Migreenin perussyy löytyy genomeista ja uudelta lääkkeeltä odotetaan paljon – Kysyimme 10 kysymystä migreenistä

Migreenikohtaukset vaihtelevat lääkäreiden mukaan iän mukaan ja saattavat jossakin vaiheessa loppua kokonaan.

terveys
nainen pitelee päätään
Migreeni on yleisempi naisilla kuin miehillä.AOP

Tuntuu, että pää räjähtää. Silmiin sattuu ja tekisi mieli mennä pimeään huoneeseen makaamaan. Migreeniä? Mene ja tiedä. Suomen migreeniyhdistyksen mukaan noin joka viides suomalainen kärsii migreenistä.

Keväällä julkaistun suomalaisjohtoisen tutkimuksen mukaan migreeni periytyy tuhansien geenien välityksellä. Sairauteen on kehitetty myös uusia lääkkeitä, joita odotaan markkinoille. Toimittaja Taneli Heikka puolestaan kirjoitti toukokuussa, että hänen migreeninsä päättyi järjettömältä tuntuneen käytöksen seurauksena.

Kysyimme 10 kysymystä migreenistä, joihin vastasivat neurologian erikoislääkärit Ville Artto ja Petra Keski-Säntti, professori Aarno Palotie Helsingin yliopistosta ja ylilääkäri Maija Pihlajamäki Fimeasta.

1. Migreeni on hyvin yksilöllinen sairaus, eikä sairauden perimmäistä aiheuttajaa tiedetä?

Neurologian erikoislääkäri Ville Artton mukaan migreenistä tiedetään paljon, mutta paljon on edelleen mysteeriä. Hän kuvailee migreeniä monimutkaiseksi sairaudeksi.

Perussyy sairaudelle löytyy Artton mukaan pitkälti ihmisen genomeista, mutta se on paljon monimutkaisempi asia kuin mitä aikaisemmin ajateltiin.

– Migreeni kulkee usein suvuittain. Joskus ajateltiin, että löytyy yksi geeni, joka sairauden aiheuttaa. Nykytiedon mukaan sairauden synnyn taustalla on satojen geenien monimutkainen yhteistyö. Siellä (geeneissä) se asuu, mutta että se lopullisesti sitä kautta ymmärrettäisiin on vielä kaukainen asia, Artto pohtii.

Neurologian erikoislääkäri Petra Keski-Säntti kitetyttää sairauden seuraavasti: Migreeni on hyvin monimuotoinen kohtauksellinen aivotoiminnan häiriötila.

–Migreenin syntymekanistamista tiedetään hyvin paljon, mutta täysin pitävästi sen aiheuttajaa ei voida todeta, Keski-Säntti jatkaa.

2. Periytyykö migreeni?

Suomalaisten johdolla tehdyn tutkimuksen mukaan migreenin kulkeminen suvuissa johtuu suurimmaksi osaksi jopa tuhansien sairausriskiä lisäävien geenimuotojen yhteisvaikutuksesta.

Tutkimuksen perusteella aurallista migreeniä sairastavalla ja nuorilla migreeniä sairastavilla perinnölliset riskitekijät ovat isompi taakka kuin muilla. Voiko siis olettaa, että jos vanhemmalla on migreeni niin lapsikin voi siihen hyvin todennäköisesti sairastua?

– Jos toisella vanhemmalla on migreeni, on toki riski lapsella lisääntynyt, mutta on liian vahvasti sanottu, että ”hyvin todennäköisesti”. Jos molemmilla vanhemmilla on migreeni, on lapsen riski lisääntynyt jo huomattavasti, vastaa professori Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista sähköpostitse.

– Silti, monitekijäisten sairauksien kohdalla on tärkeää muistaa, että geenit ovat vain yksi monista sairauden puhkeamiseen vaikuttavista tekijöistä, geenit eivät määrää kohtaloa, hän sanoo.

