Kirurgin veitsen sijasta katse jalkoihin – biomekaniikalla korjataan väärää kävelytyyliä

Suomalaisten tapa kävellä aiheuttaa monille kivuliaita ongelmia. Moni rasittaa jalkojaan ihan turhaan, koska rentoa kävelyä pidetään leuhkana.

kävely
jalat
Lapsena suomalainenkin kävelee vielä rennosti. Ajanoloon sosiaaliset paineet muuttavat kävelytyyliä. Se näkyy myös jalkojen terveydessä.Kalle Schönberg / Yle

Jalan rasitusvammat ovat suomalaisilla yleisiä. Ne haittaavat liikkumista ja voivat estää jopa työnteon. On arvioitu, että kipu voi ajaa joissakin elämänvaiheissa jopa 80 prosenttia suomalaisista lääkärin luo.

Kansainvälisillä lentokentillä harjaantunut silmä erottaa nopeasti suomalaisen muiden kansallisuuksien joukosta. Kävelytyyli kertoo oleellisen. Ylävartalon staattisuus, sen liikkumattomuus on meille tyypillistä.

Sosiaaliset paineet vaikuttavat kävelytyyliin

Oulun yliopistollisen sairaalan ortopedian erikoislääkäri Tero Klemola sanoo, ettei se ole hyvää eikä tehokasta kävelyä. Hyvä, rento käsien liikettä hyödyntävä liikkumistapa mielletään meillä ehkä leuhkaksi tavaksi liikkua.

– Lähtökohtaisesti lapsen liikkuminen on vapaata ja normaalia, mutta myöhemmin mukaan tulevat sosiaaliset paineet. Urheilussa parasta liikkumista ei haeta välttämättä yksilön omista vahvuuksista, vaan parasta voimantuottoa haetaan pelkästään lajin näkökulmasta, sanoo Klemola.

Kävelytapaan vaikuttavat hyvin monet tekijät, kuten kulttuuri, sosiaaliset paineet, sopimattomat kengät ja vallitseva muoti. Armeijassa opittu marssiminen ei ole normaalia kävelyä. Urheilussa voi taas korostua lajin kannalta yksipuolinen näkemys ihmisen liikkumisesta.

Ortopedi tutkii potilaan jalkaa Oulun yliopistollisessa sairaalassa.
Jos pinttynyt kipu on kantapäässä, biomekaniikassa syytä ei lähdetä ensisijaisesti hakemaan sieltä.Juha Hintsala / Yle

Muutaman vuoden takainen lökäpöksymuoti vaikutti nuorilla askeleiden mittaan ja jalan tukipinnan laajuuteen. Kävely muuttui hankalaksi, koska housut pysyivät jalassa vain kävelyä säätämällä. Kun aletaan kiinnittää huomiota omaan ulkonäköön, tehdään korjausliikkeitä myös omaan kävelytapaan, eikä aina hyvään suuntaan, Klemola pohtii.

Ennaltaehkäisy on a ja o

Suomalainen on herkkä kävelyhäiriöille ja haluaa tehdä asiat oikein. Oikeasta liikkumistavasta on Klemolan mukaan hyvin kirjavia käsityksiä. Yhtä oikeaa ei ole olemassa.

– Meillä on valtava määrä hyviä tapoja liikkua, jotka ovat sidoksissa yksilön ruumiinrakenteeseen. Jokainen yksilö on erilainen ja se täytyy ottaa lähtökohdaksi, kun henkilölle lähdetään kertomaan oikeasta liikkumistavasta.

Kävelyhäiriö voi oireilla aluksi lievänä ja jatkuessaan se tuottaa yhä enemmän ongelmia. Sen vuoksi ennaltaehkäisevä puuttuminen vaivoihin olisi perusteltua.

