Ikea luopuu kertakäyttömuovisista tuotteistaan – Huonekalujätin vuosittainen jätemäärä vastaa lähes 60 Eiffel-tornia

Suomalaistutkijan mukaan kyse ei ole välttämättä viherpesusta, vaan vaikutukset voivat olla isojakin.

Kertakäyttömuovi
muovisia mehupillejä
Jyrki Lyytikkä / Yle

Ikea aikoo lopettaa fossiilisista raaka-aineista tehtyjen kertakäyttöisten muovituotteiden valmistamisen ja myymisen vuoteen 2020 mennessä.

Käytännössä päätös tarkoittaa esimerkiksi pakastepussien, muoviastioiden ja kertakäyttöpillien poistamista myynnistä yrityksen kaikista myymälöistä ja ravintoloista. Muutos koskee 363 tavarataloa 29 maassa.

Yhtiön tavoitteista kertoo muun muassa Ruotsin yleisradioyhtiö SVT (siirryt toiseen palveluun).

Ikea käyttää tuotteissaan vuoden 2020 jälkeen vain kierrätettävästä materiaalista tehtyä muovia. Lisäksi jättiyritys lupaa kiinnittää huomiota tuotteidensa valmistuksessa ja suunnittelussa jo alusta alkaen tuotteiden kierrettävyyteen ja uusiutuvien materiaalien käyttöön.

Yhtiö lisää myös kasviperäisten ruokatuotteiden saatavuutta. Vielä tänä vuonna on tarkoitus lanseerata maailmanlaajuisesti kasvis-hodari.

Yrityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) uuden ympäristöstrategian tavoitteena on vähentää kauppajätin ympäristövaikutuksia ja hiilijalanjäljkeä eri toimin. Kaikkien vaikutusten pitäisi näkyä vuoteen 2030 mennessä.

Muutos voi olla suuri, sillä Ikea tuotti viime vuonna kaikenlaista jätettä yhteensä 590 000 tonnia. Pakkausmuoveja uudessa strategiassa ei mainita.

Mittakaavaa törkymäärälle antaa Pariisin Eiffel-torni, joka painaa 10 100 tonnia. Ikean jätetuotos painaa siis reilusti enemmän kuin 58 Eiffel-tornia.

Yritykset joukolla vähentämässä muovia

Ikean lisäksi useat ruotsalaiset kauppaketjut ovat kertoneet aloittaneet työn muovin vähentämiseksi. Muun muassa Ica, Coop ja Axfood sekä Lidl ovat luvanneet siirtyä kierrätettävän muovin käyttöön vuoteen 2030 mennessä.

Suomessa Lidl on ilmoittanut (siirryt toiseen palveluun) vähentävänsä muovin osuutta pakkauksissaa viidenneksellä vuoteen 2025 mennessä.

Tanskalainen Lego on kertonut, että se aikoo luopua öljypohjaisen muovin käytöstä rakennuspalikoittensa valmistuksessa.

Myös poliitikot ovat heränneet muovipulmaan.

Euroopan komissio haluaa kieltää joukon kertakäyttöisiä muovituotteita meriin päätyvän muoviroskan vähentämiseksi. Kieltolistalla ovat muoviset vanupuikot, aterimet, lautaset, mehupillit, sekoitustikut ja ilmapallotikut. Päätöksiä asiasta komissio haluaisi saada aikaiseksi jo ennen ensi kevättä.

Tutkija: Ei pelkkää viherpesua

Erilaisilla vastuullisuusteoilla yritykset vaikuttavat mielikuvaansa ja brändiinsä. Imagohyödystä voi olla vaikutuksia joihinkin kuluttajiin, joiden mielestä kysessä saattaa olla parempi yritys kuin joku toinen.

Näin arvioi yritysten ilmoituksia ympäristöhankkeistaan Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksen tutkijatohtori Essi Pöyry.

– Kuluttajan kannalta muovituotteiden poisjättäminen voi olla aika arkipäiväinen asia. Jos ajatellaan, että otetaan pois vaikka muovipillit, niin sillä on ravaintolaelämyksen kannalta minimaalinen merkitys.

– Yrityksiltä nämä ovat hyviä päätöksiä, kun asiakkaan kokemusta heikennetään mahdollisimman vähän, mutta isoilla toimijoilla tulokset voivat olla isojakin.

Pöyryn mukaan pieniä päätöksiä voi sanoa viherpesuksikin. Toisaalta Ikea on hänestä niin suuri toimija, että pientenkin tekojen vaikutukset voivat olla isoja. Pöyry sanoo myös, että kannattaa katsoa, liittyykö päätös suurempaan päätösten sarjaan.

Ongelmallinen esimerkki on vaikkapa vaateketju Hennes & Mauritz.

– Yritys puhuu kovaäänisesti vastuullisuudestaan (siirryt toiseen palveluun), mutta samaan aikaan heidän bisneslogiikkansa perustuu nopealle muodille, jossa ihmiset ostavat lähes kertakäyttöisiä vaatteita.

Jos liiketoiminta perustuu kertakäyttöisyydelle, niin silloin voi ajatella, että tällaiset teot ovat pipertämistä, eikä sillä ole vaikutusta., Pöyry huomauttaa.

Muovista tuli helppo kohde

Muovista luopuminen on noussut ihmisten tietoisuuteen hyvin nopeasti ja ihmiset ovat siitä hyvin samanmielisiä.

Pöyry arvelee osasyyksi sen, että kertakäyttöpillit ja -astiat ovat melko merkityksettömiä ihmisille. Niistä on helppo luopua ja yritysten on helppo saada hyvää mainetta.

– Toisaalta samaan kategoriaan menee esimerkiksi lentämisen kovempi verottaminen tai lentämisen vähentäminen. Se on ollut paljon vaikeampaa. Ei enää voitaisi tehdä kaikkia niitä matkoja, joita haluttaisiin tehdä.

Pöyry ei usko ihmisten valintojen suureen vaikuttavuuteen. Jos pillejä on tarjolla, pillejä myös käytetään.

Hän sanoo, että isot muutokset tulevat siitä, että isot yritykset tekevät toisin tai tulee lainsäädäntöä, joka vaatii tekemään toisin.

– Kun muovipillit kielletään, niin tulee yrityksiä, jotka tekevät uusiutuviin materiaaleihin perustuvia pillejä. Se edistää muutosta.

– Jos päätökset jätetään vain kuluttajille, muutos tulee hitaammin tai ei ollenkaan, Pöyry sanoo.