Taivutko pakurikääpään tai Lemminkäisen asentoon? Metsäjooga yhdistää luonnon ja joogan hyödyt

Metsäjooga syntyi terveyslehden vitsistä, mutta vakiintui suomalaiseksi joogalajiksi. Joogaohjaaja Mia Jokiniva yllättyi lajin saamasta innostuneesta vastaanotosta.

jooga
Metsäjoogalla stressi hallintaan
Metsäjoogalla stressi hallintaan

Uusia joogalajeja tuntuu putkahtelevan esiin kuin sieniä sateella. Ei siis ihme, että jooga on tehnyt tiensä myös suomalaiseen metsään.

Metsäjoogaa harjoitetaan nimensä mukaisesti luonnon helmassa. Laji syntyi alun perin vitsistä, kun terveyslehdessä työskennellyt joogaohjaaja Mia Jokiniva ideoi kollegansa kanssa uusia lajeja lehtijuttua varten vuonna 2011.

Jokinivan suureksi yllätykseksi lukijat innostuivat ideasta.

– Puhelimet alkoivat soida, kun ihmiset halusivat meiltä metsäjoogatunteja. Laji alkoi levitä kulovalkean tavoin ympäri Suomea, Jokiniva kertoi Ylen aamu-tv:ssä maanantaina.

Tänä vuonna Jokinivan ohjeet metsäjoogaan julkaistiin myös kirjana.

Asentoihin on haettu innoitusta suomalaisesta luonnosta ja mytologiasta. Pakurikääpä-asento vahvistaa niskalihaksia, ja Lemminkäisen asennossa imitoidaan jousen virittämistä.

Jokiniva kertoi, että asentojen harjoittelua tärkeämpää on kuitenkin mielen harjoittaminen ja itsetutkiskelu, aivan kuten alkuperäisessä intialaisessa joogaperinteessä.

– Tiedetään, että metsissä oleskelu alentaa verenpainetta ja sydämen syketiheyttä ja on ikään kuin stressin vastalääke. Joogatutkimusten mukaan joogasta taas tulee aika samansuuntaisia tuloksia. Hienoimmillaan voisi siis ajatella, että metsässä joogaaminen toisi kaksinkertaiset hyvinvointihyödyt, Jokiniva sanoi.

Katso myös:

Tältä näyttää metsäjooga Seitsemisessä