Suomalainen osakerahasto annettiin tekoälyn käsiin – ensimmäisen puolen vuoden tulos ei häikäise

Jos annoit tekoälylle satasen, sait puolessa vuodessa euron verran tuottoa. Miksi niin vähän? Kone ei valintojaan selittele.

sijoittaminen
Suurennuslasi ja tekstiä
Yle Uutisgrafiikka

Viime marraskuussa S-Pankkiin kuuluva rahastoyhtiö FIM avasi Suomen ensimmäisen tekoälyrahaston. FIM otti yhden perinteisistä sijoitusrahoistaan, nimesi sen uudelleen ja antoi osakevalinnat tekoälyn tehtäväksi.

Tekoälyn suomalaisille toimitti saksalainen varainhoitaja Acatis ja sveitsiläinen teknologiayhtiö Nnaisense.

Acatiksen salkunhoitaja Kevin Endlerin mukaan tekoäly voittaa ihmisen.

– Ihminen voi salkunhoitajana käyttää hyväkseen kaiken oppimansa ja oppii koko ajan lisää. Ongelma on, että ihminen ei kykene käsittelemään kaikkea saatavilla olevaa tietoa, Endler sanoo.

Suuria tietomassoja yritetään ottaa haltuun esimerkiksi kvantitatiivisilla rahastoilla, mutta niiden toiminta perustuu Endlerin mukaan kiinteisiin sääntöihin, jotka eivät opi mitään.

– Tekoäly yhdistää molempien mallien hyvät puolet, mutta välttää heikkoudet. Se kykenee käsittelemään kaiken tiedon ja kehittyy jatkuvasti.

Kevin Endler
Juha-Matti Mäntylä / Yle

Acatiksen kehittämä tekoälysijoittaja seuraa 4 000 kansainvälistä suuryhtiötä, jotka julkaisevat tuloslukunsa neljä kertaa vuodessa. Jokaisesta raportista kone kokoaa yli tuhat tunnuslukua ja ryhtyy etsimään säännönmukaisuuksia, jotka kertovat tulevasta menestyksestä.

Vertailutietoa koneälyllä on käytettävissä vuosikymmenten ajalta.

Innostunut vastaanotto...

Moni uskoo, että tekoäly löytää voittajaosakkeet tuhansien joukosta. Puolessa vuodessa FIM Tekoäly on saanut 1 600 uutta rahastosijoittajaa. Sijoitettujen pääomien määrä on yli kolminkertaistunut 36 miljoonaan euroon.

Luvuissa on toki mukana myös FIMin tekemiä merkintöjä, mutta yhtä kaikki – tekoäly näyttää saaneen lehtävän lähdön.

Mutta miten kone pärjäsi?

Ensimmäisen puolen vuoden tulos oli kovin keskinkertainen.

Tekoälyrahaston kehitys
Suomen ensimmäinen tekoälyn hoitama osakerahasto pinnisti voitolle, mutta jäi vertailuindeksistä selvästiJuha-Matti Mäntylä / Yle

Satanen tuotti euron

Jos annoit puoli vuotta sitten satasen tekoälyn hoiviin, on sijoitus tuottanut hieman yli euron. Tämä ei ole tyydyttävä tulos, sillä Tekoälyrahaston vertailuindeksi on samaan aikaan noussut lähes neljän euron verran.

Toisin sanoen, sijoittajan saama tuotto olisi ollut parempi, jos tekoäly ei olisi edes yrittänyt etsiä tuhansien osakkeiden joukosta voittajia vaan olisi ostanut pienen siivun jokaista.

– Olisimme halunneet, että rahasto olisi ylittänyt indeksin, mutta emme ole heittämässä pyyhettä kehään. Puoli vuotta on lyhyt ajanjakso, FIM:in sijoitusjohtaja Eelis Hein sanoo.

Tekoälyn odotetaan saavuttavan pitkällä aikavälillä kolme prosenttia markkinoiden yleistä kehitystä paremman tuoton. Endlerin mukaan tavoite ei ole hatusta vedetty.

– Tekoälyn tuotto-odotuksia voit testata objektiivisemmin kuin muiden sijoitusmallien odotuksia, hän sanoo.

– Voimme syöttää koneelle yritysten taloustiedot ensin vuodelta 2004, sitten vuodelta 2005 – aina tähän päivään asti. Samalla näemme millaisia valintoja kone olisi tehnyt ja miten tuotto olisi kehittynyt.

Tekoälyn suomalainen suosikki

Puolen vuoden jälkeen tekoäly teki osakerahaston sijoitussalkussa todellisen suursiivouksen. Se myi noin neljä viidesosaa osakkeistaan.

Aiemmin salkussa oli vahva painotus Yhdysvaltaltoihin, kesäkuun alussa kone uskoo enemmän eurooppalaisiin osakkeisiin.

Viidenkymmenen yhtiön joukossa jatkaa yhä yksi suomalainen yhtiö, metsäjätti UPM-Kymmene.

Miksi painotus Eurooppaan? Miksi UPM-Kymmene? Kukaan ei tiedä. Tekoäly on kuin musta laatikko eikä perustele osakepoimintojaan.

– Valinnat perustuvat taloudellisiin tunnuslukuihin. Se on ainut vastauksemme, Endler sanoo.

– Tämä on kuin musta laatikko, mutta niin ovat ihmisaivotkin. Ammattimainen salkunhoitajakaan ei kerro kaikkia niitä tekijöitä, jotka hänen valintoihinsa ovat vaikuttaneet.

Tekoäly pitää perustelut omana tietonaan, ja siksi luottamus rakentuu vasta tuotto–odotusten täyttyessä. FIMin rahastoa ohjaava tekoäly vaikuttaa kuitenkin varovaiselta arvosijoittajalta, joka välttää markkinahypeä.

– Tekoäly ei ole poiminut Facebookin, Googlen, Amazonin ja Netflixin kaltaisia kuumia osakkeita. Se on todennäköisesti haitannut rahaston arvonkehitystä, Kevin Endler pohtii.

- - -

Korjaus 11.6. klo 19.45. Tekoäly vaihtoi 78% eli noin neljä viidesosaa rahaston osakkeista. Luki aiemmin yli neljä viidesosaa.