3. Migreenin hoitoon on tulossa uusi lääke?

Migreenin hoitoon on odotettu uusia lääkkeitä markkinoille tämän vuoden aikana.

Migreenin biologisia estolääkkeitä on kehitteillä ainakin kolme kappaletta, kertoo ylilääkäri Maija Pihlajamäki Fimeasta Ylelle sähköpostitse. Näistä yksi odottaa Euroopan komission hyväksyntää.

– Lääke on tarkoitettu migreenin estohoitoon aikuisilla, joilla on vähintään 4 migreenipäivää kuukaudessa. Kyseessä on ihon alle 4 viikon välein annettava injektio, hän selvittää.

4. Miten uudet lääkkeet vaikuttavat?

Neurologian erikoislääkärin Ville Artton mukaan kyseessä on merkittävä edistysaskel migreenin hoidossa.

Hän jatkaa, että tähän asti hyvin aktiivisen migreenin aktiiviseen hoitoon on ollut tarjolla vain lääkkeitä, jotka on alunperin tarkoitettu esimerkiksi verenpaineen tai epilepsian hoitoon tai mielialalääkkeiksi.

– Nyt tulee ensimmäiset lääkkeet, joiden taustalla on käsitys sairauden syntymekanismista, ja siihen pyritään vaikuttamaan CGRP-vasta-aineella. Eivät nämä lääkkeet välttämättä ihmettä tee, mutta antavat merkittävän avun monelle, Artto sanoo.

Petra Keski-Säntti on itse ollut lääketutkimuksessa mukana. Hänen mukaansa lääkkeet eivät välttämättä toimi kaikilla, mutta hän pitää poikkeuksellisena, että joillakin potilailla migreeni on lääkkeen avulla hävinnyt täysin.

Keski-Säntti arvelee, että myyntiluvat lääkkeille voisi saada syksyllä. Se, miten niitä saadaan asiakkaille on kiinni hinnasta ja siitä, miten Kela korvaa ne, hän lisää.

5. Säännölliset ja terveelliset elämäntavat auttavat migreenin kanssa eläessä?

Väite pitää Artton mukaan paikkansa. Hän sanoo, että monet asiat vaikuttavat siihen, tuleeko kohtausta vai ei. Hän nostaa esiin esimerkiksi säännöllisen unirytmin.

– Nukkuu säännöllisesti tarpeeksi hyvin, eikä niin että välillä liian vähän ja välillä liian paljon. Syö säännöllisesti ja terveellisesti. Monet huomaavat, että jos elää epäsäännöllisesti kohtauksia tulee enemmän.

Hän kuitenkin muistuttaa, että säännölliset elämäntavat eivät auta kaikilla.

Keski-Säntin mukaan terveellinen elämäntapa on keskeinen lähtökohta sille, että estolääkkeillä kannattaa migreeniä edes hoitaa. Miksi sitten vaikkapa epätasainen päivärytmi voi olla migreenin laukaiseva tekijä?

– Keskushermostossa on kohtauksia ja kipua inhiboivia järjestelmiä, jotka hyvin herkästi häiriintyvät, jos tulee provosoivia tekijöitä, Keski-Säntti selvittää.

6. Sään vaihtelu tai vaikkapa stressi voi laukaista kohtauksen?

Artton mukaan tavallisimmin stressi tai sen laukeaminen, epäsäännöllinen vuorokausirytmi, erilaiset ruoka-aineet, kuten punaviini, voimakkaat juustot ja esimerkiksi tumma suklaa voivat laukaista migreenin. Tämä ei päde kuitenkaan kaikilla.

– Joillakin ihmisillä tuloillaan oleva migreenikohtaus saa aikaan poikkeavia mielitekoja, esimerkiksi halun syödä suklaata, jolloin migreenin iskiessä ihminen ajattelee suklaan aiheuttaneen migreenikohtauksen, vaikka asia olisikin päinvastoin, Artto sanoo.

