Analyysi: Eurooppa jäi yksin – Kanadan G7-kokous tuo saman pöydän ääreen säröilevän länsirintaman

Kanadassa alkaa perjantaina johtavien teollisuusmaiden kaksipäiväinen kokous. Pöydän ympärille istuutuvat liittolaiset ovat nyt monessa kysymyksessä vastapuolilla, kirjoittaa Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja.

kansainvälinen politiikka
Donald Trump, Angela Merkel ja  Emmanuel Macron G20-kokouksessa Hampurissa 2017.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vetäytynyt Pariisin ilmastosopimuksesta ja Iranin ydinsopimuksesta, joista Saksan Angela Merkel ja Ranskan Emmanuel Macron pitävät kiinni.Felipe Trueba / EPA

BERLIINI. Kun Yhdysvaltain edellinen presidentti Barack Obama ja Saksan liittokansleri Angela Merkel erosivat viimeisen kerran, Merkelillä oli tuoreen kirjan mukaan kyynel silmässään.

– Hän on nyt aivan yksin, Obama sanoi hänestä kertovassa kirjassa, josta sanomalehti The New York Times kirjoitti viime viikolla (siirryt toiseen palveluun).

Kirjan mukaan Merkel koki entistä vahvemmin velvollisuudekseen pyrkiä neljännelle kaudelle sen jälkeen, kun Donald Trump marraskuussa 2016 oli voittanut Yhdysvaltain presidentinvaalit.

Pelkona oli liberaalin demokratian horjuminen nationalistien esiinmarssin myötä. Jos Merkel ei jäisi puolustamaan maailmanjärjestystä, jossa asioista yritetään sopia yhdessä ja kansainvälisin sopimuksin, kuka sitten?

Tänään perjantaina Kanadan Quebecin Charlevoix’ssa alkaa kehittyneiden G7-teollisuusmaiden valtionjohtajien kaksipäiväinen kokous. Ryhmään kuuluvat Yhdysvallat, Saksa, Japani, Kanada, Italia, Ranska ja Britannia.

G8:sta tuli G7, kun Venäjä sai ryhmästä potkut vallattuaan laittomasti Krimin vuonna 2014. Nyt ryhmässä on jälleen yksi jäsen, joka aiheuttaa muille jatkuvaa päänsärkyä. Yhdysvallat.

Obama oli oikeassa. Yhdysvallat jätti Merkelin tai oikeastaan koko Euroopan yksin. Yhteisillä sopimuksilla pyyhitään pöytää, kun Trump rummuttaa Amerikka ensin -politiikkaansa.

Trump on vetänyt Yhdysvallat ulos Pariisin ilmastosopimuksesta. Hän hylkäsi Iranin ydinsopimuksen, johon Euroopan maat ovat yhä sitoutuneita. Trump iski EU:lle teräksen ja alumiinin tuontitullit.

Päätös päätökseltä Trump iskee säröjä Euroopan ja Yhdysvaltain länsiliittoumaan, joka on sotien jälkeen ollut yksi Euroopan ulkopolitiikan peruskivistä.

Trump on avoimen vihamielinen Euroopan johtavaa valtiota Saksaa kohtaan. Häntä ärsyttää ylijäämä Saksan hyväksi maiden välisessä kaupassa. Hän haluaa myydä lisää yhdysvaltalaisautoja, ja hyökkää siksi saksalaismerkkejä vastaan. Trump on uhannut iskeä tuontitullit seuraavaksi autoille.

Trumpin kerrotaan suhtautuvan Merkeliin kylmästi. Kun Ranskan Emmanuel Macron sai viime kuussa kahden päivän valtiovierailun juhlaillallisineen, samalla viikolla Valkoisessa talossa vierailleelle Merkelille Trump myönsi parituntisen tapaamisen.

Yhdysvaltain uusi Berliinin-suurlähettiläs Richard Grenell kohautti alkuviikosta sanomalla, että hän haluaa tukea Euroopan konservatiiveja. Haastattelu annettiin niin sanotun alt-rightin eli vaihtoehtoisen oikeiston Breitbart-uutissivustolle.

