Näin yksityiset terveysjätit kahmivat rakennuksia ja lääkäreitä – katso täältä oman maakuntasi tilanne

Sote-yritysjättien kauppalistalla ovat pikkukuntien kiinteistöt ja suurkaupunkien henkilöstö. Julkinen sektori näyttää jääneen markkinakilpailussa telineisiin.

sosiaali- ja terveyspalvelut
grafiikka
Asmo Raimoaho / Yle

Maakunnissa taistellaan sote-markkinoiden herruudesta verissä päin, selviää Ylen tekemästä laajasta selvityksestä.

Perinteinen työnjako yksityisten terveysyhtiöiden ja julkisen palvelun välillä näyttää jo murtuneen, vaikka valinnanvapauslainsäädäntö odottaa edelleen itseään. Yksityinen puoli ei enää tyydy täydentämään julkisen puolen palveluita, vaan se monin paikoin vastaa niistä.

Sote-jätit napsivat markkinaosuuksia kiinteistöostojen kautta, ja kaupparatsut koputtelevat kuntien virkamiesjohdon ovia tiuhaan. Tarjouksista on vaikea kieltäytyä, etenkin kun monen kunnan talous ei tällä hetkellä anna omille kiinteistöinvestoinneille myöten.

Toisaalta Pihlajalinnasta kerrotaan, että eivät yritykset aina ole aloitteellinen osapuoli.

Kiinteistöjen mukana siirtyvät usein myös henkilökunta ja tarvikkeet liikkeenluovutuksina. Ilmiön voimakkuus näyttää korostuvan pienissä kunnissa ja hoivapalveluissa.

Kunta voittaa aina

Hyvä esimerkki on satakuntalainen kriisikunta Jämijärvi. Kunta myi vanhan ja ennen kaikkea vanhentuneen hoivakiinteistönsä Attendolle, joka rakennuttaa tilalle uuden ja järjestää jatkossa palvelut kunnalle.

Kunta voittaa kaikissa tapauksissa. Se pääsee eroon käyttökelvottomaksi jäävästä rakennuksesta ja saa tilalle uuden. Vaikka Attendo lopulta kyllästyisi pikkukunnan palveluiden tuottamiseen, kunnan maalla on kaupan seurauksena joka tapauksessa uusi talo, jossa palvelut järjestää.

Maakuntahallinnoissa asia tuskastuttaa, vaikka kuntien kaupanteko nähdäänkin loogisena. Jäitä pitäisi laittaa hattuun, sillä kuntien tekemät vuosien pituiset hoiva- ja terveyspalvelusopimukset ovat siirtymässä maakuntien murheeksi, jos hallituksen uudistukset joskus saadaan maaliin.

Yksittäisen kunnan etu ei välttämättä ole koko maakunnan etu, kuuluu muutosjohtajien viesti.

Taistelu huippuosaajista

Suuremmissa kaupungeissa korostuu kilpailu terveysmarkkinoiden avainhenkilöistä. Rekrymarkkinat ovat kuumenneet siihen pisteeseen, että mielenkiintoisia työtehtäviä ja uraratkaisuita tarjoavat yliopistosairaalatkin saavat tosissaan taistella lääkäreistään.

Sairaanhoitopiirien johtajat kiinnittivät jo 2016 huomiota lääkärien keikkatyöskentelyn ehtoihin yksityispuolella. Uudessa kilpailutilanteessa keikkatyö voidaan yhä useammin tulkita julkisen sairaalan kanssa kilpailevaksi toiminnaksi.

Keikkatyöhön vaadittuja sivutoimilupia on tarkistettu ja kiristetty ainakin Kuopiossa ja Jyväskylässä. Kuopiossa lääkärit äänestivät tiukentuneista ehdoista jaloillaan, ja yliopistosairaala joutui ottamaan askeleen taaksepäin.

