Maailmanhistorian suurin tukipaketti päättyy – Saako Suomi Kreikalle antamansa lainat takaisin?

Kreikan kolmas rahoitusohjelma päättyy pian. Kaikkinensa tuet ovat olleet yli kaksinkertaiset verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltain Marshall-apuun Euroopalle sotien jälkeen. Lue, miten Kreikka selviää kuiville.

Euroalueen talous
Kreikan tukeminen loppuu, mutta maa on "kiinnitetty sadaksi vuodeksi"
Kreikan tukeminen loppuu, mutta maa on "kiinnitetty sadaksi vuodeksi"

BRYSSEL. Kreikka valmistautuu ottamaan kohtalonsa omiin käsiinsä ensi elokuussa (siirryt toiseen palveluun). Tuolloin päättyy sen yli kahdeksanvuotinen riippuvuus euromaista ja Kansainvälisestä valuuttarahastosta IMF:stä.

Kreikalle räätälöitiin kaikkiaan kolme tukipakettia, joista se sai rahoitusta sekä kahdenvälisillä lainoilla että kansainvälisten rahoitusjärjestelmien kautta, yhteensä noin 250 miljardia euroa. Tukipaketti on maailmanhistorian suurin.

Vertailun vuoksi: esimerkiksi Yhdysvaltain Marshall-apu (siirryt toiseen palveluun) Euroopalle toisen maailmansodan jälkeen oli noin 120 miljardia euroa nykyrahassa. Irakin ja Afganistanin jälleenrakennukseen (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvallat on käyttänyt 180 miljardia euroa.

Vastineeksi valtavista lainapaketeista Kreikka on joutunut tiukentamaan vyötä niin verotuksessa, eläkejärjestelmässä kuin työmarkkinoillakin. Julkiselta sektorilta on poistunut melkein joka kolmas työpaikka vuosikymmenen takaiseen verrattuna.

Maan talouden kokoa kuvaava bruttokansantuote on kriisin jäljiltä pienempi kuin Suomen, vaikka kreikkalaisia on lähes kaksi kertaa suomalaisia enemmän. Suurin osa koulutetuista nuorista harkitsee muuttavansa maasta pois.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Kreikan velkaohjelma, tukipakettien päättyminen
Suomi on rahoittanut Kreikalle antamansa lainan valtion budjetista eikä ole jäänyt koroissa voitolle. Se on ottanut korollista velkaa Kreikkaa lainoittaakseen.Anna Karismo, Yle

Suurin kysymys on poliittinen tasapaino

Isot säästöt ovat tehneet kreikkalaiset epäluuloisiksi paitsi EU:ta – erityisesti Saksaa – myös maan omia päättäjiä kohtaan. Tukirahasta häviävän pieni osa on jäänyt Kreikkaan, kun niillä on maksettu velkoja esimerkiksi saksalaisille pankeille.

Vaikka luottamus EU:ta kohtaan on hieman kohentunut viime aikoina, valtaosa kreikkalaisista uskoo yhä, että maan EU-jäsenyydestä on ollut enemmän hyötyä EU:lle kuin Kreikalle.

Vielä suurempi epäluulo kreikkalaisilla on kuitenkin omia vallanpitäjiään kohtaan, Dianeosis-tutkimusyhtiö arvioi.

Halut maksaa veroja ovat romahtaneet. Kun kansa ennen velkakriisiä kannatti korkeita veroja ja hyvinvointivaltion edistämistä, nyt veroista halutaan eroon sosiaalisen hyvinvoinnin kustannuksellakin.

– Se johtuu siitä, että verotus on kovempaa kuin koskaan, kovempaa kuin Pohjoismaissa. Mitä sillä rahalla taas saa takaisin ei ole yhtä hyvää kuin Pohjoismaissa, Dianeosisin tutkimusjohtaja Kyriakos Pierrakakis selittää.

