Gazan ja Israelin rajalla kuolee jatkuvasti mielenosoittajia – Tiesitkö tämän konfliktista?

Gazan levottomuuksia ruokkii epätoivo ja vakava humanitaarinen kriisi.

Gazan kaista
Mielenosoittaja Gazan puolella.
Gazalainen mielenosoittaja lähellä Israelin rajaa kesäkuun 2018 alussa.EPA

Tuhannet palestiinalaiset marssivat tänään perjantaina kohti Gazan ja Israelin erottavaa rajaa. Heitä vastassa on raskaasti aseistettuja israelilaissotilaita.

Jos tapahtumat etenevät kuten aiempina viikkoina, osa mielenosoittajista ei selviä hengissä. Israelin sotilaat ovat surmanneet maaliskuun lopussa alkaneissa mielenosoituksissa ainakin 115 mielenosoittajaa.

Yle selvitti, mistä Gazan väkivaltaisuuksissa on kyse.

Mitä Gazan ja Israelin rajalla on tapahtunut?

Gazan palestiinalaiset ovat järjestäneet koko kevään mielenosoituksia Israelin vastaisen raja-aidan edustalla. Mielenosoituksia järjestää joukko palestiinalaisjärjestöjä. Israelin mukaan mielenosoitusten takana on Gazaa hallitseva Hamas-järjestö.

Israel vartioi rajaa tarkasti. Se on määritellyt raja-aidan edustalle 500 metrin vyöhykkeen, jolle astuvat ihmiset ammutaan kysymyksiä kysymättä. Lisäksi Israelin asevoimat on ilmoittanut, että voi ampua mielenosoittajien joukosta Hamas-järjestöön kuuluvia yllyttäjiä.

Valtaosa mielenosoittajista on pysytellyt loitommalla rajasta. Osa on kuitenkin lähestynyt rajaa polttopulloja ja kiviä heitellen. Israel on vastannut kyynelkaasulla, kumiluodeilla ja ampumalla kohti mielenosoittajia.

Israel on surmannut yli sata mielenosoittajaa kevään aikana. Lisäksi noin 10 000 palestiinalaista on haavoittunut.

Israelin asevoimat ovat selvinneet tappioitta. Israelilaissiviileille on koitunut aineellista vahinkoa, kun mielenosoittajien Gazasta lähettämät palavat leijat ovat sytyttäneet peltoja tuleen.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Rupert Colville on kutsunut Israelin voimankäyttöä ylimitoitetuksi.

Kartta Gazan alueesesta.
Yle Uutisgrafiikka

Miksi juuri nyt on levottomuuksia?

Tänään perjantaina monissa arabimaissa ja Iranissa vietetään Israelia ja palestiinalaisalueiden miehitystä vastustavaa Jerusalem-päivää. Tämänpäiväiset mielenosoitukset ovat kuitenkin jatkumoa koko kevään ajan järjestetyille mielenosoituksille.

Niiden taustalla on historiallinen merkkipäivä. Toukokuun 14. päivänä tuli kuluneeksi 70 vuotta Israelin valtion perustamisesta. Holokaustista selvinneille juutalaisille Israelin valtio tarkoitti historiallisesti luvattua maata, jossa juutalaiset olivat turvassa vainolta.

Palestiinalaiset tuntevat vuoden 1948 tapahtumat nimellä al-Nakba eli katastrofi. Yli 700 000 palestiinalaista pakeni tai karkoitettiin vastaperustetun Israelin alueelta. Osa heistä päätyi Gazan kaistaleelle.

Nykyään Gazan noin 1,6 miljoonasta asukkaasta noin miljoona on YK:n rekisteröimiä pakolaisia.

Kevään mielenosoituksissa Gazan mielenosoittajat ovat marssineet rajalle ja vaatineet oikeutta palata sukujensa asuinalueille nykyiseen Israeliin.

Toukokuun vuosipäiväksi mielenosoittajat järjestivät symbolisen marssin kohti Jerusalemia, jota palestiinalaiset kaavailevat maansa pääkaupungiksi. Marssi pysähtyi rajalle, ja Israelin joukot surmasivat 60 palestiinalaista.

Palestiinalaisten katkeruutta on lisännyt se, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päätti siirtää maansa suurlähetystön Jerusalemiin ja järjestää sen avajaiset Israelin perustamispäivänä.

Kuva Gazasta.
Gazassa on paljon tuhoutuneita rakennuksia. Kaistaleella vallitsee humanitaarinen kriisi, sillä juomavedestä, ruoasta ja lääkkeistä on huutava pula.Mohammed Saber / EPA

Millaista Gazassa on elää?

