Saksa pelkää kiinalaisten imevän Euroopan tyhjiin innovaatioista – berliiniläisfirma haluaa mullistaa Suomenkin pankkimarkkinat kiinalaisrahalla

Saksa pelkää kiinalaisten imevän Euroopan tyhjäksi innovaatioista. Kiina sijoittaa huippuosaamiseen ja nappasi jo saksalaisen teollisuuden tulevaisuuden toivona pidetyn robotiikkayhtiön.

Kiina

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kiinan raha haistaa menestyksen

Kiinan raha haistaa menestyksen

Saksa pelkää kiinalaisten imevän Euroopan tyhjäksi innovaatioista. Kiina sijoittaa huippuosaamiseen ja nappasi jo Saksan teollisuuden tulevaisuuden toivona pidetyn robotiikkayhtiön.

Teksti: Suvi Turtiainen, ulkoasu: Stina Tuominen, tekninen toteutus: Eemeli Martti, tuottaja: Maria Tolsa

Julkaistu: 16.6.2018

BERLIINI Dee Scarano pyytää eteisessä ottamaan kengät pois. Hän tarjoaa firman logolla koristeltuja tossuja, mutta hellesäällä kaikki Scaranon kollegatkin näyttävät olevan paljain jaloin.

Tila muistuttaa enemmän luksusasuntoa kuin toimistoa. Sohvan viereen on rullattu joogamattoja. Seinälle on maalattu kuva näyttelijä Pierce Brosnanista leopardikuvioisissa alushousuissa.

Scarano on kotoisin Australiasta, mutta hänen kotinsa on ollut viisi vuotta Berliini. Scarano suunnittelee toimeksiannosta firmoille digipalveluita ja muita tuotteita.

Scaranon työnä on tehdä ihmisten elämä mahdollisimman helpoksi ja mobiiliksi. Sellaisen elämän 34-vuotias Scarano haluaa itsekin: Hänellä ei ole asuntolainaa tai muita ankkureita. Palvelunsa hän tahtoo kännykkäänsä tai koneelle ilman käyntejä konttorissa.

Scaranon kaltaisia on entistä enemmän kaikkialla maailmassa.

Tämän on tajunnut uusi saksalainen N26-pankki, jonka asiakas Scarano on. Ja sen ovat tajunneet myös pankkiin sijoittaneet kiinalaiset.

Nainen liimaa muistilappuja tauluun.
Dee Scarano suunnittelee työkseen yrityksille digipalveluita.Uwe Tautenhahn

Pankki on yksi niistä lukuisista eurooppalaisista kohteista, joihin on viime vuosina sijoitettu kiinalaista rahaa.

Tulevaisuus on mobiili. Se saattaa olla myös kiinalainen.

Toimitusjohtajalla on sivulle suittu tukka, neule harteilla ja kova itseluottamus. Kymmenen prosentin asiakasosuus on saksalaisen N26-pankin tavoite koko Euroopassa, eikä Suomi toimitusjohtaja Valentin Stalfin mukaan poikkea muista markkinoista.

Tavoite tarkoittaisi satojatuhansia suomalaisia asiakkaita.

– Suomi muistuttaa monia muita Euroopan maita siinä, että markkinaa hallitsee pari perinteistä pankkia. Tämä ei johda kaikkein innovatiivisimpiin digitaalisiin pankkipalveluihin, Stalf sanoo pankin pääkonttorissa Berliinissä.

N26-pankki toimii kännykkään ladattavassa sovelluksessa. Pankkitilin saa avattua Skype-puhelulla virkailijan kanssa. Esikuvia eivät ole saksalaiset suurpankit Deutsche Bank tai Commerzbank, vaan Spotifyn ja Uberin kaltaiset yritykset. Ne ovat mullistaneet musiikkimyynnin ja taksipalvelut.

Mies.
Toimitusjohtaja Valentin Stalfin tavoite on saada pankilleen Suomesta satojatuhansia asiakkaita.Uwe Tautenhahn

Toimitusjohtaja Stalfin mukaan Saksaan oli helpompi perustaa kokonaan uusi pankki kuin tarjota digipalveluita jo vakiintuneille jättiläisille. Pankkilupa myönnettiin kesällä 2016, ja Suomeen pankki laajensi samana vuonna.

Nyt N26 on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista pankeista. Seuraavaksi se aikoo laajentaa Yhdysvaltoihin ja Britanniaan.

Maaliskuussa päättyneellä rahoituskierroksella N26 keräsi sijoittajilta 160 miljoonaa euroa. Yksi kierroksen suurimmista sijoittajista oli internetalan jättiläinen, kiinalainen Tencent. Tarkkoja kiinalaisilta tulleita summia pankki ei paljasta.