Kaksi punavalkoista tornia taustalla, kuvan etualalla harmaa seinämä, jossa on DEI-logo.
Kreikan valtion myyntilistalla on vielä 12 yritystä, joiden kaupat pitäisi toteuttaa ennen elokuuta. Kansallisesta Dimosia Epicheirisi Ilektrismou -sähköyhtiöstä eli DEI:istä Kreikka myy 17 prosenttia.Orestis Panagiotou / EPA

Vaikka EU:n, IMF:n ja Euroopan keskuspankin valvomat velkaohjelmat päättyvät, julkisen sektorin modernisointia pitää jatkaa. Vyönkiristys jatkuu.

– Kreikassa on päätetty niin rankoista uudistuksista viime aikoina, että voidaan puhua jo neljännestä säästöpaketista, opposition Uusi demokratia -puolueen europarlamentaarikko ja puhenainen Maria Spyraki sanoo.

Eläkkeitä leikataan yhä, verotusta kiristetään ja energialaitoksia yksityistetään (siirryt toiseen palveluun) kovalla kiireellä.

Suurin epävarmuus tulevaisuudessa on poliittisen vakauden säilyminen, sillä korruptiota ja poliitikkojen oman edun tavoitteluakaan (siirryt toiseen palveluun) ei ole saatu kuriin.

Markkinat ovat viime aikoina epäilleet Kreikan kykyä vieläkään tuottaa (siirryt toiseen palveluun) luotettavaa tilastotietoa. Viranomaiset ovat käyneet oikeutta huonoja talouslukuja paljastanutta tilastotieteilijää (siirryt toiseen palveluun) vastaan.

Kreikalle järjestetään lisää aikaa velkojen maksuun

Näinä päivinä Brysselissä ja Ateenassa käydään viime hetken neuvotteluja IMF:n kanssa irtautumispaketista, jolla helpotetaan Kreikan tulevaa velanmaksua.

Laadittavat sopimukset ovat olennaisia siksi, että ne määrittävät millaiset suhteet Kreikalla on velkojiinsa tulevina vuosikymmeninä ja kuinka suuria lainaeriä maa vuosittain maksaa.

Huomiolle pantavaa on, että Kreikan velkojat vaihtuvat tulevaisuudessa.

25 vuoden päästä maan on määrä maksaa lyhennyksiä enää euromaiden yhteisille rahoituslaitoksille, kuten allaolevasta grafiikasta näkyy.

Siihen asti se lyhentää lähinnä yksityisiltä rahoittajilta ja muilta euromailta kahdenvälisesti ottamiaan velkoja.

Kun velkojat vaihtuvat virallisiksi laitoksiksi, Kreikka maksaa vähemmän korkoja.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Näin Kreikan velkojat vaihtuvat 2040-luvulla:

Grafiikka Kreikan lainanlyhennyksistä tulevina vuosina.
Grafiikkaan on poimittu Kreikan erääntyviä lainoja satunnaisina vuosina; maa lyhentää lainoja joka vuosi. Suurimmat lyhennykset sille lankeavat vuonna 2023, lähes 13 miljardia euroa. Vuodesta 2043 eteenpäin Kreikan on tarkoitus maksaa lyhennyksiä enää euromaiden yhteisille rahoituslaitoksille.Yle Uutisgrafiikka

Yhtenä vaihtoehtona Kreikan velkataakan keventämiseen on, että Euroopan vakausmekanismi ottaisi vastatakseen osan sen lähivuosina eräytyvistä lainoista, ja antaisi tilalle uutta pidempää 40-vuotista lainaa selvästi pienemmällä korolla.

Miten Kreikan selviytyminen turvataan?

Kreikan tukipakettien päättämissopimukseen kirjataan markkinoita miellyttäviä elementtejä, jotta Kreikka voi saada tulevaisuudessa uutta lainaa. Yksityisiä sijoittajia kiinnostaa oikeastaan vain se, miten Kreikka suoriutuu veloistaan.

