Suomi jätti yhä vastaamatta Ranskan kyselyihin - Macronin uudet joukot puuttuisivat maailman konflikteihin

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) keskusteli asiasta tänään perjantaina Ranskan puolustusministerin Florence Parlyn kanssa.

puolustuspolitiikka
Sotilaita.
Toni Pitkänen / Yle

Suomi harkitsee yhä osallistumista Ranskan johtamaan uuteen interventiojoukkoon. Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) keskusteli asiasta Nato-puolustusministerikokouksen yhteydessä Ranskan puolustusministerin Florence Parlyn kanssa.

Vastausta Suomi ei halua vielä antaa.

– Lienee selvää, että me emme tässä ensimmäisessä aallossa ole mukana, vaan tutkimme miten se edistää Euroopan turvallisuutta, Niinistö sanoi tapaamisen jälkeen.

Joukot on tarkoitus lanseerata tässä kuussa.

Ranska on tiedustellut Suomelta, olisiko Suomi kiinnostunut osallistumaan. Suomi on jättänyt vielä vastaamatta, koska virkamieslähteiden mukaan Suomella ei ole ollut asiasta tarpeeksi tietoa. Ministeriölähteiden mukaan Suomi on halunnut tietää joukkojen käyttötarkoituksesta ja toiminnan kustannuksista.

Asiasta on teetetty muistio puolustusvoimissa. Se on jo valmistunut, mutta silti Suomen harkinta jatkuu.

Ylen tietojen mukaan Suomen suhtautuminen on alustavasti varovaisen torjuva.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi asiaa aiemmin viikolla. Hän huomautti, ettei Suomen ulkopoliittinen johto ole vielä tehnyt asiasta päätöstä Utvassa. Niinistö myös muistutti, että Saksan liittokansleri Merkel on nostanut esiin mahdollisuuden, että Euroopan unioni voisi ottaa samankaltaisia tehtäviä kuin Ranska on kaavaillut interventiojoukoille.

Puolustusministeri Niinistön mukaan aloitteeseen otetaan kantaa normaalin ulkopoliittisen päätöksenteon kautta. Päätöksessä pitää ottaa huomioon sekin, miten joukkoihin osallistuminen palvelee Suomen kansallista puolustusta.

Ranska haluaa vauhtia operaatioihin

Interventiojoukot ovat Ranskan presidentin Emmanuel Macronin aloite. Ranska on tuskastunut EU:n hitauteen päätösten tekemisessä. Ryhmän on tarkoitus esimerkiksi yhtenäistää käytäntöjään, jotta mahdollisiin operaatioihin lähtö sujuisi ripeästi.

Ranskan kaavailemissa joukoissa mukana ovat esimerkiksi Viro ja Tanska. Viron rooli kansainvälisessä sotilasyhteistyössä on aktiivinen – maa on kantanut kokoonsa nähden runsaasti vastuuta rauhanturvatehtävissä. Tanska taas on nopea lähtemään liikkeelle. Se esimerkiksi osallistui arabikevään aikaan Libya-operaatioon.

Muita osallistujia ovat Euroopan suuret maat Saksa, Italia ja Espanja. Hollanti ja Belgia ovat myös mukana, samoin unionista lähdössä oleva Iso-Britannia. Iso-Britannia on Ranskan kannalta tärkeä jäsen, koska Ranska haluaa pitää tiiviit suhteet britteihin myös EU-eron jälkeen.

Suomi ei ollut Ranskan virallisesti mukaan kutsumien maiden joukossa, ei myöskään Ruotsi.

Suomi on jo Saksan ja Iso-Britannian ryhmissä

Ranskan kaavailema ryhmä on yksi uusista yhteenliittymistä, joita on syntynyt Nato-jäsenmaiden välille sekä yhdistämään sotilasliittoon kuuluvia ja kuulumattomia maita.

Suomi kuuluu jo kolmeen maaryhmään. Toinen niistä on Iso-Britannian ympärille koottu Northern Group, jossa on mukana Itämeren valtioita: Baltian maat, Pohjoismaat, Alankomaat, Iso-Britannia, Puola ja Saksa. Maat esimerkiksi harjoittelevat yhdessä.

Iso-Britannian ympärille on rakentunut myös JEF-joukot – Joint Expeditionary Force. Suomi on Ruotsin ohella ainoa Natoon kuulumaton maa. Mukana ovat myös Baltian maat, Hollanti, Tanska ja Norja. Ryhmä tekee yhteistyötä tarvittaessa.

Suomi kuuluu lisäksi Saksan ympärille muodostuneihin kehysvaltioihin.

- Tämä on aika monimutkainen kokonaisuus, ja pienen Suomen kannattaa miettiä, mihin mennään mukaan, puolustusministeri Niinistö sanoi.

Macronin joukot ovat "jotain muuta"

Hallitusta lähellä olevan lähteen mukaan sekä Saksan että Iso-Britannian ympärille muodostuneissa ryhmissä tarkoitus on tiivistää Euroopan ja erityisesti oman maan puolustusta.

Macronin kaavailemat joukot taas rakentuisivat toisenlaiselle toiminta-ajatukselle: niiden tarkoitus olisi tarvittaessa osallistua kriisien ratkaisemiseen Euroopan ulkopuolella, erityisesti Afrikassa. Tällä halutaan rauhoittaa kriisialttiita maita niin, että väestö ei joutuisi jättämään kotejaan ja esimerkiksi rikollisuus vähenisi.

Ranska hakee aktiivista osallistumista, johon Euroopan unionilla toistaiseksi ole ollut liiemmälti haluja tai valmiuksia.

Unionilla on olemassa esimerkiksi taisteluosastot, joita ei ole koskaan käytetty. Lähinnä niitä on käytetty ammattiarmeijoiden lepovuoroina maissa, jotka osallistuvat kriisinhallintaan. Suomelle taas näihin joukkoihin osallistuminen on ollut osa kansainvälisen valmiuden harjoittelua.

Korjaus kello 23.35: Täsmennetty Suomen osuutta eri maaryhmissä Iso-Britannian ja Saksan kanssa.

Korjaus kello 12.20: Lisätty tieto, että Suomen ohella Ruotsi on Natoon kuulumaton maa.