Pisan kalteva torni kestää maanjäristyksetkin – tutkijat selvittivät, miksi

Syy Pisan tornin kestävyyteen on monen asian summa.

Pisan torni
Pisan kalteva torni.
AOP

Pisan torni on huojunut ja jököttänyt paikallaan yli 800 vuotta. Se tulee myös pysymään pystyssä, vaikka maa järisisi ympärillä. Tutkijat ovat nyt selvittäneet syyn.

Pisan tornin rakennustyö kesti parisataa vuotta ja päättyi vuonna 1370. Painovoimaa uhmaavan vinon tornin kaatumista on ennakoitu siitä asti.

Maa on järissyt Luoteis-Italian länsirannikolla Firenzen kupeessa reippaasti useita kertoja satojen vuosien aikana, mutta torni on kestänyt.

Kyse on ainutlaatuisesta kokonaisuudesta, jossa yhdistyvät maaperä, tornin rakenne ja sen korkeus, sanoo Bristolin yliopiston professori George Mylonakis. Onko kyse sattumasta vai tietoisesta ratkaisusta, sitä ei tuoreinkaan tutkimus paljasta.

Kansainvälinen 16 asiantuntijan ryhmä (siirryt toiseen palveluun) on päätynyt siihen tulokseen, että maanjäristyksen sattuessa vajaat 60 metriä korkea marmoritorni kelluu maaperän päällä.

Pisan tornin seinät ovat 2,5 metriä paksut.
AOP

Maaperä heiluttaa ja tukee tornia

Pisan torni on rakennettu kuivuneen joen alueelle. Maaperä on siis pehmeää.

Toiseksi itse torni on painavaa ja tiivistä ainetta, marmoria. Seinien paksuus on lähes 2,5 metriä. Kun maa järisee, pehmeä maamassa ottaa iskut vastaan ja muodostaa aaltoja.

Maaperän rakenne ja tornin rakenne resonoivat eli värähtelevät keskenään ja ilmiö tasaa maanjäristyksen voimaa. Professori Mylonakisin mukaan Pisan tornin maanjäristyskestävyyttä vahvistaa myös sen korkeus.

– Pisan torni on keskiajan rakennukseksi poikkeuksellisen korkea.

Yhteenvetona voi sanoa, että sama syy, miksi Pisan torni on kallistunut, pitää sen myös pystyssä. Pehmeä maaperä käänsi tornin jo rakennustyön alkuvaiheessa vinoon, mutta järistyksen sattuessa maa-aines toimii kuin patjana ja tasaa maan vavahtelun voimaa.

Lukuisten korjaus- ja maansiirtotöiden ansiosta Pisan tornin kallistuminen saatiin pysäytetyksi parikymmentä vuotta sitten.

Torni on nyt kallellaan noin neljä astetta. Huipulla sen vinouma on nelisen metriä.

Tutkimusryhmän työn metodit ja tulokset esitellään juhannuksen aikaan Kreikan Thessalonikissa Eurooppalaisten maanjäristystutkijoiden konferensissa.