Suurvaltojen aloitteesta, nopealla aikataululla – Viisi kysymystä Venäjän ja Yhdysvaltojen komentajien salamyhkäisestä Helsingin-tapaamisesta

Yhdysvaltojen ja Suomen komentajat ovat tavanneet jo torstaina ja keskustelleet ajankohtaisista asioista.

kansainvälinen politiikka
Yhdysvaltojen asevoimien komentaja, kenraali Joseph F. Dunford Jr. ja Venäjän asevoimien komentaja, armeijakenraali Valeri Gerasimov.
Yhdysvaltojen asevoimien komentaja, kenraali Joseph F. Dunford Jr. ja Venäjän asevoimien komentaja, armeijakenraali Valeri Gerasimov.AOP ja Lehtikuva

Venäjän ja Yhdysvaltojen asevoimien ylimmän johdon tapaamisen yllä leijuu salamyhkäisyyden verho.

Puolustusvoimat tiedotti aamulla, että Venäjän ja Yhdysvaltojen komentajat tapaavat huomenna perjantaina Helsingissä. Lisätietoja ei ole juuri tihkunut julkisuuteen.

Juuri siitä syystä Suomi lienee houkutteleva tapaamiskohde suurvalloille.

1. Miksi juuri Suomi?

Korkean sotilasjohdon tapaamisten ideana on, että ne pidetään salassa.

Noin kerran vuodessa eri puolilla maailmaa järjestettävien tapaamisten tarkoituksena on vahvistaa luottamusta Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä. Suurvaltojen suhde on tällä hetkellä monin tavoin jännittynyt.

Tyypillistä on, että osapuolet ovat vaitonaisia keskustelujen aihepiiristä. Teemoista saatetaan saada lisätietoja jälkikäteen – jos silloinkaan.

Ylen lähteet kertovat, että perjantainen tapaaminen tuli suurvaltojen aloitteesta nopealla aikataululla.

Suomi on tarjonnut viime vuosina toistuvasti maaperän eri maiden välisille keskusteluille. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myös Aamulehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) ehdottanut Suomea Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tapaamispaikaksi.

Esimerkiksi alkuvuodesta Yhdysvallat kävi Suomessa epävirallisia keskusteluja Pohjois- ja Etelä-Korean kanssa, ja viime syksynä Yhdysvaltain ja Venäjän varaulkoministerit tapasivat Helsingissä. Kesällä 2014 Venäjä ja Yhdysvallat puivat Ukrainan kriisiä suomalaisella saarella.

Tahot lienevät olleen tyytyväisiä järjestelyihin, sillä jälleen tavataan Suomessa.

2. Onko Suomessa tavattu aiemmin?

Venäjän ja Yhdysvaltojen asevoimien johto on tavannut Suomessa kerran aiemmin.

Lokakuussa 2008 Venäjän puolustusvoimien silloinen komentaja, kenraali Nikolai Makarov ja Yhdysvaltain komentaja, amiraali Michael Mullen keskustelivat joitakin tunteja Helsingissä. Delegaatioon kuului komentajien lisäksi muutamia muita henkilöitä.

Tuostakaan tapaamisesta ei herunut etukäteen tietoa, eivätkä poliittiset tai sotilaslähteet halunneet asiasta puhua. Itse asiassa tapaamisesta tiedotettiin vasta siinä vaiheessa, kun tapaaminen oli käytännössä jo ohitse.

Suomen rooli oli kymmenen vuotta sitten sama kuin nyt – tarjota puitteet keskustelulle.

Edellisessä tapaamisessa Venäjän ja Yhdysvaltojen komentajat lounastivat Suomen puolustusvoimien silloisen komentajan Juhani Kaskealan kanssa.

Lounaan jälkeen Makarov ja Mullen jatkoivat keskusteluita keskenään. Asialistalla oli tiettävästi ainakin Georgian sodan jälkipyykki.

