Saitko hylkäyskirjeen unelmiesi koulusta? Viiden kohdan lista, jonka avulla pääset pettymyksestä yli

Ammatillisen koulutuksen ja lukion valintatulokset alkavat tänään tippua postilaatikoista, korkeakoulujen hyväksyntäkirjeet saapuvat parin viikon päästä. Mutta miten tulisi suhtautua, jos valinta ei osu omalle kohdalle? Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

opiskelupaikka
Nuori istuu lattialla kirje edessään
Meeri Niinistö / Yle

Melkein 72 000 peruskoulun lopettanutta teki yhteishaun viime helmikuussa, toiveissaan juuri se itselle paras ammatillinen koulutus tai lukio. Tällä viikolla tulokset alkavat tippumaan postilaatikosta. Osa huokaa helpotuksesta, mutta moni joutuu myös pettymään.

Vastaavasti noin 153 000 haki korkeakoulupaikkaa tänä keväänä. Näitä tuloksia saadaan kuitenkin odotella vielä muutama viikko.

Tuloksien saapumista on odotettu sormet syyhyten, ja odotuksia on luotu helmikuun pakkasista asti. Mutta miten tulisi suhtautua, jos unelmien koulupaikka jää saamatta?

1. Saat surra

Monelle se hylkäyskirje saattaa olla ensimmäinen iso pettymys. Tästä syystä ensimmäiset reaktiotkin voivat olla voimakkaita - ja se on ihan ok.

Some täyttyy onnistumisiaan hehkuttavien kavereiden päivityksistä ja sukulaiset kyselevät, mihin kouluun olet lähdössä. Millaisia tunteita näiden paineiden myötä herää? Kenties tunnet pettymystä? Olit odottanut pääseväsi kouluun ja muuttavasi uudelle paikkakunnalle. Ehkä olet kateellinen, sillä tuntuu, että kaikki muut pääsivät haluamiinsa kouluihin.

Samalla saattaa häventtää ja jännittää, että miten tästä kertoo läheisille.

– Ihan hyvin voi sanoa, että nyt ottaa vähän koville. Kun on muutenkin kurja olo, ei kaipaa syyttelyä, vaan myötätuntoa.

Vanhemmat saattavat sanoa, ettet lukenut tarpeeksi pääsykokeisiin. Se ei aina ole siitä nuoresta itsestä kiinni, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius.

– Saa surra niin kauan kuin surettaa.

2. Jossittele, jos jossitteluttaa - ja käy tilanne läpi

Vaikka olisit tsempannut pääsykoetilaisuuteen, kilpailu kouluun pääsemisestä on kovaa. Ihmisillä on erilaisia päiviä, muistuttaa Helenius MLL:stä.

Jossittelu saattaakin auttaa asian läpikäymisessä.

– Moni pohtii, että enkö mä valmistautunut kunnolla: ymmärsinkö kysymyksiä väärin, laitoinko rastin väärään paikkaan. Siinä miettii ja jossittelee. Tilanteen läpikäyminen auttaa ymmärtämään, mitä oikein tapahtui.

Kaikki kokevat pettymyksen eri tavalla. Yksi ajattelee, että jokin meni tällä kertaa pieleen, toinen miettii, ettei sovi alalle. Kolmas tuumaa, ettei pysty mihinkään.

– Kannattaa ajatella, että vaikka tällä kertaa kävi näin, ensi kerralla voi onnistua.

3. Mitä hyvää tässä oli?

Kun pahimmasta pettymyksestä pääsee yli, voi kokemuksesta oppia jotakin. Kun pahimmat tunnekuohut on ohi, voi ajatella, että esimerkiksi pääsykokeet oli hyvä kokemus, ja ensi kerralla niihin osaa valmistua paremmin. Ehkä opit, millaisia asioita pääsykokeessa kysyttiin ja millaisia taitoja siinä haettiin?

4. Mieti suunnitelma B ja kartoita mahdollisuudet

– Ensimmäisen pettymyksen jälkeen, kun ryhtyy pohtimaan, niin on paljon paikkoja, joihin on mahdollista hakeutua. Kukaan ei jää tyhjän päälle vuodeksi, lupaa Suomen Opinto-ohjaajien puheenjohtaja Armi Nurmi.

Peruskoulun jälkeen voi hakea esimerkiksi kymppiluokalle, valmaan (ammattilliseen peruskoulutukseen valmentavat opinnot) tai luvaan (lukion valmentavaan koulutukseen) tai vaikkapa kansanopistoon.

Nurmen mukaan peruskoulujen opot ovat pääsääntöisesti töissä tällä viikolla ja auttavat kyllä eteenpäin.

MLL:n Helenius miettii, että jonkinlainen suunnitelma B olisi hyvä olla seuraavaa hakua varten. Sellainen, joka olisi "ihan hyvä", koska joskus sekin riittää.

– Ihminen voi tulla onnelliseksi montaa reittiä pitkin. Ei ole välttämättä niin, että minulle sopii vain yksi ala. Kannattaa miettiä, mikä on minulle työelämässä tärkeätä. Tai jos vain kyseinen ala kiinnostaa, voi miettiä kannattaisiko kokeilla hakea toiseen saman alan oppilaitokseen.

5. Vietä kiva kesä ja tapaa kavereita

Kesän aikana ehtii tapahtua paljon, sanoo Opinto-ohjaajien yhdistyksen puheenjohtaja Nurmi.

Kaikessa rauhassa voi pohtia, miten ja missä haluaa seuraavan lukukautensa viettää. Heinä-elokuussa ehtii järjestellä asioita, ja useissa oppilaitoksissa on aina joku paikalla. Nurmen mukaan lähtökohtaisesti paras tapa on soittaa koululle.

– Kun ottaa suoraan yhteyttä, niin niissä monesti järjestetään haastattelu ja sen kautta on mahdollista päästä opiskelemaan.

Jos tuntuu, että puhelun soittaminen on itselle hankalaa, vanhempi voi soittaa puolestasi. Se on normaali käytäntö, jota kukaan ei katso pahalla.

Kun syksyllä muut lähtevät uusiin kouluihin ja kenties muuttavat uusille paikkakunnille, voi tulla yksinäinen olo. MLL:n Heleniuksen mukaan yksinäisyys saattaa tuntua nuorelle juuri isoimmalta pelolta. Siksi ystävyyssuhteista kannattaakin pitää huolta, kesällä ja sen jälkeen.

– Kavereiden luona voi vierailla, ja heihin voi olla yhteydessä vaikka somen kautta.