Päästövähennykset etenevät, mutta kunnianhimoa uupuu – jopa valtioiden pelisääntöjen sopiminen laahaa

Helsingissä järjestetään tänään kokous, jossa kannustetaan niin yksityisten kuin julkistenkin toimijoiden ilmastotavoitteita kunnianhimoisemmiksi. Yle kysyi Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelijalta, mitä ilmastorintamalla on tänä vuonna odotettavissa.

ilmastonmuutos
tehtaanpiippu auringonlaskussa
AOP

Tiedossa on, ettei nyt suunniteltu riitä, mutta parempaan pääsy on vaikeaa.

Näin voisi tiivistää yhden ongelmista, joiden kanssa Outi Honkatukia painii. Hänen tehtävänään on toimia Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelijana, kun Suomi pohtii Pariisin ilmastosopimuksen soveltamista käytäntöön.

– Oikeaan suuntaan ollaan menossa, mutta hidasta tämä on, hän kuvailee ilmastoneuvottelujen etenemistä.

Honkatukia osallistuu yhtenä puhujana tänään Helsingissä järjestettävään laajaan ilmastokokoukseen (siirryt toiseen palveluun). Järjestäjänä on Itsenäisyyden juhlarahaston Sitra ja tilaisuuden avaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Puhujaksi saapuu muun muassa Ranskan entinen pääministeri Laurent Fabius, joka toimi puheenjohtajana Pariisin ilmastokokouksessa 2015.

Korkean tason kokouksessa pohditaan, miten niin yksityisiä kuin julkisiakin tahoja voitaisiin kannustaa asettamaan päästövähennystavoitteensa mahdollisimman korkealle. Sitra on yksi monista, jotka ovat vaatineet eri valtioilta, myös Suomelta, kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Nytkin kokouksen ohjelmassa on yrityksiä, jotka esittelevät visioitaan ja esimerkiksi kaupunkeja, jotka kertovat kovista päästövähennystavoitteistaan.

Tämä kaikki on tarpeen, sillä YK on todennut, että nykyisillä sitoumuksilla Pariisissa asetettuja tavoitteita ei saavuteta (siirryt toiseen palveluun).

Samalla kun eri puolilla mietitään, mistä tarvittava kunnianhimo ilmastotavoitteisiin löytyisi, etenevät neuvottelut Pariisin sopimuksen täytäntöönpanosta omaa tahtiaan.

Haussa sopu edes säännöistä

Outi Honkatukian kuvaa rooliaan ilmastoasioiden neuvottelijana virkamiesmäiseksi.

– Ilmastonmuutos on niin iso asia, ettei sitä voi julkinen puoli yksin ratkaista. Voidaan lähinnä määrittää tavoitteet ja puitteet joissa toimitaan.

Puitteiden määrittämisessä riittää työtä siinäkin.

– Esimerkiksi vastakkainasettelua teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden välillä on Pariisin sopimuksessa vältetty, mutta silti sitä on neuvotteluissa näkynyt, Honkatukia toteaa.

Tällä hetkellä neuvotteluissa yritetään löytää yhteisymmärrystä muun muassa siitä, miten eri maiden ilmoittamia päästövähennyksiä mitataan ja seurataan. Hyvin laaditut ja selkeät pelisäännöt ovat olennaisia Pariisin sopimuksen uskottavuuden kannalta.

Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia.
Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia.Antti Lähteenmäki/Yle

– Pariisin sopimus sovittiin 2015. Tässä on kohta kolme vuotta kulunut ja meillä on sopimus, mutta sillä ei ole sääntöjä. Kyllä ne nyt täytyy sopia.

Valmista pitäisi olla joulukuussa, jolloin järjestetään YK:n vuosittainen ilmastokonferenssi. Tänä vuonna paikkana on Puolan Katowicen kaupunki. Konferenssi on merkittävämpi kuin kaksi edellistä ilmastokokousta Bonnissa ja Marrakeshissa, mikäli valmista vain tulee ajoissa.

– Ministereillä pitää olla Katowicessä edessään selkeä teksti, jotta viime hetken kompromissit onnistuvat.

Tärkeimmät välietapit syyskuussa

Päätösvaihtoehtojen pitää siis valmistua hyvissä ajoin ennen joulukuun huippukokousta. Honkatukia toteaa, että neuvottelujen loppusuora on pitkä.

– Jotta kokous onnistuisi, pitäisi jonkinasteisten sääntöluonnosten valmistua syyskuun aikana.

Syyskuu on muutenkin tärkeä kuukausi ilmastoneuvotteluille, sillä kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkistaa niihin aikoihin raporttinsa ilmaston 1,5 asteen lämpenemisen vaikutuksista (siirryt toiseen palveluun). Raportti tuskin sisältää suuria yllätyksiä, mutta siitä toivotaan jälleen yhtä kirittäjää valtioiden tavoitteille.

– Lyhyesti sanoen kaikilta tarvitaan ilmastotoimia enemmän, nopeammin ja laajemmin, Honkatukia tokaisee.

Siksi Helsingin tämänpäiväisen tapaamisen kaltaiset kokoukset ovat olennaisia. Honkatukia kertoo, että ilmastohuippukokouksissa on tärkeää, että nähdään esimerkkejä siitä, miten työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi voidaan käytännössä tehdä.

– Myös kansainväliset ilmastoneuvottelutkin ovat yhä enemmän ja enemmän kuin ilmastomessut. Me neuvottelijat istumme huoneissamme, mutta samalla ympärillä pyörii paljon laajempi kokonaisuus, jossa eri tahot esittelevät ilmastoratkaisujaan.