Tornionjoen trilleri: Kaivos vai lohi?

Uusi yhtiö saattaa aloittaa vuosia seisoneen kaivoksen vanhoilla, kiistellyillä luvilla. Kaunisvaaran kaivos aiheutti merkittävän pohjaveden laskun.

Luonto ja ympäristö
Lohi.
Rajajoen luonnonlohi on saatu elvytettyä vuosikymmenten työllä ja meritaimenta yritetään pelastaa sukupuutolta.Minna Aula / Yle

PelloSuomen ja Ruotsin rajalla virtaava Tornionjoen-Muonionjoen vesistö on EU:n suurin valjastamaton lohijoki.

Joen partaalla Ruotsissa Pajalan Kaunisvaaran rautakaivos aloittaa tuotannon heinäkuussa. Kolariin suunnitellun Hannukaisen rautakaivoksen ympäristölupahakemus on viranomaisen käsittelyssä.

Molemmat kaivokset johtaisivat käsitellyt jätevetensä Tornionjoen vesistöön.

Molemmat kaivokset johtaisivat käsitellyt jätevetensä Tornionjoen vesistöön. Kaivosten työllisyyshyötyjä toivotaan ja ympäristöhaittoja pelätään.

Kaivokset purkaisivat putkella jätevetensä Muonionjokeen joka on Tornionjoen haara. Vesistön luonnonlohi on saatu elvytettyä vuosikymmenten työllä ja meritaimenta yritetään pelastaa sukupuutolta.

Tornio-Muoniojokiseura ry:n suomalaista puheenjohtajaa Kalervo Askaa kaivoshankkeiden ympäristönsuojelusuunnitelmat eivät vakuuta.

Tornio-Muoniojokiseura ry:n puheenjohtaja Kalervo Aska 6.6.2018
Tornio-Muoniojokiseura ry:n puheenjohtaja Kalervo Aska. Seura on suomalais-ruotsalainen yhdistys, joka toimii lohen ja muiden vaelluskalojen, rajajokilaakson luonnon ja ihmisten hyväksi.Esko Puikko / Yle

– Kyllä pikkuisen tietysti pelottaa, minkälaiset ovat vaikutukset.

– Ennusmerkit aikaisemman toiminnanharjoittajan osalta Ruotsista eivät ole oikein hyviä. Siellä oli löperöt lupaehdot ja kun niitäkään ei noudatettu, niin se antaa kyllä huonon signaalin (kaivostoiminnan) jatkolle, jokiseuran puheenjohtaja, pellolainen Kalervo Aska sanoo.

Kaunisvaaran kaivos aiheutti merkittävän pohjaveden laskun

Ruotsissa Norrbottenin lääninhallitus ja luonnonsuojeluvirasto ovat arvostelleet nopeasti konkurssiin menneen kaivosyhtiön Northlandin laiminlyöntejä päästöjenhallinnassa. Pohjavedet alenivat kaivostoiminnan seurauksena.

Jokiseura antoi vasta lausunnon Kolarin kunnan ajamasta kaivoskaavasta Hannukaisen kaivoshankkeelle. Kaivoksia ei sinänsä vastusteta, mutta ympäristövaikutukset arveluttavat.

Kyllä me vedet puhdistamme niin, että ei tarvitse kenenkään miettiä iltaisin ja öisin, että sellaista riskiä olisi.

Hannukainen Miningin hankejohtaja Jaana Koivumaa

Lausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, että kaivoshanke ei ole huomioinut sitä, että talviaikaan jokivesistössä on vain murto-osa vuoden keskivirtaaman vedestä. Ruotsin puolen konkurssiin mennyt ja nyt avaamista odottava Kaunisvaaran kaivos aiheutti merkittävän pohjaveden laskun.

– Tosi on, että huolestuttaa, mutta se on hyvä, että työpaikkoja tulee ja tämä seutu kehittyy, jokiseuran ruotsalainen varapuheenjohtaja Sture Bucht Övertorneålta sanoo.

Tornio-Muoniojokiseuran ry:n varapuheenjohtaja Sture Bucht, Ruotsi 6.6.2018
Tornio-Muoniojokiseuran ry:n varapuheenjohtaja Sture BuchtEsko Puikko / Yle

– Mutta tämä luonto. Siitähän se on kysymys. Sehän se on meille kaikkein tärkein, Bucht jatkaa.

Sekä Ruotsin että Suomen kaivoshankkeet ovat vakuuttaneet, että riskejä jokivesille ja kaloille ei tule.

– Ei ole sellainen riski, että sitä tarvitsee ihmisten pelätä. Kyllä me vedet puhdistamme niin, että ei tarvitse kenenkään miettiä sitä iltaisin ja öisin, että sellaista riskiä olisi, Hannukainen Miningin hankejohtaja Jaana Koivumaa sanoo.

Päätösvalta Ruotsissa

Uusi yhtiö saattaa aloittaa Ruotsin Kaunisvaaran konkurssin takia vuosia seisoneen kaivoksen tänä kesänä vanhoilla, entisen Rajajokikomission antamilla kiistellyillä luvilla. Näin siitä huolimatta, että Ruotsin ympäristöviranomaiset ovat pitäneet diskuteerausta jätevesistä.

Päätösvalta on lopulta Ruotsin viranomaisilla.

Näyttää siltä, että Suomen puolella nykyistä Rajajokikomissiota johtava Lapin Ely-keskuksen ympäristöjohtaja voi olla vain viran puolesta huolissaan.

– Suurin huoli kohdistuu yhteisvaikutusten arviointiin ja siihen, millä tavalla tällaisessa kahden hankkeen tilanteessa pystytään varmistumaan siitä, että nämä kaivokset yhtä aikaa tuotannossa olleessaan eivät aiheuta yhteisesti sellaisia vaikutuksia vesistöön, että sillä olisi vaikutusta esimerkiksi loheen Tornionjoessa, Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission puheenjohtajana toimiva, Lapin Ely-keskuksen ympäristöjohtaja Timo Jokelainen sanoo.