Tencent on Aasian arvokkain yritys ja maailman listoilla Applen, Googlen emoyhtiön Alphabetin, Amazonin ja Microsoftin joukossa. Sen tuotteilla, joihin kuuluu muun muassa viestipalvelu WeChat, on Kiinassa noin miljardi aktiivista käyttäjää.

Tencent tietää, miltä pankkitoiminta näyttää kymmenen vuoden päästä.

Valentin Stalf

Sama yhtiö teki Suomessa suurkaupat vuonna 2016, kun se osti kovassa nosteessa olleesta peliyhtiö Supercellistä 84 prosentin omistusosuuden. Kauppahinta oli noin kahdeksan miljardia euroa.

Kiinalainen raha löytää nyt Euroopassa menestyksen luo.

Kiinalaiset sijoitukset EU-maihin ovat olleet hurjassa kasvussa. Kiinalaisten sijoituksia selvittäneet tutkimuslaitokset Merics ja Rhodium Group (siirryt toiseen palveluun) kertovat kiinalaisten suorien sijoitusten unionin alueelle nousseen 35,9 miljardiin euroon vuonna 2016. Vielä vuonna 2009 määrä oli kaksi miljardia.

Liikkeellä ovat sekä Kiinan valtionyhtiöt että yksityinen kiinalainen raha.

Viime vuonna sijoitusten määrä niiasi 29,7 miljardiin johtuen Kiinan valtionjohdon uusista rajoituksista. Luku on silti korkeampi kuin ennen vuotta 2016, ja loppuvuonna 2017 Kiinan ulkomaaninvestoinnit lähtivät taas kasvuun (siirryt toiseen palveluun). Samalla valtionyhtiöiden osuus sijoituksista on kasvanut.

Grafiikka
Lähde: Mercator Institute for China Studies (Merics)Mikko Airikka / Yle

Sijoitusten kasvu 2010-luvulla kertoo Kiinan talouden kehityksestä, mutta myös poliittisesta tahdosta. Kiinassa yksinvaltaa pitävä kommunistinen puolue on kannustanut kiinalaisyrityksiä sijoittamaan ulkomaille.

Kiina on keskusjohtoinen valtio, millä on vaikutusta myös yksityisen rahan sijoituksiin. Nykyisen presidentin Xi Jinpingin kaudella valtaa on keskitetty myös taloudessa. Kiina pystyy myös rajoittamaan sijoituksia poliittisella ohjauksella.

Euroopassa Kiinaa kiinnostavat kehittynyt teknologia ja tietotaito. Kiinan katse on kaukana tulevaisuudessa, ja se näkyy sijoituskohteissa.

Siksi N26-pankin perustaja ja toimitusjohtaja Valentin Stalf on ylpeä. Kiinan johtavan nettiyrityksen kiinnostus kertoo hänen mukaansa siitä, että N26:lla on sijoittajien silmissä valoisa tulevaisuus.

– Sijoitus on meille todiste konseptimme toimivuudesta, sillä Tencent tietää, miltä pankkitoiminta näyttää kymmenen vuoden päästä, Stalf sanoo.

Kiinalaisten ketteryydestä kertoo se, että kun Kiinassa monella ei hetki sitten ollut edes pankkitiliä, nyt on harpattu suoraan kännykkämaksujen aikaan.

Kiina ei enää tyydy olemaan halvan tuotannon maa, jonne kehittynein teknologia tulee muualta.

Kiinalaiset ovat jo opettaneet eurooppalaisetkin käyttämään omia mobiilimaksujärjestelmiään. Suomen Lapissa otettiin kiinalainen Alipay käyttöön, kun kiinalaisturistit vaativat lomakohteessa yhtä käteviä maksupalveluita kuin kotimaassaan.

Saksa puolestaan laahaa digitaalisissa pankkipalveluissa selvästi Suomea jäljessä. Käteismaksu on yhä ainoa mahdollisuus suuressa osassa Berliinin ravintoloita ja takseja. N26-mobiilipankki tuskin onkaan Suomessa samanlainen uutuus kuin Saksassa.

Pian Kiina on jo Eurooppaa valovuosia edellä – ainakin, jos Kiinan virallisia tavoitteita on uskominen.

Vuonna 2015 Kiina esitteli kunnianhimoisen suunnitelman, joka kulkee nimellä Made in China 2025. Sen tavoitteena on muuttaa Kiina high techin eli korkean teknologian supervallaksi.

Idea on yksinkertainen. Kiina ei enää tyydy olemaan halvan tuotannon maa, jonne kehittynein teknologia tulee muualta. Sen sijaan se haluaa olla johtava maa älyteknologiaan perustuvassa tuotannossa. Mallina on käytetty Saksan Industrie 4.0 -ohjelmaa, jossa tavoitteet ovat hyvin samanlaiset.

auto tehtaan kokoonpanolinjalla
Kiinalainen autonvalmistaja Geely osti Volvon kahdeksan vuotta sitten.Imagostock / AOP

Kiina haluaa Saksaksi ja sen ohi. Siksi kiinalaiset sijoittajat haravoivat Euroopasta huippuluokan osaamista, jota Kiina voi hyödyttää omassa tuotannossaan.

