"50 kasvia olisi hyvä yleissivistyksen alku" – Ylen luonnonkukkatestissä lähes kaikki tunnistivat maitohorsman

Kesän kukkaloisto on nyt parhaimmillaan. Sunnuntaina vietettävän Luonnonkukkien päivän teema on tänä vuonna metsätähti.

Luonnonkukat
Kesäinen kukkaniitty
Merja Siirilä / Yle

Tänä sunnuntaina sadat tai ehkä jopa tuhannet suomalaiset lähtevät jälleen niityille ja metsiin. Luonnonkukkien päivän kukkaretket keräävät kiinnostuneita opiskelemaan luonnonkukkien tunnistamista. Tänä vuonna retkillä etsitään erityisesti metsätähtiä.

Yksi noin sadasta kierroksesta järjestetään Alavuden Töysässä. Oppaana kierroksella on kuortanelainen eläkkeellä oleva biologian opettaja Terttu Rajala. Rajalan mukaan ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita kasveista.

– Minimissään meidän retkille on tainnut tulla kymmenen ihmistä ja parhaimmillaan 40 ihmistä. Se kyllä kertoo, että kiinnostusta on.

Rajalan mukaan kierroksille osallistuu hyvin kirjava joukko ihmisiä: miehiä, naisia, vanhoja ja nuoria.

– Kierroksilla pyritään perehtymään ihan tavalliseen lajistoon, koska sekin saattaa olla monelle outoa.

Kukkaset kukassa niityllä touko-kesäkuun vaihteessa Seinäjoella.
Hanne Leiwo/Yle

50 kasvia hyvä tunnistaa

Yle toteutti kesäkuun alussa lukijoille testin luonnonkasveista. Sen on tehnyt vajaan kahden viikon aikana yli 85 000 ihmistä. Maitohorsman tunnisti 98 prosenttia vastaajista. Toinen kukka, jonka vastaajat tiesivät hyvin oli metsätähti: sen tunnisti 91 prosenttia vastaajista.

Kaikista haastavimmaksi tunnistettavaksi osoittautui peltosaunio. Yli 30 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kyseessä oli päivänkakkara. Lähes 8 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kyseessä on peltosauramo.

Terttu Rajalan mukaan on joitakin kasveja, jotka jokaisen pitäisi tunnistaa.

– Mustikka, puolukka, puulajit, tärkeimmät vesikasvit, kuten lumme, ulpukka, järviruoko, järvikorte... Varmaan sellainen 50 kasvia olisi hyvä yleissivistyksen alku, Rajala kertoo.

Lupiinit kukassa Seinäjoella 30.5.2018
Lupiinit kukassa Seinäjoella 30.5.2018Hanne Leiwo / Yle

Vieraslajit huolestuttavat

Ylen luonnonkukkatestin tehneet ovat muistelleet koulussa keräämiään kasvioita sosiaalisessa mediassa.

Terttu Rajalakin teetti aikanaan oppilailla kasvioita. Pakollinen herbaario sisälsi 20 kasvia. Vapaavalintainen ja laajempi kasvio sisälsi minimissään 50 kasvia. Tällöin mukaan tuli laajemmin tienvarsien, vesistöjen, soiden ja metsien kasvillisuutta.

– Joku voi muistella aikoja, jolloin täytyi kerätä 200 kasvia, niin ei se 50 hirveän paljon ole. Sekin kyllä työllistää, jos se kunnolla tekee, Rajala kertoo.

Vieraslajikkeet valtaavat luonnonkukkien asuinalueita. Rajala on tästä huolissaan ja toivoisi, että kunnat tai kylät julistautuisivat esimerkiksi lupiinivapaiksi alueiksi.

– Kyllä vieraslajit pelottaa. Niistä eroon pääseminen on todella kova homma. Itseäni pelottaa jättipalsamin levittäytyminen jokivarsille. Se kyllä tukahduttaa alkuperäislajiston, Rajala kertoo.

Kysyttäessä Rajalan omaa mielikukkaa, hänen on vaikea nimetä vain yksi.

– Keväällä se on leskenlehti, sen jälkeen se on voikukka, sitten koiranputki, suolaheinä, leinikit, niittynätkelmä, kissankellot... Kyllä niitä on paljon. Se on sellainen kirja, jota alkaa lukea keväällä jatkuen syksyyn. Koko ajan putkahtaa jotain mukavaa nähtävää.

Yhteispohjoismaista Luonnonkukkien päivää vietetään vuosittain juhannusta edeltävänä sunnuntaina. Päivän juuret ovat Tanskassa, jossa päivää on vietetty vuodesta 1988 lähtien. Oman maakunnan tapahtumat voi tarkastaa Luonnonsuojeluliiton sivuilta. (siirryt toiseen palveluun)