Eduskunnan tiedotetehtailija saa väistyä – Väyrynen vie Kärnän paikan

Kansanedustaja Mikko Kärnä on tehnyt kaikkensa päästäkseen julkisuuteen, mutta joutui maanantaina jättämään Arkadianmäen. Kärnä viihtyy Twitterissä, mutta loisti poissaolollaan eduskunnan valiokunnista.

eduskunta
Carles Puigdemont
Mikko Kärnä on suosittu Kataloniassa. Silloinen aluejohtaja Carles Puidgemont oli hänen vieraanaan maaliskuussa.Ahti Kaario / Yle

Tunsitko Mikko Kärnän (kesk.) kolme vuotta sitten?

Todennäköisesti et. Tuolloin melko tuntematon, kolmekymppinen Enontekiön kunnanjohtaja nousi eduskuntaan Lapin vaalipiiristä, kun Paavo Väyrynen päättikin hypätä Brysselin-koneeseen.

Rivikansanedustajan on helppo tylsistyä. Suuremmat saappaat annetaan usein vasta pidempiaikaisille luottopelaajille, ja isojen puolueiden kokemattomammat kansanedustajat saattavat jäädä varjoon. Sitä harmitteli taannoin myös Hjallis Harkimo, joka päätti perustaa oman liikkeensä.

Mutta Mikko Kärnä ei ole jäänyt varjoon. Hänellä on paljon mielipiteitä, ja hän antaa niiden kuulua. Monta twiittiä päivässä, koko joukko tiedotteita viikossa.

Pelkästään viime viikolla Kärnä ehti kritisoida lehtien otsikoissa muun muassa S- ja K-ryhmiä (”pervertoituneet jättiläiset syövät nyt aivan kaiken”), LUKE:n arviota susikannoista (susia on LUKE:n mukaan korkeintaan 190, Kärnän mielestä 950) sekä kristillisdemokraattien Sari Essayahia (”poliisin on tutkittava, onko KD avoimen syrjivä ja rasistinen järjestö”)

Kärnä ei pidä omia ulostulojaan poikkeuksellisina. Hän kertoo oppineensa jo edellisessä työssään, miten tärkeää on käydä julkista keskustelua. Jos jonkin asian haluaa saada esille, se pitää myös esille tuoda.

– En kuitenkaan koe ottavani kantaa asiaan kuin asiaan. Otan kantaa sellaisiin asioihin, joista katson, että minulla on substanssia puhua ja joista pitäisi käydä jatkokeskustelua, Kärnä pohtii.

Heinäkuussa jälleen Kataloniaan

Kaksi on ollut ylitse muiden: Lappi ja Katalonia.

Kärnä ei ole syntyperäinen lappilainen, vaan on alunperin kotoisin Kainuusta. Mutta perhe asuu Lapissa. Siellä hän on omat lapsensa kasvattanut, ja ”sydän on siellä, missä koti on”.

Kärnä kutsuu itseään Lapin puolustajaksi. Hänelle se on tarkoittanut erityisesti maakuntien itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja EU:n tavoitteenakin olevaa subsidiariteettiperiaatetta – siis sitä, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä niitä, joita ne koskevat.

Se toinen, Katalonia. Se on Kärnälle tärkeä hänen mukaansa samasta syystä: Katalonia kun olisi luonnollinen osa alueiden Eurooppaa.

Tämän puolustajana Kärnä tuli tunnetuksi erityisesti viime syksynä, kun alueen itsenäisyysäänestys nousi otsikoihin.

Katalonialaiset kehuvat häntä kilvan Twitterissä ja lähettävät hänelle fanipostia. Maaliskuussa alueen syrjäytetty johtaja Carles Puigdemont oli hänen vieraanaan eduskunnassa, ja heinäkuussa Kärnä matkustaa itse Kataloniaan.

– Tapaan uutta aluejohtajaa ja pidän muita tilaisuuksia, hän kertoo.

Kärnä tietää olevansa alueella todella suosittu. Toisaalta hän kiistää miettineensä eurovaaliehdokkuutta Espanjasta, mutta…

– Jos tällaista esitettäisiin, niin sitä täytyy harkita.

Valiokunnan poissaolokuningas

Tänään Kärnän on aika lähteä. Huomenna Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan, ja Kärnä pitää tuumaustauon.

– On haikeaa jättää hyvät työkaverit. Moni asia jää myös kesken. Mutta luottavaisin mielin suuntaan katseen kohti tulevaa ja uusia vaaleja, hän sanoo.

Kärnä kiistää kantavansa kaunaa Paavo Väyryselle, joka palaa eduskuntaan kesken kauden. Hän huomauttaa, että edustaja Väyrysen paluu on ollut tiedossa jo pitkään. Ajankohta tosin on vaihdellut.

– Pidän kuitenkin hyvänä, että Väyrysen paluun perustuslaillisuus selvitettiin. Eduskunta tulee korjaamaan työjärjestystään tältä osin.

Kärnä muistelee torstaista eduskuntaryhmän kokousta, jossa Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) oli todennut eduskunnan olevan politiikan korkeakoulu. Häneltä jäi nyt maisteri saamatta, mutta kolmessa vuodessa suoritettuun ”kandiin” voi olla tyytyväinen.

Keskustan sisältä kuuluu myös tyytymättömämpiä ääniä. Ne epäilevät julkisuuden ja ulostulojen olleen Kärnälle tärkeämpiä kuin edustajantoimi itsessään.

Kärnää kuvaillaankin jonkinlaiseksi keskustalaiseksi "identiteettipolitiikan airueeksi".

– Kai se on meidän versio Emma Karista (vihr.), kerrotaan Ylelle keskustan sisältä.

Kärnä johtaa hallintovaliokunnan poissaolotilastoja viimeisen vuoden ajalta, ja sijoittuu poissaolijoiden kärkikolmikkoon myös muissa valiokunnissaan, eduskunnan lakivaliokunnassa ja tulevaisuusvaliokunnassa.

Tämän hän kuittaa valiokuntien määrällä.

– Kun on kolme kappaletta valiokuntia, tulee välillä poissaoloja. Ja toki muistakin syistä, esimerkiksi ministeriöissä saattaa olla joitain asioita hoidettavana.

Ei kieltäytyisi ministerinpostista

Kärnä ei ole vielä päättänyt, lähteekö hän ensi keväänä ehdolle eduskunta- vai eurovaaleihin. Jommat kummat vaalit kuitenkin kiinnostavat, se on selvää.

Kärnä on lähtenyt politiikkaan tosissaan, ”katsomaan voiko siellä olla aidosti jotain mieltä”. Nyt hän kokee, että voi.

– Sen isompaa tavoitetta minulla ei ole.

Toki hän toivoo, että on voinut edistää omalla panoksellaan keskustan menestystä – ja toivoo sitä myös jatkossa. Kärnä tuskin tulee katoamaan politiikan kentältä aivan heti.

– Ja jos jonain päivänä tarjotaan ministerinpostia, en kieltäydy.