Kokoomuspoliitikoiden siirtymiset terveysjättien palvelukseen ovat viime vuosina herättäneet huomiota: Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty siirtyi mutkan kautta Terveystaloon ja kansanedustaja Lasse Männistö Mehiläiseen. Samaan määränpäähän päätyi myös ministeri Petteri Orpon avustaja Joonas Turunen.

Sama ilmiö toistuu nyt myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kilpailu työvoimasta on kiristynyt huomattavasti. Sote-lakien kanssa veivaaminen on antanut etumatkaa terveysjäteille, joiden missio on tällä hetkellä kasvattaa verkostojaan maakunnissa.

Johtajalääkärit ja sote-uudistuksen sisäkehällä olevat virkamiehet ja poliitikot ovat sote-markkinoiden arvokkaimpia pelinappuloita. Terveysyhtiöt pitävät huolen, että uusien työtarjousten perään ei tarvitse kysellä. Yksityinen puoli pystyy tarjoamaan joustavat työehdot ja -ajat. Ne ovat monen mielestä palkkaa tärkeämpiä asioita.

Julkinen sektori pulassa

Maakuntahallinto ei pysty vastaamaan rekrykilpailuun, koska sillä ei ole toistaiseksi tarjota mitään konkreettista. Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala puki asian näin:

– Maakunnat eivät kykene tässä vaiheessa tekemään isompia liikkeitä, kun ei ole vielä y-tunnusta, ei pankkitiliä, eikä sillä lailla päätösvaltaa.

Maakuntahallinnoissa rukoillaankin, että epämääräinen tilanne sote-lakien kanssa ei kestäisi enää kovin pitkään. Usea muutosjohtaja myös korostaa tulevien sote-keskusten yhtiöittämisen tarvetta. Se antaisi julkiselle puolelle ketteryyttä, jota markkinakilpailussa kaivattaisiin.

Markkinoiden uusjako on jo käynnissä ja julkinen sektori näyttää jääneen telineisiin.

Ylen kokoama lista ei välttämättä ole täydellinen, ja sitä saatetaan päivittää.

Juttua täydennetty 11.6. klo 9:48: Lisätty tieto siitä, että listaus ei välttämättä ole täydellinen.

Korjattu 11.6. klo 12:05: Päijät-Hämeen kartasta korjattu Hartolan ja Heinolan tekstejä.

Korjattu 11.6. klo 15:37: Kanta-Hämeen ja Pohjois-Savon kuvien tekstejä.

Korjattu 12.6. klo 10:50: Jaakko Herralan titteli muutettu Tampereen sote-muutosjohtajasta Pirkanmaan sote-muutosjohtajaksi.

Katso myös:

Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä

Analyysi: Neljättä kertaa risuja soten remontoijille – Olisiko viime kesän varoitukset pitänyt ottaa vakavammin?

Analyysi: Soten valmistuminen siirtyy taas – miksi ministerit hirttävät itsensä aikatauluihin, kun peruutusta pukkaa toisensa perään?

Pohjoi-Savo
Asmo Raimoaho / Yle
Kanta-Häme
Asmo Raimoaho / Yle
Keski-Suomi
Asmo Raimoaho / Yle
Päijät-Häme
Asmo Raimoaho / Yle
Satakunta
Asmo Raimoaho / Yle
Varsinais-Suomi
Asmo Raimoaho / Yle
Pirkanmaa
Asmo Raimoaho / Yle
Pohjois-Pohjanmaa
Asmo Raimoaho / Yle
Etelä-Pohjanmaa
Asmo Raimoaho / Yle
Etelä-Savo.
Asmo Raimoaho / Yle
Kainuu.
Asmo Raimoaho / Yle
Lappi
Asmo Raimoaho / Yle
Kymenlaakso
Asmo Raimoaho / Yle
Keski-Pohjanmaa
Asmo Raimoaho / Yle
Pohjois-Karjala
Asmo Raimoaho / Yle
Pohjanmaa
Asmo Raimoaho / Yle
Uusimaa
Asmo Raimoaho / Yle
Etelä-Karjala.
Asmo Raimoaho / Yle