti toteutuvan keskustan hellimä maakuntahallinto, mutta kokoomukselle tärkeä valinnanvapaus oli uhan alla.

Keskustan ajama maakuntahallinto on ollut kokoomusväelle vaikea nieltävä. Petteri Orpo on yrittänyt myydä hallituksen maakunta-sotea omilleen vetoamalla siihen, että sosiaali- ja terveyspalveluille tarvitaan joka tapauksessa kuntaa leveämmät hartiat.

Orpo on kunnian miehenä puolustanut hallituksen sote-pakettia. Hän on korostanut, että kokoomukseen on voitava luottaa sopimuskumppanina.

Valinnanvapaudesta rippeet jäljellä?

Viime viikolla perustuslakivaliokunta sai vihdoin valmiiksi yksimielisen lausuntonsa, jossa vaaditaan valinnanvapauden aikataulun lykkäämistä ja avataan soten tiukkaa menokehystä.

Maanantaina Ylen A-studiossa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori tylytti kokoomusta ja Petteri Orpoa.

Vapaavuori sanoi, että hänestä tuntuu, että kokoomus on matkan varrella myynyt melkein kaikki periaatteensa: valtion talouden vastuullisen hoidon, kaupunkien kuulemisen ja hyvän lainvalmistelun.

- Nyt se ainoa, mikä sinne on jäänyt, valinnanvapaus, niin siitäkin tuntuu olevan enää rippeet jäljellä, Vapaavuori synkisteli.

Suurten kaupunkien ääni painaa

Petteri Orpo on kuitannut Vapaavuoren sodan maakunta-sotea vastaan sanomalla, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistetaan koko Suomea varten eikä vain pääkaupungin näkökulmasta.

Helsingin ja Uudenmaan ääni kuuluu kokoomuksessa kuitenkin kovaa. Eduskuntaryhmän 38 kansanedustajasta peräti 15 tulee Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä. Myös kokoomusvetoinen Turku ja demarijohtoinen Tampere ovat olleet nihkeitä maakuntahallinnolle.

Helsinkiläinen Vapaavuori syytti A-studiossa turkulaista Orpoa siitä, että kokoomus on myynyt muun muassa kaupunkilaisen äänen kuulemisen. Maakuntahallinto on Vapaavuorelle kaiken pahan alku.

Eduskuntaryhmä punnitsee soten painon

Kokoomuksen eduskuntaryhmä ottaa todennäköisesti tänään kantaa siihen, miten kokoomuksen tavoitteet hallituksen sote-uudistuksessa ovat toteutumassa. Hallituksen niukka enemmistö ei kestä uusia sote-kapinallisia.

Toukokuun lopulla TV1:n Ykkösaamussa Orpo varasi kokoomuksen eduskuntaryhmälle uuden harkintamahdollisuuden soteen.

- Jos meidän eduskuntaryhmä tulee siihen tulokseen, että sote-uudistus ei vastaa niitä tavoitteita, joita olemme sille asettaneet, niin silloin meillä ei ole syytä sitä tukea, Orpo linjasi.

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä pahaa verta herätti jo syksyn 2015 hallituskriisi, jossa keskustajohtaja, pääministeri Juha Sipilän koettiin jyränneen kokoomuksen. Silläkin voi olla vaikutusta, kun hallituksen kohtalosta päätetään.

"Kiusallisista aiheista ei keskustella"

Perustuslakivaliokunnan asettamien reunaehtojen selvittyä Orpo on näyttänyt varovaista vihreää valoa. Orpo on tulkinnut, että valinnanvapaus voidaan toteuttaa ja menokuri pitää, mutta ongelmana on valinnanvapauden aikataulun lykkääminen.

Viikonvaihteen puoluekokouksessa kuunnellaan kokoomuksen kentän ääntä sotesta.

Pormestari Vapaavuori aikoo suunnistaa puoluekokoukseen Turkuun, ”kun on aina tähän saakka käynyt puoluekokouksessa”. A-studiossa hän epäili, että syntyykö Turussa oikeaa sote-keskustelua.

- Minä luulen, että todennäköisintä on se, että kiusallisista aiheista ei haluta paljon keskustelua käydä, Vapaavuori totesi.

Orpo tarvitsee yhtenäisen kokoomuksen

Orpo valitaan Turussa jatkokaudelle kokoomusjohtajaksi ilman vastaehdokkaita. Hänellä on kuitenkin täysi työ kokoomuksen yhtenäisyyden varmistamisessa. Pääministerikisassa Orpo tarvitsee tuekseen yhtenäisen puolueen.

Orpolle kaksi vuotta sitten puheenjohtajan vaalin katkerasti hävinnyt Alexander Stubb on kertonut menevänsä puoluekokoukseen "tukemaan Orpoa".

Kesän 2014 puoluekokouksessa Orpo tuki Vapaavuorta, joka hävisi silloin sekä Stubbille että Paula Risikolle. Näin ne polut risteilevät.

Huhtikuun 2017 kuntavaaleissa Orpo onnistui nostamaan kokoomuksen eduskuntavaalien kolmostilalta ykköseksi. Merkittävänä apuna siinä olivat Vapaavuoren lähes 30 000 ääntä Helsingistä.

Helsingin pormestarin sote- ja kokoomus-kritiikki on jo kauan sitten ylittänyt pelkän pääkaupungin edunvalvonnan vaatimukset. Eduskunnan käytävillä pohditaan jo, mihin Vapaavuori oikein tähtää. Stadin presidentiksi?

Lue myös:

Ylen puoluekannatusmittaus: Kokoomuksen alamäki jatkuu, SDP suosituin puolue