Rakastettu ja vihattu hauki on kalastuksen kuumin trendilaji: "Suurhauki myyttisenä olentona kiehtoo"

Hauki on noussut vapaa-ajankalastuksen halutuimmaksi saaliskalaksi. Kaikissa vesissämme viihtyvä peto on parhaimmillaan helppo saada saaliiksi, mutta suurimmat yksilöt eivät ole helppoja narrattavia.

haukikalat
Hauki
Jouko Tykkyläinen

Kalastuksessa muodit tulevat ja menevät. Nyt vapakansan suurin huomio keskittyy haukeen. Lyhyessä ajassa esimerkiksi Facebookin hauenkalastusta käsitteleviin ryhmiin on kertynyt useita tuhansia jäseniä.

Ylivoimaisesti suosituin tapa hauen pyynnissä on heittokalastus.

Nyt innokkaimmat varustelevat heittokalastukseen erikoisesti suunniteltuja veneitään isolla rahalla. Kaupoista haalitaan varta vasten hauenkalastukseen suunniteltuja vapoja ja keloja. Kun tähtäimessä on toistametrinen, yli kymmenkiloinen kala, on sille tarjottava isokokoisia vieheitä, joiden heittäminen vaatii järeän virvelin.

Pitkän linjan hauenpyytäjä tietää, mikä saa sadat kalamiehet vihreän kaislikkotorpedon perään.

– Haukea esiintyy lähes kaikissa vesissämme, joten se tekee jo siitä suosittua. Kyse on myös suurimmasta valkolihaisesta petokalastamme, joka tarjoaa mielenkiintoisia seikkailuita vesillä. Ison hauen tempoessa siiman päässä kyyti voi olla kylmää, virnuilee Suomen Haukiseuran aktiiveihin kuuluva Jyri Kuusisalo.

Hauenkalastuksessa, kuten toki muussakin kalastuksessa tavoitteena on suuret yksilöt.

– Kalastuksessa ei enää tavoitella niinkään proteiineja, vaan elämyksiä, Kuusisalo selventää.

Pieni hauki suuren hauen poskella
Kalamaratonissa koolla ei ole väliä. 2,6 Kilon hauki on yhtä arvokas kuin muutaman sentin mittainen hauki.Jukka Halonen

Haukibuumien kahdet kasvot

Edellisen kerran Suomessa elettiin isoa haukibuumia 1990-luvulla, kun lehtien palstat ja lööpit pullistelivat tarinoita Pirkanmaalla sijaitsevalta Vilppulan Paloselältä saaduista jättiläishauista.

Teollisuuden saastuttama Paloselkä oli ollut käytännössä kalastamatonta aluetta vuosikausia: hauet saivat rauhassa kasvaa jättimäisiin mittoihin. Vesien puhdistuttua Vilppulan vesille löysivät tiensä vetouistelijat. Tie kalastuksen legendoille oli valmis.

Kalastajat ovat tajunneet, että sisävesillämme on järjettömän suuri potentiaali hauenkalastukseen.

Jyri Kuusisalo

Haukibuumi poiki lieveilmiön. Kun kalapaikkojen maine levisi, kasvoi kalastuspaine. Vilppulassa isot hauet harvenivat, ja meren rannikolla parhaat kaislikoiset haukilahdet kalastettiin lähes tyhjiin.

Ilmiötä selitti viehekorttilain muutos, joka toi kalastajien ulottuville aivan uusia kalavesiä. Toinen syy löytyy siitä, että edes innokkaimmat kalastajat eivät uskoneet, että suurta haukea voisi löytyä liki joka järvestä.

Nyt kulttuuri on muuttunut, ja haukea etsitään useammilta vesialueilta, jolloin kalastuspaine jakautuu tasaisemmin.

