Viime vuonna rakennettiin miljoona linnunpönttöä – se ei kuitenkaan riitä

Vuosi sitten päättyi Ylen Miljoona linnunpönttöä -kampanja. Lintujen hyvinvointi on parantunut, mutta muuttuvat sääolot vaikeuttavat yhä lajien eloa.

linnunpöntöt
Mies ja varpuspöllö.
Biologi Vesa Hyyryläinen on rengastanut varpuspöllön.Lucas Holm / Yle

Viime vuonna biologi Vesa Hyyryläinen ei saanut pönttöihinsä pesimään yhtäkään pöllöä. Tänä vuonna 70 pöllöä pesii Paltamon metsissä.

Miljoona linnunpönttöä on Ylen kampanja, joka loppui viime vuoden toukokuussa. Kampanjan aikana linnunpönttöjä rekisteröitiin 1 312 541. Pelkästään Kainuussa rekisteröitiin yli 15 000 pönttöä. Kampanjan suosio yllätti sen kehittelijän Juha Laaksosen. Mutta mitä pöntöille kuuluu nyt?

– Pöntöt ovat edelleen käytössä ja tulevat varmasti olemaan pitkään, kertoo biologi ja Kainuun lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Hyyryläinen.

Mies ja varpuspöllö.
Varpuspöllö on Euroopan pienin pöllölaji.Lucas Holm / Yle

Pönttö voi kestää jopa 30 vuotta, jos siitä pitää hyvää huolta. Vastuu huollosta jää pöntöntekijälle, sillä Suomessa ei ole toiminnassa virallista työryhmää, joka huolehtisi pönttöjen puhdistuksesta. Aktiiviset lintuharrastajat huoltavat pöntöt kerran vuodessa myöhään syksyllä. Huollettaessa tarkistetaan, onko pönttö hyvin kiinni puussa ja ylimääräiset risut sekä roskat poistetaan. Myös vanha pesäaines voidaan poistaa.

Seuraavaksi voisi järjestää metsänomistajille suunnatun säästä kelopuut -kampanjan.

Vesa Hyyryläinen

Paltamossa Hyyryläisellä on yhteensä 1 000 pönttöä, ja joka päivä hän rakentaa uusia. Hyyryläinen on pannut ilokseen merkille, että Kainuun alueella on paljon ihmisiä, jotka eivät kuulu lintuyhdistyksiin, mutta ovat innostuneita lintuharrastajia.

– He ovat hiljaisia ja vaatimattomia puurtajia.

Lintuharrastuneisuus on Hyyryläisen mukaan lisääntynyt. Linnut tuovat iloa ja virkistystä. Vanhemmille yksinasuville linnut voivat tuoda seuraa ja tekemistä. Nuoremmille sukupolville metsässä kulkeminen ja lintujen laulu voivat olla tapa rentoutua.

Harrastajat saattavat ottaa Hyyryläiseen yhteyttä, kun heidän pönttöihinsä pesii lintu. Hyyryläinen on ammattirengastaja, jolla on lupa kajota pönttöihin. Tavallisella ihmisellä ei tähän ole lupaa.

Uusien pönttöjen vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä

Kampanjan vaikutuksia on vielä vaikea nähdä, sillä niitä pitää tutkia pitkällä aikavälillä. Kaksi viimeistä vuotta ovat olleet huonoja lintuvuosia kertoo BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen. Viime vuonna kylmän kevään ja alkukesän takia moni pesintä epäonnistui tai linnut jättivät kokonaan pesimättä.

Vesa Hyyryläinen toteaa, että kampanja voi vaikuttaa poikasten määrään ja lintujen hyvinvointiin, jos pöntöt on rakennettu oikein. Pöntön rakentaminen on tarkkaa puuhaa, ja huomioon pitää ottaa lentoaukon halkaisijan koko sekä valmistusmateriaali. Internetistä löytyy paljon ohjeita pöntön tekoon.

Vaikka pönttöjä on tehty viime vuonna yli miljoona, niitä tarvitaan koko ajan lisää. Pesäpönttöjä kannattaa tehdä, koska linnuille sopivia laho- ja kolopuita on keskimääräisessä suomalaisessa talousmetsässä vähän.

Linnunpönttö metsässä.
Vesa Hyyryläinen on rakentanut Kivesvaaralle 150—200 pönttöä.Lucas Holm / Yle

Ilmastonmuutos on vaikuttanut linnustoon. Kesät ovat kuivempia, mikä vaikuttaa suoraan lajien määriin, hyönteislajistoon ja kasvistoon.

Suomessa joka kolmas pesivä laji on luokiteltu uhanalaiseksi. Monet vesilinnut, kuten punasotka, ovat vähentyneet rajusti vesistöjen liikarehevöitymisen takia.

Monet suurikokoiset lajit, kuten laulujoutsen, kurki ja merikotka, pärjäävät. Kurjet ja joutsenet ovat oppineet etsimään ravintoa pelloilta ja pesimäänkin ihmisen läheisyydessä.

Koska ilmastonmuutoksen vaikutuksia on monenlaisia, uudelle kampanjalle voisi olla tarvetta. Biologi Vesa Hyyryläinen ehdottaa, että seuraavaksi voisi järjestää metsänomistajille suunnatun säästä kelopuut -kampanjan.

– Tai kun metsiä harvennetaan, jätettäisiin muutama puska pikkulinnuille. Erilaiset tempaukset voisivat siis liittyä maisemanhoitoon. Olemme kaikki osa luontoa, ja luonnosta pitäisi pitää huolta, pohtii Hyyryläinen.