Artton mukaan tutkimustietoa siitä, että säänvaihtelut laukaisisivat migreenin on vähän, mutta moni potilas sanoo että näin on.

– Ei ole syytä olla uskomatta, etteikö näin olisi, Artto sanoo.

7. Migreeni on yleisempi naisilla kuin miehillä

Tämä on tutkimuksissa todettu, että näin on, sanoo Artto. Hänen mukaansa esimerkiksi murrosiästä eteenpäin naisilla on kolme kertaa enemmän migreeniä kuin miehillä.

– Kun ikää karttuu, niin sairauskin voi tasaantua. Taustalla on hormonaaliset syyt. Monilla naisilla migreeni menee kuukautiskierron mukaan.

8. Migreeni voi loppua ihan itsestään

Neurologian erikoislääkärin Ville Artton mukaan näin voi käydä. Migreeni voi loppua yhtä äkillisesti kun se on tullutkin ja sairaus voi myös muuttaa muotoaan.

– Kohtaukset voivat olla hyvin erilaisia 15- tai 45-vuotiaana ja aktiivisuus voi muuttaa muotoaan. Esimerkiksi naisilla migreeni saattaa loppua lastensaannin tai menopaussin jälkeen, mutta kaikilla näin ei tietenkään ole, Artto sanoo.

– Siinä mielessä migreeni on toivorikas sairaus, että on mahdollista, että se jossakin vaiheessa loppuu, sanoo Keski-Säntti.

9. Mistä erottaa tavallisen päänsäryn migreenistä?

Neurologian erikoislääkäri Petra Keski-Säntti korostaa, että tavallista päänsärkyä ei ensinnäkään ole olemassakaan. Päänsärky on aina oire jostakin, hän painottaa.

– Se (tavallinen päänsärky) on termi joka joutaisi romukoppaan, hän sanoo.

Migreenin tunnistaa Keski-Säntin mukaan siitä, miten päänsärky suhteutuu fyysiseen rasitukseen. Jos on päänsärky, joka pahenee fyysisesti ponnistellessa, niin se viittaa vahvasti migreeniin.

– Jos miettii että lähtisikö urheilemaan, niin silloin ei kyllä lähde, jos on migreenikohtauksesta kyse.

Migreeni luokitellaan hänen mukaansa auralliseen ja aurattomaan. Aurallisia migreenejä on paljon erilaisia.

10. Migreeni on alidiagnosoitu sairaus, sitä ei tunnisteta tarpeeksi hyvin?

Neurologian erikoislääkäri Petra Keski-Säntin mukaan migreeni on hyvin alidiagnosoitu ja alihoidettu sairaus. Hänen mukaansa migreenistä on stereotyyppinen käsitys, jonka mukaan kohtaus sisältäisi aina näköhäiriöitä, toispuoleista päänsärkyä ja oksentelua, vaikka se hänen mukaansa on vain pieni osa sairastelukirjoa.

– Iso osa ei ole invalidisoivaa, vaan voi olla hyvin lievää. Vain murto-osalla on auraoireita.

– Ihmisellä on voi olla aurallinen migreeni ja auraton migreeni, ja tätä jälkimmäistä ajatellaan tavallisena päänsärkynä, kun todellisuudessa hänellä onkin krooninen migreeni.

Krooninen migreeni on kyseessä silloin, kun päänsärkyä on yli 15 päivää kuukaudessa.

– Paljon ajatellaan, että minä nyt vain olen päänsärkyihminen, eikä sille voi tehdä mitään ja sitten he elelevät päänsärkynsä kanssa.

Lue myös:

Migreeni periytyy tuhansien geenien välityksellä, selviää uraauurtavasta suomalaistutkimuksesta – ”Pelkään kuollakseni, että tyttäreni saa sen”

"Äiti tapa minut, niin tämä kipu loppuu" – Lasten migreeni yleistyy, raju kohtaus iskee yllättäen