Kuivuus näkyy ensin pienten ojien, norojen ja purojen eliöstössä – tuho on kuitenkaan harvoin lopullinen

Matalat vedenpinnat ja -virtaamat ovat alkukesälle poikkeuksellisia, mutta kesähelteillä pahempaakin on nähty. Ensimmäisenä kuivuutta karkuun joutuvat norojen hyönteiset ja kalat.

kuivuus
Seinäjoen Pajuluoman vesi on selvästi tavallista alempana.
Seinäjoen Pajuluoman vesi on selvästi tavallista alempana.Hanne Leiwo/Yle

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus varoitteli viime viikolla ennätyksellisen matalalla olevien vedenkorkeuksien sekä -virtaamien vaikutuksesta vesistöihin. Ensimmäisenä kuivuuden aiheuttamat haittavaikutukset näkyisivät ojissa ja puroissa.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin piirisihteeri Teemu Tuovinen lisää listaan ojien ja purojen lisäksi vielä norot.

Pintavesivaikutteiset ekosysteemit, kuten ojanpohjat ja kangasmailta tulevat norot, ovat niitä, joissa kuivuus alkaa näkyä. Mutta pohjavesivaikutteisilla alueilla ei ole Tuovisen mukaan vielä hätää.

– Vedenlaatu on erittäin hyvä ja virtaamaa luomissa, puroissa ja joissa riittää. Sellaiset alueet, missä tulee vain sadevesiä ja pintavesia, alkavat olla aika kuivia, Tuovinen sanoo.

Usean vuoden vaikutukset

Noro eli puroa pienempi luonnontilainen vesiuoma saattaa kuivua lähes kokonaan silloin tällöin. Niiden lajisto on Tuovisen mukaan tottunut kausikuivuuteen.

Kuivuus ja veden vähentyminen saa ne lajit, jotka pääsevät kuivuutta karkuun omin jaloin tai omilla pyrstöillä, etsimään parempia elinympäristöjä.

– Kyllä hyönteiset aina jostain sellaisen sopen löytää, missä on kosteutta tai sitten niiden pitää tulla alavirtaan niin paljon alemmas, että joku lampi löytyy, Tuovinen toteaa.

Myös kalat lähtevät alavirtaan, kun vesi alkaa olla vähssä.

Tuovisen mukaan kuivuuden aiheuttama tuho esimerkiksi norossa on harvoin lopullista, mutta useamman vuoden tilapäinen muutos ekosysteemiin siitä voi aiheutua.

– Kaloilla on vaellusvietti ja ne pyrkivät palaamaan ja hakeutumaan uusille alueille, kun vesi palaa. Hyönteiskannatkin palautuvat pikku hiljaa.

Pajuluoman vesi on tavallista matalammalla Seinäjoella.
Pajuluoman vesi on tavallista matalammalla Seinäjoella.Hanne Leiwo/Yle

Heinäkuussa ollut pahempikin tilanne

Se, että näin kuivaa on alkukesästä, on poikkeuksellista. Tuovinen muistaa kuitenkin pahempiakin tilanteita myöhemmältä kesältä. Esimerkiksi heinäkuun helteillä virtavesissä on ollut huomattavastikin heikompi tilanne.

– En pitäisi alkukesän ja kevään kuivuutta niin hälyttävänä, sillä ei ole niin pitkä siitä, kun sulamisvedet ovat menneet ja maaperässäkin on vielä kosteutta.

Tuovinen pitåä kaikkia ääri-ilmiöitä ikävinä. Hän kuitenkin muistuttaa, että virtavesialueet, joilla on erityisen arvokasta lajistoa, ovat usein pohjavesivaikutteisia elinympäristöjä ja niissä vielä vettä riittää.

Aika keskustella

Pienet joet, purot ja norot ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle ja esimerkiksi eläinten juomapaikkoina. Se, että ne voivat hyvin ja niissä vettä riittää, on luonnolle tärkeää.

– Akuuttiin tilanteeseen emme voi paljon vaikuttaa, mutta voisimme herätä puhumaan siitä, mikä on pintavesien ja maankuivatuksen vaikutus, Tuovinen miettii.

– Ojien tukkimista ja vähemmän ojia siellä, missä ne eivät ole välttämättömiä. Että pintavesiä saataisiin pidettyä mahdollisimman kauan, että ne riittäisivät kesälle – se olisi valtavasti pelastava asia.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri on mukana Freshabit (siirryt toiseen palveluun) –hankkeessa, jonka myötä toteutetaan esimerkiksi purokunnostuksia pohjalaisjoilla.