Ensin tekoäly vie työsi, sitten se varaa sinulle ajan parturiin – Googlen demo uudesta assistentista aiheuttaa hurmiota ja epäilyksiä

Uusi älyapuri voi poistaa robottimaisuuden ihmisen ja koneen keskustelusta. Tutkija arvioi, että teknologiaa tullaan käyttämään vaikkapa puhelinmyyjinä.

tekoäly
tekoäly-kuvitus
AOP

Googlen tekoälytutkija Greg Corrado sanoi kaksi vuotta sitten Yle Uutisille, että ihmisen ja koneen vuorovaikutuksesta tulee pian sujuvaa. Enää ei tarvitsisi puhua robottimaisesti juuri oikealla tavalla, että tietokone ymmärtäisi, mitä sille sanotaan.

Toukokuun alussa yhtiön toimitusjohtaja Sundar Pichai nauratti konferenssiyleisöä Kaliforniassa, kun hän julkisti tallenteet, joilla Duplex-tekoälyjärjestelmä keskustelee luontevan kuuloisesti (siirryt toiseen palveluun) (Vimeo) ihmisen kanssa. Esimerkeissä se varasi ihmisen puolesta ajan kampaajalle ja pöydän ravintolasta.

– Kuulitte juuri aidon puhelun, Pichai sanoi esiteltyään tallenteet yleisölle.

Katso videolta, miten uusi virtuaaliassistentti keskustelee ihmisten kanssa puhelimessa Googlen julkaisutilaisuudessa. Esittelijänä toimitusjohtaja Sundar Pinchai.

Toimitusjohtaja kertoi, että tekoälyä testattaisiin lisää tulevina viikkoina, mutta sitä hän ei kertonut, milloin ominaisuus tulee Android-puhelinten Google Assistant -virtuaaliavustajaan. Yhtiön blogissa sen luvataan ymmärtävän (siirryt toiseen palveluun) monimutkaisia lauseita, nopeaa puhetta ja pitkiä selityksiä.

Ulkomaisissa julkaisuissa (siirryt toiseen palveluun) (Axios.com) on sekä ihailtu demoja että yritetty selvittää niihin liittyneitä epäilyksiä. Teknologiajätti ei ole kuitenkaan kommentoinut esimerkiksi väitteitä, joiden mukaan Duplexiin liittyvät tallenteet olisivat näyteltyjä asiakaspalvelutilanteita tai että niistä olisi poistettu jotain.

Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta on myös kiinnittänyt huomiota siihen, mitä yleisölle on näytetty julkistuksessa.

– Täytyy muistaa, että emme tiedä kuinka montaa kertaa se epäonnistuu ja minkälaisia virheitä se tekee, koska nähtyihin demoihin on valittu vain onnistuneet tapaukset, käyttöliittymiä tutkiva Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta sanoo.

Antti Oulasvirta
Antti OulasvirtaLasse Lecklin

Aalto-yliopiston tutkija jatkaa, että yritysten tutkimustoimintaan liittyy tiettyjä ongelmia. Se on samalla viivalla kuin yliopistojen ja muiden riippumattomien tahojen, mutta silti kaiken takana on kaupallinen kannustin saada asioita myydyksi kuluttajille. Ulos tihkuvat tiedot ovat tiukasti kontrolloituja kaupallisista syistä.

– Tämä on tosi tärkeä asia, koska liiketoimintaa ei voi laittaa sellaisen agentin varaan, joka epäonnistuu vaikka joka kymmenes kerta, Oulasvirta sanoo viitaten Googlen demoihin liittyviin epäselvyyksiin.

Oulasvirta kertoo, että Google on aiemminkin julkaissut isolla hypellä uusia tuotteita, joista ei ole sittemmin kuultu enää mitään. Muistatko Google Glass -lasit? Älylasien piti muuttaa maailmaa, mutta vuonna 2015 yhtiö lopetti Glassien myynnin.

Malli esitteli Googlen älylaseja Prahassa toukokuussa 2014.
Google Glass -älylasit mallin päässä vuonna 2014, kun niitä esiteltiin Prahassa.Filip Singer / EPA

Kritiikkiä koneälyn kätkemisestä

Googlen esittelemää assistenttia on arvosteltu siitä, että se ei demopuheluilla esittele itseään langan toisessa päässä olevalle ihmiselle. Tämä kuitenkin muuttuu Bloombergin saamien tietojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan.

Meidän puheentunnistusdemoissa ihmiset aina yrittävät rikkoa niitä.

Professori Mikko Kurimo

Yli 20 vuotta puheentunnistusta tutkinut Aalto-yliopiston professori Mikko Kurimo sanoo, että ratkaisu on käytännöllinen.

– Ihmisille on hyvin tärkeää ymmärtää kommunikaatiossa, mitä vastaanottaja ymmärtää. Eli puhua sillä tavalla, että vastaanottaja ymmärtää. Siinä mielessä on hyvä, että on joku käsitys vastaanottajan kapasiteetista eli siitä, minkälaisia asioita se pystyy ymmärtämään sekä mitä sille kannattaa selittää, professori Kurimo sanoo.

Mikko Kurimo
Mikko KurimoAnni Hanen

Tekoälyn tunnistamiseen liittyy myös riskejä. Kurimo kertoo Aalto-yliopiston demoista, joiden testeissä ihmisille on paljastettu, että toisella puolella on kone.

– Tyypillisesti heti yritetään testata sen rajoja ja saada se rikki jollain tavalla. Meidän puheentunnistusdemoissa ihmiset aina yrittävät rikkoa niitä. Se on ymmärrettävää, kun ihmiset haluavat tietää kuinka hyvin ne oikeasti toimivat, Aalto-yliopiston Kurimo sanoo.