OYS:n liikuntafysiologi Vesa Laine, ja ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tero Klemola tutustuvat kävelyanalyysin tuloksiin.
OYS:n liikuntafysiologi Vesa Laine, ja ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tero Klemola tutustuvat kävelyanalyysin tuloksiin.Juha Hintsala / Yle

Luonnon oma toimintamalli

Biomekaniikalla tarkoitetaan luonnon suunnittelemaa toimintamallia. Se turvaa raajojen kuormittumisen turvallisesti, ja kudokset kestävät rasituksen. Jos tästä toimintamallista poiketaan, se altistaa monille ongelmille.

Kävelyongelmaisen potilaan biomekaaninen tutkimus on Suomessa vielä suhteellisen uutta. Oulun yliopistollisessa sairaalassa jalkakirurgien lähtökohtana on, että kipualueen leikkaushoidon sijasta korjataan kävelyyn liittyviä häiriöitä, jolloin myös jalkakipuoireet alkavat rauhoittua.

– Jos esimerkiksi jalkaterässä on pinttynyt kipu kantapäässä, syytä ei lähdetä ensisijaisesti hakemaan kantapäästä. Tutkitaan, onko olemassa tekijöitä, jotka kuormittavat kantapäätä liiallisesti, Klemola kertoo.

Eniten parantamisen varaa on siinä, ettei hoideta pelkkiä oireita.

Tapio Kallio

Asioita käydään läpi kliinisessä tutkimuksessa. Sen jälkeen toimenpiteet kohdistetaan kuormitusta aiheuttaviin tekijöihin, ei kipeään kantapäähän. Jos kävelyketjuun on tullut jokin häiriö, viereiset rakenteet alkavat kuormittua. Hoidossa ei lähdetä katkomaan kipeitä rakenteita tai poistamaan niveliä tai hermoja.

– Kipu on merkki siitä, että nivelet ja hermot tekevät työtään ja ilmoittavat väärästä rakenteiden kuormituksesta jalassa. Potilas pystyy usein soveltuvin harjoittein hoitamaan itse lihaskireyden aiheuttaman kuormitushäiriön jalassaan, sanoo Klemola.

Oireen sijasta haetaan syytä

Alaraajojen alueella on suurin osa rasitusvammoista ja niissä biomekaniikalla on erittäin suuri merkitys. Ortopedi ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio hoitaa urheilu- ja liikuntavammoja. Kallion mielestä tietoisuutta ihmisen biomekaniikasta ja sen hyödyistä tulisi lisätä.

– Biomekaniikan kautta pystymme pureutumaan todellisiin ongelman aiheuttajiin ja korjaamaan oikeita syitä, jolloin vaivasta päästään paljon paremmin eroon.

– Luonnon laatimat toimintarajat ovat onneksi aika laajat, mutta näiden rajojen ulkopuolella syntyy ongelmia. Peruslähtökohta on, että alaraajan rasitusvammassa pitäisi miettiä, onko kyseessä biomekaaninen ongelma, joka olisi korjattavissa, sanoo Tapio Kallio.

Biomekaaninen lähestymistapa huomioi ihmisen biologisen ja anatomisen variaation.
Biomekaaninen lähestymistapa huomioi ihmisen biologisen ja anatomisen variaation.

Biomekaniikkaan vihkiytymättömällä lääkärillä on usein lähtökohtana, että rasitusvammoja hoidetaan levolla ja lääkkeillä. Kun ihminen palaa liikuntaharrastuksen pariin, ja jos varsinaista syytä ei korjata, rasitusvammaoire palaa usein takaisin entistä pahempana.

– Rasitusvammoissa oleellista on, ettei hoideta pelkästään oiretta, vaan yritetään selvittää sen taustalla oleva syy ja korjata se. Tavallisimmin syy löytyy alaraajojen biomekaniikasta.

Pyrimme hoitamaan liikkuvaa potilasta, emme seisovaa potilasta.