Euroopassa kiinalaisraha otettiin aluksi avosylin vastaan. Vuoden 2008 talouskriisi näivetti Euroopan vuosiksi, ja investoinnit olivat tervetulleita.

Kiinalainen raha on nostanut monia eurooppalaisyhtiöitä ja pelastanut työpaikkoja. Ruotsissa autonvalmistaja Volvo elää uutta nousukautta sen jälkeen, kun kiinalainen autonvalmistaja Geely osti sen kahdeksan vuotta sitten.

Kiinalaisraha mahdollistaa myös uusia kasvuyrityksiä. Jo ennen Tencentiä hongkongilainen miljardööri Li Ka-Shing kiinnostui N26:sta ja ryhtyi pankin sijoittajaksi. Sijoitus oli pankin alkuvaiheessa merkittävä.

Nyt EU:ssa on havahduttu kiinalaissijoitusten mukanaan tuomiin uhkiin.

Saksassa ollaan huolissaan, ettei Kiina kohta enää tarvitse Saksan osaamista tuotantolaitosten kehittämässä. Pelkona on, että made in China selättää made in Germanyn.

Angela Merkel ja Kuka-robotiikkaa.
Saksan liittokansleri Angela Merkel vieraili robotiikkayhtiö Kukan osastolla Hannoverin messuilla huhtikuussa 2017.AOP

Kohtaaminen olisi voinut olla katkera, jos vastapuolena olisi ollut ihminen.

Liittokansleri Angela Merkel vieraili huhtikuussa 2017 Hannoverin messuilla robotiikkayhtiö Kukan osastolla. Hän tutustui robottiin, jonka kehittänyt yhtiö vielä vuotta aiemmin oli ollut saksalaisen teollisuuden ylpeydenaihe ja tulevaisuuden toivo.

Mutta nyt se oli päätynyt kiinalaisomistukseen. Kiinalainen Midea osti Kukan vuonna 2016 4,5 miljardilla eurolla.

Kukan päätyminen kiinalaisomistukseen oli vedenjakaja paitsi Saksassa, myös koko Euroopassa. Kauppa herätti Euroopan kysymään, valuuko strategisesti tärkeä osaaminen itään. Kuka-yhtiötä oli pidetty merkittävänä, olihan se Industrie 4.0 -strategian johtotähti.

Robotti kaataa olutta lasiin.
Kuka-robotin toimintaa esiteltiin Hannoverin messuilla myös vuonna 2018.Srdjan Suki / EPA

Pelkona on, että made in China selättää made in Germanyn.

Asiaan puututtiin saksalaisen Der Spiegel -lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) hallitustasolla. Saksalaispoliitikot yrittivät turhaan koota paikallista vastatarjousta päihittämään kiinalaisostajat.

Myös Euroopan unioni piti Kukan päätymistä kiinalaisille riskinä.

– Kuka on menestyvä yhtiö sellaisella strategisella sektorilla, joka on avainasemassa koko Euroopan digitaalisen teollisuuden tulevaisuuden kannalta, EU-komissaari Günther Oettinger sanoi ja patisti eurooppalaisia yrityksiä jättämään tarjouksen.

Sellaista ei tullut.

Kukan myynti Kiinaan herätti EU:n kysymään, ovatko kiinalaiset ostamassa Euroopan tyhjäksi huippuluokan osaamisesta ja onko tietoturvan kannalta kestävää, että johtava älyteknologia päätyy kiinalaisten käsiin.

EU:ssa alettiin vaatia unionin laajuista lainsäädäntöä kiinalaissijoitusten vaikutusten tarkastamiseksi.

Grafiikka
Lähde: MericsMikko Airikka / Yle

Monet EU-maat ovat kuitenkin vastahakoisia. Osa Etelä-Euroopan maista siksi, että ne ovat talouskriisistä toipuessaan tulleet riippuvaisiksi kiinalaissijoituksista. Sitten on pohjoiseurooppalaisten valtioiden ryhmä, joka ylipäätään vastustaa rajoituksia vapaakauppaan, määrittelee esimerkiksi Rasmussen Global -ajatuspaja (siirryt toiseen palveluun).

Tässä joukossa seisoo myös Suomi.

Peliyhtiö Supercell. Valmet Automotive ja sähköautojen akkuratkaisut. Huawein perustama toinen tutkimus- ja tuotekehityskeskus Suomessa. Sunshine Kaidin biojalostamo Kemissä.

Tietotekniikkaosaaminen ja kehittynyt teknologia kiinnostavat kiinalaissijoittajia myös Suomessa.

