Itävallan EU-puheenjohtajuus kiihdyttää keskustelua turvapaikanhakijoiden käännytysleireistä – pelkkä puhe voi vaikuttaa ihmisvirtoihin

Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Tuomo Kurri pitää Itävallan puheenjohtajakauden alkamista heinäkuussa tärkeänä EU-politiikan tarkastelupisteenä ja odottaa keskustelun turvapaikanhakijoiden käänntysleireistä konkretisoituvan lähiviikkoina.

turvapaikanhaku
EU:n suunnittelemat käännytysleirit
EU:n suunnittelemat käännytysleirit

– Puheenjohtajan vaihdostilanne EU-politiikassa on aina tärkeä ja keskeinen kohta. Selvästi on näköpiirissä, että Itävallan puheenjohtajuuskaudella tullaan painottamaan kysymyksiä, jotka liittyvät kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ja laittomasti Euroopan unionin alueella oleskelevien ihmisten palauttamiseen, arvioi sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Tuomo Kurri Ylen aamu-tv:n haastattelussa perjantaina.

Tanska ja Itävalta ovat ehdottaneet, että EU-maat perustaisivat EU:n ulkopuoliseen maahan käännytysleirejä, joihin voitaisiin ohjata käännytettyjä turvapaikanhakijoita. Vastaavankaltaisista leireistä on puhuttu aiemminkin, mutta Kurri odottaa keskustelun nyt kiihtyvän kun Itävallan heinäkuussa alkava puheenjohtajuuskausi lähestyy.

Toistaiseksi käännytysleirien toteutumisen mahdollisuuksia on Kurrin mukaan vaikea arvioida, mutta hän odottaa keskustelun etenevän muutaman viikon kuluessa niin, että tietoa arvioinnin pohjaksi on paljon enemmän.

Käännytysleirit koskisivat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita maahanmuuttajia, jotka on päätetty palauttaa kotimaahan.

– Palauttamiskysymys keskuksiin liittyen on tietysti relevantti kun puhutaan laittomasti EU:n alueella oleskelevista. Ajatus siitä, että olisi joku turvallinen kolmas maa EU:n ulkopuolella, jonka kanssa yhteistyössä voitaisiin rakentaa paluujärjestelmiä on vaihtoehto, joka on aikaisemminkin noussut esille, Tuomo Kurri sanoo.

Kurrin mukaan keskusteluissa on erotettava tilanteet, joissa henkilöt eivät ole vielä lainkaan tulleet EU:n alueelle. Silloin kysymys olisi myös siitä, miten keskukset voisivat estää turvapaikanhakijoiden lähtöä vaarallisille reiteille ihmissalakuljettajien matkaan tai ilman perusteita hakemaan turvapaikkaa EU:sta.

Myös pelkkä keskustelu turvapaikan hakijoiden näkymistä ja mahdollisista käännytysleireistä voi vaikuttaa turvapaikan hakijoiden lähtöpäätöksiin. Kurrin mukaan turvapaikanhakijoiden kohtelua koskevaan keskusteluun on kuitenkin liitettävä olennaisena osana myös ihmisoikeuskysymykset.

– Signaalivaikutuksen merkitys on hyvin suuri, Tuomo Kurri sanoo.