Gazan levottomuuksia ruokkii epätoivo ja vakava humanitaarinen kriisi.

YK:n hätäaputoimiston mukaan (siirryt toiseen palveluun) Gazan vesivarannot ovat lopussa ja pohjavedet saastuneet. Huhtikuussa gazalaiset saivat sähköä keskimäärin neljän tunnin ajan päivässä. Myös lääkkeistä on jatkuvaa pulaa.

Gazan ikärakenne on nuori, mutta väestöä vaivaa massiivinen nuorisotyöttömyys: Maailmanpankin mukaan vain 41 prosenttia 15–29-vuotiaista harjoittaa jotakin elinkeinoa.

Taustalla on Israelin ja Egyptin asettama saarto, jonka takia Gazaa on kutsuttu maailman suurimmaksi avovankilaksi. Israelin joukot vetäytyivät yksipuolisesti Gazasta vuonna 2005 vuosikymmeniä jatkuneen suoran miehityksen jälkeen.

Israel on sulkenut kaistaleen maa- ja merirajat länessä, pohjoisessa ja idässä. Etelässä Egypti rajoittaa kulkua Rafahin raja-aseman kautta.

tulipalo
EPA

Mikä on Hamasin rooli?

Gaza on tiukasti islamistisen Hamas-järjestön hallinnassa. Israelin mukaan se on järjestänyt mielenosoitukset ja yllyttää mielenosoittajia väkivaltaan.

Palestiinalaiset ovat korostaneet, että mielenosoituksia on ollut järjestämässä useat tahot. On kuitenkin selvää, ettei mielenosoituksia voisi järjestää ilman Hamasin vahvaa tukea.

EU, Yhdysvallat ja Israel luokittelevat Hamasin terroristijärjestöksi. Radikaali järjestö nousi 2000-luvun palestiinalaisten kansannousun myötä etenkin kansallismielisten palestiinalaisten äänitorveksi.

Järjestön peruskirjassa vaadittiin viime vuoteen asti Israelin valtion tuhoamista, eikä Israel pidä poliittisia neuvotteluja Hamasin kanssa mahdollisina. Hamas ja Israel ovat ottaneet yhteen useasti 2000-luvulla.

Hamas on kuitenkin myös poliittinen puolue, joka nousi Gazassa valtaan demokraattisilla vaaleilla vuonna 2006.

Vuotta myöhemmin Hamas karkotti väkivaltaisesti kilpailevan palestiinalaisjärjestö Fatahin Gazasta. Viime vuodesta lähtien järjestöt ovat kuitenkin sovitelleet välejään.

Israelin turvallisuusjoukkojen sotilas USA:n konsulaatin edessä Jerusalemissa 13. toukokuuta.
Yhdysvaltain suurlähetystö siirrettiin Tel Avivista Jerusalemiin toukokuussa 2018. Kuva: Ahmad Gharabli / AFPAhmad Gharabli / AFP

Miten Israel perustelee voimankäyttöään?

Israel on syyttänyt väkivallasta Hamasia ja vetoaa oikeuteensa puolustaa rajojaan. Israelin mukaan sen voimankäyttö on oiketettua, koska mielenosoituksissa on kyse Israelin ja Hamasin välisestä aseellisesta konfliktista.

Pääministeri Benjamin Netanjahu kutsui torstaina mielenosoituksia väkivaltaisiksi hyökkäyksiksi Israeliin.

– He yrittävät murtautua raja-aidan läpi sieppaamaan ja murhaamaan israelilaisia, jotka asuvat sadan metrin päässä, Netanjahu sanoi yleisradioyhtiö BBC:n mukaan. (siirryt toiseen palveluun)

Netanjahun mukaan Israel pyrkii välttämään väkivaltaa ja kuolonuhreja. Israel on selittänyt siviilien surmia sillä, että Hamas käyttää mielenosoittajia ihmiskilpinä.

Israel on syyttänyt levottomuuksista myös Hamasia tukevaa Irania, joka pyrkii sen mukaan kasvattamaan alueen jännitteitä oman vallantavoittelunsa takia.

Artikkelia varten on haastateltu Ulkopoliittisen instituutin vanhempaa tutkijaa Olli Ruohomäkeä.

Lisää aiheesta:

Vain pieni tovi sähköä päivässä – gazalaiset joutuvat järjestämään arkensa sähkökriisin keskellä

Hamas luovutti Gazan rajat – Kovia kokeneet gazalaiset toivovat nyt helpotusta arkeensa

BBC Guide: Why are Israel and the Palestinians fighting over Gaza? (siirryt toiseen palveluun)

Vox: Everything you need to know about Israel-Palestine (siirryt toiseen palveluun)