Konservatiiveilla suurlähettiläs ei tarkoittanut Merkelin kristillisdemokraatteja vaan häntä vastustavia nationalistipuolueita. On harvinaista, että diplomaatti valitsee näin selkeästi puolensa.

Kanadan Quebecissa Euroopan johtajat tapaavat Trumpin ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun tämä rankaisi Yhdysvaltain perinteisiä liittolaisia EU:ta ja Kanadaa tuontitulleilla.

Ennakkoarvioiden mukaan kokouksessa tuskin saadaan aikaan sovintoa tulleista. Kauppasodan uhka jatkuu.

EU kaavailee yhä vastatulleja Yhdysvalloille. Keskiviikkona Saksa, Ranska ja Britannia vaativat, etteivät Yhdysvaltain suunnittelemat uudet Iran-pakotteet koskisi Iranin kanssa kauppaa käyviä EU:n yrityksiä.

Entisten liittolaisten sijaan yhtäkkiä kokouspöydän ympärillä onkin länsiliittouma, jonka jäsenet ovat täysin eri mieltä useista kiistakysymyksistä.

Merkelin viesti onkin: koska Eurooppa on jäämässä entistä enemmän yksin, sen täytyy olla entistä yhtenäisempi

– Tarvitsemme rohkeutta, Merkel sanoi keskiviikkona puhuessaan Münchenissä.

– Mikään maa, ei myöskään Saksa, voi asettaa yksin vastustusta Kiinalle tai Yhdysvalloille. Pystymme siihen vain yhdessä.

Ulkopolitiikassa EU-maat ovatkin seisseet yhdessä rintamassa Yhdysvaltain tulleja ja Venäjän aggressiota vastaan. Myös Iran-sopimuksesta Euroopan maat ovat pitäneet yhdessä kiinni, vaikka Yhdysvallat jätti sopimuksen.

Isompi kysymys lienee, pystyvätkö EU-maat olemaan yhtenäisiä myös unionin sisäpolitiikassa.

Quebecissä pöydän ääressä on myös Ranskan Macron, joka haluaa Merkelin tavoin vahvan Euroopan. Merkel sanoi sunnuntaina julkaistussa haastattelussa suhtautuvansa positiivisesti Macronin ajatukseen eurooppalaisista interventiojoukoista.

Erimielisyyksiäkin on. Saksa on valmis laittamaan lisää rahaa euroalueen kehittämiseen, mutta Ranskan toivomaan mittavaan yhteisvastuun lisäämiseen se ei ole valmis.

G7-ryhmään kuuluu myös Italia, jonka uusi populistipuolueiden mudostama hallitus on herättänyt pelkoa uudesta eurokriisistä. Hallituksen Eurooppa-ministeri, 81-vuotias Paolo Savona on avoimen Saksa-vihamielinen.

Hänen mukaansa Saksa tavoittelee Euroopassa samaa roolia kuin natsit, vaikka ei teekään sitä enää sotilaallisesti.

Parin viikon päästä nähdään, miten yhtenäinen Eurooppa lopulta on.

Merkel ja Macron ovat luvanneet tuoda kesäkuun lopun EU:n huippukokouksessa pöydälle yhteisen ehdotuksen unionin ja euroalueen uudistamiseksi.

Uudistuksia tarvitaan, jotta unionilla olisi tulevaisuus. Ilman niitä ei ole yhtä Eurooppaa laittamaan Trumpille vastaan.

Lue myös:

Analyysi: Trumpin terästullit tulevat – EU:n viskikostoa odotetaan kahden viikon kuluttua

Trumpin nimittämä Saksan suurlähettiläs nostatti raivoa – "karkotettava heti"

Kirjeenvaihtajien analyysi: Illuusio länsirintamasta murtui – sysäsikö Trumpin politiikka Euroopan lähemmäs Venäjää?