Toinen Aalto-yliopiston tutkija, Antti Oulasvirta, tekisi juuri näin, mikäli pääsisi Googlen uutta tuotetta testaamaan.

– Uskon, että se ei pystyisi pitämään kauhean mielenkiintoista keskustelua yllä kontrolloimattomissa olosuhteissa. Tämä on yksi asia, jonka heti testaisin, Oulasvirta sanoo.

Google on ollut vaitonainen joistain assistentin julkaisuun liittyvistä yksityiskohdista. Esimerkiksi sitä se ei ole kommentoinut, miksi ääninäytteissä tekoäly verhoaa identiteettinsä eikä kerro vastaajalle olevansa kone. On tietenkin mahdollista, että se osuus on vain leikattu pois.

Tietyissä olosuhteissa vaikka röntgenkuvien tunnistamisessa tällainen hermoverkko pystyy kepittämään ihmisen.

Professori Antti Oulasvirta

Professori Oulasvirta puhuu hypen luomisesta ja paineesta, joka vallitsee suurimpien teknologiajättien välillä. Tekoälyyn aggressiivisesti panostavat maailman suurimpiin kuuluvat yritykset kuten Apple, Amazon, Microsoft, Facebook, Cisco tai General Electric.

– Tämä on tietenkin arvailua, koska en ole Googlella töissä, mutta niillä on hirveä paine saada aikaan demoja, jotka osoittavat kompetenssin tällä alueella. Sen takia, että he saisivat sopimuksia ja hyviä työntekijöitä. Käytännössähän Google imee jo yliopistot kuiviin kaikista parhaista tekoälytutkijoista, Oulasvirta sanoo.

Mielenkiintoinen piirre on se, että demoissa on pyritty mahdollisimman ihmismäiseen ilmaisuun, joka harhauttaa puhelimeen vastaajaa. Oulasvirta sanoo, että ihmisyyden jäljittely lähti uuteen nousuun 2010-luvulla, kun tekoälyn oppimismenetelmä – syväoppiminen – otti uusia kehitysaskeleita.

– Historiassa jo kerran tyrmätty vahvan tekoälyn idea on noussut taas uudelleen pinnalle. Monet uskovat, että syväoppimisen kautta siihen päästään. Häpeilemättä puhutaan tällaisista termeistä kuin human paritystä ja super human, Oulasvirta sanoo.

Human parity tarkoittaa Oulasvirran mukaan sitä, että tekoäly on saavuttanut jossain tehtävässä ihmistä vastaavan suoritustason.

– Esimerkiksi tietyissä olosuhteissa vaikka röntgenkuvien tunnistamisessa tällainen hermoverkko pystyy kepittämään ihmisen tai on yhtä hyvä kuin koulutettu röntgenlääkäri. On muitakin esimerkkejä, kuten Alpha Go ja shakki, Oulasvirta sanoo.

Googlen johtava tekoälytutkija Greg Corrado vieraili kesäkuun alussa Suomessa ja hillitsi uuden virtuaaliassistentin hypen aiheuttamaa innostusta Yle Uutisille.

– Nykyinen tekoäly jää kauas siitä, mitä voisimme kutsua yleiseksi ja laajaksi älykkyydeksi. Tekoäly on tällä hetkellä sitä, että rakennamme ohjelmistoja, jotka vaikuttavat siltä, että niissä on jonkinlaista käyttökelpoista älykkyyttä, Greg Corrado sanoi.

Greg Corrado
Greg Corrado johtaa 150 tekoälytutkijan työtä Googlen tekoälyyn erikoistuneessa Google AI -keskuksessa.Ville Tapio / Yle

Aalto-yliopiston Mikko Kurimo on samaa mieltä. Professori sanoo nähtyjen demot perustuvan siihen, että on kerätty valtavat määrät aineistoa tietyistä tehtävistä ja vuorovaikutustilanteista. Sitä kertyy esimerkiksi Android-puhelinten käyttäjiltä paljon päivittäin.

– Ei se kone sinänsä mitään ihmeitä tyhjästä keksi, vaan katsoo nimenomaan aineistoa, mitä sillä on ja miten sen aineiston perusteella tällaisiin tilanteisiin on yleensä reagoitu.

"Sovellukset rupeavat kaupittelemaan meille asioita puhelimitse"

Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichai kertoi Duplexin julkistamisen yhteydessä, että uudesta assistentista tulisivat hyötymään esimerkiksi pienyritykset, joilla ei ole rahaa rakentaa nettipohjaista ajanvarausta tai rahaa palkata erikseen työntekijää tilauksia vastaanottamaan.

Professori Mikko Kurimo arvioi, että markkinointiyrityksillä voisi olla käyttöä puhuville koneapulaisille.

– Ei varmaan kauaa kestä, kun vastaavat sovellukset rupeavat kaupittelemaan meille erilaisia asioita puhelimitse. Monet ihmiset käyttävät aikaa siihen, että soittelevat muille ihmisille ja yrittävät myydä sitä sun tätä, Kurimo sanoo.

Tutkija lisää, että tällainen kehitys ei olisi kuitenkaan hänelle erityisesti mieleen.

Toisaalta, meemintekijät ovat avanneet puhelimessa asioivalle tekoälylle jo monia muitakin erilaisia kehitysnäkymiä. He ovat esimerkiksi julkaisseet parodiavideon Google-apurista, joka päättää parisuhteen (siirryt toiseen palveluun) (YouTube) tai keskustelee vanhempien kanssa ihmisen puolesta (siirryt toiseen palveluun) (YouTube).