Sopimuksesta pitää myös saada sellainen, jonka voivat hyväksyä kaikki – sekä esimerkiksi kovia ehtoja Kreikalle vaativat Saksa ja Suomi että IMF, jonka mielestä Kreikan velkataakka on kestämätön. IMF on vaatinut, että osa Kreikan veloista annetaan anteeksi.

IMF halutaan pitää mukana sopimuksessa juuri markkinoiden luottamuksen vuoksi. Järjestö toimii ikään kuin talouskurin takaajana.

Lopputuloksena Kreikalle myönnettäneenkin lisää maksuaikaa. Pohdinnassa on, saako se esimerkiksi eräille veloilleen kolmen vai kymmenen vuoden lisämaksuajan.

Lisäksi velkojen takaisinmaksumekanismista suunnitellaan joustavaa: Kreikka lyhentäisi velkaa kykyjensä mukaan. Huonoina aikoina se maksaisi velkaa vähemmän ja kasvukausina sitoutuisi maksamaan enemmän.

Kreikan turismi, Naxoksen saari

Kreikalla on rahaa ensi vuoden loppuun

Markkinoita tyynnytellee myös se, että Kreikka haluaa poistua tukiohjelmista "puhtaasti". Ainakin toistaiseksi radikaalivasemmistolaisen Syriza-hallituspuolueen ministerit ovat painottaneet, että Kreikka ei aio pyytää enää uutta tukea tai lainaa.

Kreikalle kasataan elokuuhun mennessä turvarahasto. Tämän noin 20 miljardin euron käteiskassan ansiosta sillä on riittävästi rahaa ainakin ensi vuoden loppuun asti.

Maan talous on tukiohjelmien jälkeen myös tilanteessa, jossa se ei edes tarvitse suuria lainoja markkinoilta yli kymmeneen vuoteen, EU-lähteet arvioivat.

Sekä EU:ssa että Kreikassa uskotaan tämän osaltaan vakuuttavan markkinat siitä, että Kreikkaan voi luottaa.

Kreikka joutuu tulevaisuudessa myös EU:n erityistarkkailuun. Seurannasta tulee tiukempaa kuin esimerkiksi Irlannin (siirryt toiseen palveluun) ja Portugalin (siirryt toiseen palveluun) tukiohjelmissa. Paitsi että tarkkailijat raportoivat Kreikasta useammin kuin muista vanhoista kriisimaista, myös Kreikan uudistusohjelmien ja velkatilanteen kehitystä seurataan muita kriisiapua saaneita maita tarkemmin.

Jos raportit ovat kielteisiä, Kreikalta voitaisiin evätä EU-tukia.

Kreikan velan kehitys
Anna Karismo, Yle / Lähde: Kansainvälinen valuuttarahasto IMF

Vaikka Kreikan talous kasvaa, sen velkavuori on toistaiseksi vain paisunut suhteessa maan talouden kokoon.

Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi, että valtionvelka käy vielä 190 prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen ja alkaa sitten pienentyä.

Työttömänä on joka viides kreikkalainen työikäinen, nuorista joka kolmas. Työttömiä on kuitenkin nyt kuusi prosenttia vähemmän kuin kolme vuotta sitten. Kreikan vasemmistoradikaali hallitus on ottanut työmarkkinoiden uudistamisen päätehtäväkseen.

Ensi vuoteen mennessä se laskee työttömyyden pienentyvän kahdella prosentilla esimerkiksi niin, että pimeitä työpaikkoja tuodaan viranomaisten tietoon.

– Kyse ei ole Kreikassa vain työttömyyden vähentämisestä vaan myös työolosuhteiden ja -ehtojen parantamisesta. Koska palkat ja työehdot ovat huonot, moni kreikkalainen haluaa töihin ulkomaille, työ- ja sosiaaliministeri Effie Achtsioglou sanoo.