– Kalastajat ovat tajunneet, että sisävesillämme on järjettömän suuri potentiaali hauenkalastukseen: niin isoilla järvillä, joilla, kuin pienillä lammilla. Muutoksen havaitsi hyvin toukokuisessa Hauenkalastaja Open -kalastuskilpailussa, jossa kärkijoukkueista kolme kalasti soutuveneistä, koska niitä on helppo liikutella paikasta toiseen, Kuusisalo kertoo.

Kalamiehet ovat perinteisesti haluttomia paljastamaan ottipaikkojaan, mutta sosiaalisen median aikakaudella tarinat kulkevat nopeasti. Se on osaltaan lisännyt hauenkalastuksen suosiota koko maassa. Konkari nostaa esimerkiksi yhden suurkalan.

– Kemijoesta saatu 16,5-kiloinen hauki synnytti pienen Kemijokibuumin, Kuusisalo sanoo.

Iso hauki nousi Kuusamon Suininkijärvestä kesällä 2015.
Ensio Karjalainen / Yle

Hauki on myös bisnestä

Hauki on noussut isoon asemaan myös suomalaisessa kalastusmatkailussa. Rannikollamme toimii iso liuta kalastusoppaita, joille hauki tuo leivän pöytään.

Etenkin keskieurooppalaiset matkaavat innolla Suomen haukivesille. Hauen arvoa matkailuvalttina on koettanut edistää myös valtio (siirryt toiseen palveluun) jo vuosikymmen sitten.

Suomalaisen luonnon puhtaus on tunnettu syy, miksi luontomatkailijoita meille tulee, mutta miksi nimenomaan hauen perässä? Hauenkalastuksen "Grand old man" tietää syyn.

– Suurhauki on myyttinen olento, joka kiehtoo. Sen saaminen ei ole itsestäänselvyys. Usein kuulee sanottavan, että haukea saa kuka vaan ja mistä vaan, vaikka haarukkaa syöttinä käyttäen. Mutta kun veneessä kolme ukkoa on kalastanut koko päivän saamatta mitään, tulee ikävä sitä kaveria, joka väittää haukea tulevan helposti, kertoo kalastusopas Mika "Haukikoira" Vornanen.

Hauki akvaariossa.
Yle

Haukiviha haalenee?

Hauki ei ole aina nauttinut arvostusta – sitä jopa vihataan. Limatuubiksi ja vesisudeksi haukuttua kalaa parjataan esimerkiksi siitä, että sen uskotaan syövän istutettavat kalat. Se herättää närää esimerkiksi osakaskunnissa, jotka istuttavat kalaa vesiimme.

Haukiammattilainen toppuuttelee.

– On selvää, että hauki oppii tuntemaan kalaistukkaita tuovan tankkiauton äänen ja tulee ruokapöytään. Mutta samalla tavalla toimi vaikkapa siika ja särkikalat syövät keväällä hauen mätiä. Ei hauki katso, onko kuhassa tai taimenenpoikasessa hintalappu, se syö kun sen on nälkä, syöhän hauki lajitovereitaankin, "Haukikoira Vornanen sanoo.

Vuosituhannen alkupuolella hauenkalastajat halusivat parantaa hauen arvostusta. He perustivat Suomen Haukiseuran (siirryt toiseen palveluun) kohentamaan hauen mainetta.

Seura on muun muassa puhunut vastuullisen kalastuksen puolesta, jotta isoimmat ja arvokkaimmat hauet vapautettaisiin. Niiden kun tiedetään olevan tärkeitä geenipankkeja ja vesistöjen puhdistajia, koska ne syövät järviä rehevöittäviä särkikaloja. Haukiaktiivit uskovat viestin menevän perille ja hauen arvostuksen kohentuneen.

Myös hauen maine ruokakalana on parantunut.

– Esimerkiksi keväällä heti kudun jälkeen hauen maku ei ole paras mahdollinen, mutta muutoin se on herkullinen ruokakala. Varsinkin kun opettelee käsittelemään sen ruodottomaksi ja valikoi sopivan kokoisia ruokakaloja. Ei liian pieniä tai liian isoja, muistuttaa haukiaktiivi Jyri Kuusisalo.