Onko suoliston bakteereilla vaikutusta Alzheimerin taudin puhkeamiseen? Myös tätä pohditaan kansainvälisessä Alzheimer-symposiumissa Kuopiossa

Tutkijoiden tavoitteena on pystyä ennakoimaan, sairastuuko henkilö Alzheimerin tautiin esimerkiksi viiden vuoden kuluessa.

Kotimaa
Röntgenkuva aivoista
Magneettikuva aivoistaLudovic Di Orio / Goodshot.com

Ulkoiset tekijät, kuten esimerkiksi infektiotaudit ja ruokavalion muutokset, voivat johtaa suolen bakteeriston epätasapainoon. Tällaiset muutokset on alustavasti yhdistetty erilaisiin aivotauteihin, kuten MS-tautiin ja Parkinsonin tautiin, mutta nyt tutkimuskohteeksi on tullut muutosten mahdollinen yhteys Alzheimerin tautiin.

Itä-Suomen yliopiston neurologian professorin Anne Koiviston mukaan tutkijat ovat Alzheimerin osalta vasta alussa.

– Olemme tehneet Alzheimer-potilaille vasta kaksi pientä tutkimusta, joissa on huomattu, että suolen bakteeriston koostumus on muutaman bakteerin osalta erilainen kuin kontrollihenkilöillä.

Suolistobakteerien epätasapainotilan yhteys aivosairauksiin on yhtenä aiheena Kuopiossa järjestettävässä kahdeksannessa kansainvälisessä Alzheimer-symposiumissa. Kolmepäiväiseen symposiumiin osallistuu kolmesataa tutkijaa eri puolilta maailmaa.

Muna vai kana?

Professori Anne Koivisto korostaa, että bakteerimuutosten yhteydestä Alzheimerin taudin oireiden etenemiseen ja kehittymiseen on vasta viitteitä.

Koiviston mukaan on myös epäselvää, kumpi on muna ja kumpi kana, eli kummin päin mahdollinen vaikutus toimii.

– Muokkaavatko kyseiset aivosairaudet suolen bakteeristoa, vai lisääkö lajistojen epätasapaino sairastumisalttiutta, sairauden oireiden voimakkuutta tai etenemisnopeutta, hän pohtii.

Aihetta käsittelevä tutkimus on vasta alkamassa Itä-Suomen yliopistossa.

Valmisteilla Kansallinen neurokeskus

Aivosairauksien tutkimusta pyritään edistämään perustamalla valtakunnallinen yhteistyöverkosto, Kansallinen neurokeskus. Yhteistyöverkoston yhtenä tavoitteena on "yksilöllistetty lääketiede", jossa ideana on parantaa sairauksien diagnosointia, hoitoa, ehkäisyä ja kuntoutusta. Neurokeskus pyrkii myös edistämään terveysinnovaatioiden soveltamista käytäntöön ja niiden kaupallistamista.

Kansallisen neurokeskuksen valmisteluun liittyy kuusi pilottihanketta, joista yhdessä mielenkiinto kohdistuu aivojen toimintaan liittyviin geenimuutoksiin.

Hanketta koordinoivan Itä-Suomen yliopiston professorin Mikko Hiltusen mukaan osa perinnöllisistä geenimuutoksista lisää huomattavasti Alzheimerin taudin riskiä, kun taas osa muutoksista saattaa päinvastoin suojata sairastumiselta.

– Nämä geenit esiintyvät vain tietyissä aivosoluissa. Voimme siksi ehkä löytää markkereita, jotka ennustavat sairastumisriskiä, Hiltunen sanoo.

Suomalaisten perimätiedoille on tulevaisuudessa kysyntää

Tutkijat tuottavat Alzheimerin tautiin sairastuneiden ihmisten ihosoluista mikrogliasoluja ja katsovat, miten ne eroavat soluista, jotka on saatu terveiltä ihmisiltä. Lisää tutkimustietoa saadaan aivokuvantamisesta ja veren soluista erilaistetuista mikrogliasoluista.

– Näemme, onko näissä kaikissa kolmessa elementissä samanlaisia vaikutuksia, vai onko joku näistä tehokkaampi kuin joku toinen, Hiltunen selittää.

Hiltusen mukaan tutkijoiden tavoitteena on ennakoida, tuleeko henkilö sairastumaan Alzheimerin tautiin esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden sisällä.

Hiltusen koordinoiman hankkeen tutkijoilla on käytössään otos noin 7000 suomalaisesta, joiden perimä on tiedossa. Vastaavanlaisia genomipankkeja on olemassa jo sadoistatuhansista suomalaisista.

Tietoja tarvitaan kuitenkin myös ihmisistä, joiden genomitietoja ei ole aiemmin kerätty.

– Ovatko ihmiset halukkaita antamaan tietoja omasta perimästään? Ovatko he valmiita siihen, että me käymme läpi heidän perimäänsä ja löydämme sellaista, joka on vasta riskitekijä, Hiltunen kysyy.

Muutettu 8.6.2018 klo 16:56 termi perimätieto muotoon genomitieto