Mutta toisin kuin suurissa EU-maissa Saksassa ja Ranskassa, Suomessa sijoitukset eivät ole nostattaneet suurta huolta. Suomi suhtautuu myös nihkeästi ehdotukseen EU-lainsäädännöstä kiinalaissijoitusten seulomiseksi.

– Me olemme pitäneet tärkeänä sitä, että Eurooppa säilyy avoimena ulkomaisille sijoituksille. Emme halua, että lainsäädännöstä tulee ylimääräistä byrokratiaa, sanoo ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikön päällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa puhelimitse.

Suomessa kiinalaisrahan osuus ulkomaisista sijoituksista on vielä hyvin maltillinen. Suomessa sijoituksia oli vuonna 2016 yhteensä 15 ja viime vuonna 12 kappaletta. Kiinaa edellä olivat sijoituksissa Ruotsi, Britannia, Yhdysvallat, Tanska ja Norja.

Mies pelaa Hay Day -mobiilipeliä.
Maatilapeli Hay Day on yksi mobiilipeliyhtiö Supercellin tuotteista.Leila Oksa / Yle

Saksassa pelästyttiin kiinalaisrahan vaikutusta vasta, kun kiinalaissijoitusten määrä pomppasi vuonna 2016 kymmenkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Samaan aikaan eurooppalaissijoitukset Kiinaan ovat taantuneet.

Suomessakin huolta herättää asetelman epäsymmetrisyys. Samalla kun Kiina saa temmeltää Euroopan unionissa vapaakaupan periaatteiden mukaisesti, se suojelee tarkoin kotimarkkinoitaan.

– Tämä voi tuoda kiinalaisyrityksille epäreilua markkinaetua, ulkoministeriön Vaaranmaa sanoo.

Joskus yritysostojen motiivit ja taustat ovat ongelmallisia, mutta sitä tapahtuu kaikista maantieteellisistä suunnista.

Antti Aumo

Muuten Suomessa kiinalaisrahaa ei pidetä sen ongelmallisempana kuin muitakaan sijoituksia. Ulkomaisia sijoituksia seuraavan Invest in Finlandin johtaja Antti Aumo muotoilee, että kaikkiin investointeihin voi liittyä riskejä, mutta kiinalainen alkuperä ei vielä yksin ole sellainen.

– Jokainen tapaus pitää katsoa erikseen. Joskus yritysostojen motiivit ja taustat ovat ongelmallisia, mutta sitä tapahtuu kaikista maantieteellisistä suunnista, Aumo kertoo puhelinhaastattelussa.

Mies työpöydän ääressä.
N26-pankin toimitusjohtajaa Valentin Stalfia ei huoleta ajatus siitä, että kiinalaisraha imee Euroopasta innovaatiot.Uwe Tautenhahn

N26-pankin konttori Berliinissä on remontoitu itäsaksalaiseen rakennukseen. Toimitusjohtaja Valentin Stalf on kotoisin Itävallasta ja opiskellut tunnetussa sveitsiläisessä talousyliopistossa St. Gallenissa.

Hän kuitenkin päätti liikekumppaninsa Maximilian Tayenthalin kanssa perustaa pankkinsa Berliiniin, koska se on Euroopan johtavia start-up-keskittymiä.

Stalfia ei huoleta ajatus siitä, että kiinalaisraha imee innovaatiot ja osaamisen itään. Hän vakuuttaa, ettei pankki ole päätymässä kiinalaisomistukseen robotiikkayhtiö Kukan tavoin, vaan pysyy visusti perustajiensa hallinnassa.

Pankkiin ovat sijoittaneet myös tunnetut länsimaiset nimet kuten saksalainen Allianz ja Facebookin ensisijoittajiin kuulunut Piilaakson vaikuttaja Peter Thiel.

– Meillä on useita eri osakkeenomistaja. Minulla ja Maxilla on yhä enemmistö osakkeista, joten olemme yhä itsenäisiä, ja meitä kiinnostaa kehittää yritystä eteenpäin.

Stalfin mukaan Kiinan autoritaarisuus ei ole näkynyt millään tavalla yhteistyössä kiinalaisten ja hongkongilaisten sijoittajien kanssa.

– Yhteistyössä ei ole ollut mitään poliittista. He ovat ammattimaisia, ja juuri sitä haluamme. Etsimme sijoittajia samalla tavalla Euroopasta, Yhdysvalloista kuin Kiinastakin, Stalf sanoo.

Sarjan seuraavissa osissa käsitellään Kiinan toimia ja vaikuttamista muissa Euroopan maissa.

Lue sarjan ensimmäinen juttu täältä:

Kiinalainen pohatta rohmuaa Ranskasta peltoja, jotta Kiinan nuoret pääsevät patongin makuun – Kiinan ostovimma Euroopassa on niin suurta, että monia jo hirvittää