3. Missä tapaaminen järjestetään?

Suomen ulkoministeriöstä kerrotaan Ylelle, että Yhdysvaltain ja Venäjän välinen dialogi nähdään hyvänä asiana.

Ministeriön mukaan Suomi toimii mielellään asevoimien ylimmän johdon tapaamisen mahdollistajana, mutta kellonaikaa tai tapaamispaikkaa ei kerrota julkisuuteen.

Edellisen kerran vuonna 2008 korkeimmat sotilasjohtajat neuvottelivat Vantaalla Königstedtin kartanossa.

On myös mahdollista, että keskusteluita käydään joko valtion vierastalossa Munkkiniemessä Helsingissä taikka Yhdysvaltain tai Venäjän Helsingin suurlähetystöissä. Tai jossain ihan muualla.

Tiedotusvastuu on ulkoministeriön mukaan suurlähetystöillä. Lähetystöt eivät ole vastanneet Ylen yhteydenottopyyntöihin.

4. Mistä tapaamisessa puhutaan?

Perjantaina Helsingissä tapaavia delegaatioita johtavat Yhdysvaltojen asevoimien komentaja, kenraali Joseph F. Dunford Jr. ja Venäjän asevoimien komentaja, armeijakenraali Valeri Gerasimov.

Miehet ovat tavanneet virallisesti kerran aiemmin. Vuoden 2017 helmikuussa tapaaminen järjestettiin Bakussa (siirryt toiseen palveluun).

Suomella ei ole roolia suurvaltojen keskusteluissa, joten puheenaiheita voidaan vain arvailla.

Yhdysvaltojen ja Venäjän komentajat tapaavat erillisissä tapaamisissa tasavallan presidentin Sauli Niinistön sekä Puolustusvoimain komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin. Näidenkään keskustelujen sisällöstä ei ole odotettavissa tarkkaa tietoa.

Lindberg ja Dunford tapasivat jo torstaina pääesikunnassa Helsingin keskustassa. Keskusteluista kerrottiin sen verran ulospäin, että komentajat puhuivat ajankohtaisista asioista, ja Dunford ilmaisi halunsa asevoimien väliselle vuoropuhelulle ja yhteistyölle.

Odotettavissa on, että perjantain keskustelujen sisällöstä saadaan yhtä ympäripyöreää tietoa.

Yhdysvaltojen ja Venäjän kahdenvälisissä keskusteluissa saatetaan puhua Itämeren ympäristössä käytävien sotaharjoitusten pelisäännöistä tai ajankohtaisista Syyrian ja Ukrainan tilanteista. Lisäksi Yhdysvaltojen ja Venäjän Korea-suhteet voivat nousta keskusteluun.

Tapaaminen saattaa olla myös osa valmistautumista Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien heinäkuiseen tapaamiseen. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kutsunut Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamiseen.

5. Tiedettiinkö tapaamisesta eduskunnassa?

Tieto korkean tason komentajakokouksesta kiiri eduskunnan ulkoasianvaliokuntaan ja puolustusvaliokuntaan vasta tiedotusvälineiden kautta.

Ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) näkee tapaamisen luottamuksenosoituksena Suomelle, mutta hämmästelee sitä, että tieto saavutti valiokunnat vasta median välityksellä.

Edellisestä Yhdysvaltojen ja Venäjän sotilasjohdon tapaamisesta nousi pienimuotoinen kohu, kun silloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kuuli tapaamisesta vasta uutisista.

Korjattu 8.6.2018 kello 9.02 Makarovin sotilasarvo amiraalista kenraaliksi.

Lue myös:

Tutkija: Helsinki valikoitui sotilasjohtajien tapaamispaikaksi käytännön syistä – "Hyvä kokousjärjestäjän maine"

Suomen Sotilas -lehden päätoimittaja sotilasjohtajien tapaamisesta: Suomi nähdään turvallisena ja puolueettomana maaperänä