Tero Klemola

Ennen kuin peruuttamattomia kudosmuutoksia ehtii tapahtua, ihmisen biomekaniikkaa tulisi korjata oikeaan suuntaan. Se tarkoittaa usein huomion kiinnittämistä esimerkiksi jalkineisiin, lihasvoimaan, lihastasapainoon ja suoritustekniikkaan lajista riippuen. Biomekaniikka on luonnon toimintamalli joka takaa, että kudokset kuormittuvat sillä tavalla kuin luonto on sen suunnitellut.

– Eniten parantamisen varaa on siinä, ettei hoideta pelkkiä oireita. On mietittävä, mistä vaiva johtuu ja näitä syitä tulee korjata, summaa Kallio.

Askelsykli paljastaa ongelmakohdat

Biomekaniikkaan perustuvassa kävelytestissä hyödynnetään askelsykliä, jossa askelparista erotellaan eri vaiheita. Hyvässä kävelyssä on todettavissa kahdeksan siihen kuuluvaa alavaihetta. Jos jossakin niistä on häiriö, kävelyssä on jotain korjattavaa. Biomekaaninen lähestymistapa ottaa huomioon ihmisen biologisen ja anatomisen vaihtelun.

– Oikein tapahtuneet aiemmat vaiheet johtavat aina hyvään seuraavaan vaiheeseen. Pyrimme löytämään kullekin jalalle sopivan tavan toimia askelluksessa. Askelluksen korjauksella saamme myös oireita tuottavan rasitusvamman syyt haltuun, kuvailee Klemola.

Vaiva voi olla petollisen vähäoireinen.

Tero Klemola

Yhtenäiseen hoitoketjuun kuuluu myös fysioterapia, jota ilman biomekaaninen lähestymistapa ei tuota tuloksia. Potilaan informointi ja perusteellinen kliininen tutkimus ovat tärkeitä. Silloin kun potilas ymmärtää ongelman todelliset syyt, hän on motivoitunut osallistumaan hoitoon. Se on oleellista hyvän lopputuloksen kannalta, etteivät virheasennot enää uusiutuisi, tähdentää Tero Klemola.

– Pyrimme hoitamaan liikkuvaa potilasta, emme seisovaa potilasta.

OYS:n kävelyanalyysissa käytetään hyväksi paineanturilevyä ja suurnopeusvideota.
OYS:n kävelyanalyysissa käytetään hyväksi paineanturilevyä ja suurnopeusvideota.Juha Hintsala / Yle

Tarvittaessa liikuntafysiologi tekee kattavan kävelyanalyysin testilaboratoriossa ja fysioterapeutti ohjeistaa harjoitteet potilaalle. Jos potilaalla on lihaskireyksiä, häntä neuvotaan pääsemään niistä eroon säännöllisillä omatoimiharjoitteilla. Jalkaterän kävelynaikaisen, biomekaanisen toiminnan tuntemuksen kautta huomattiin, että osa vaivaisenluupotilaista pystyy korjaamaan vaivaisenluuvirheasennon omalla lihastoiminnallaan

– Ensin katsotaan konservatiivinen hoito eli se mihin omatoimisella harjoittelulla päästään. Jos ongelmista ei itse pääse eroon omatoimisella harjoittelulla, niin silloin mietitään yhdessä kirurgiaa, sanoo Klemola.

Uusi hoito vaivaisenluuhun

** **Tyypillisimmilään jalkakirurgi hoitaa vaivaisenluita. Sillä tarkoitetaan jalkapöydän ongelmaa, jossa ukkovarvas kääntyy muihin varpaisiin päin. Lieväasteinenkin vaivaisenluu vaikuttaa heikentävästi jalkaterän ponnistuskapasiteettiin ja haittaa alaraajan toimintaa.

– Vaiva voi olla petollisen vähäoireinen. Nivel ei ole välttämättä hirveän kipeä, ja sen vuoksi hoitoon ei hakeuduta ennen kuin jalkaterässä on känsittymiä ja kipuja, Klemola sanoo.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa on kehitetty uusi leikkaustekniikka vaivaisenluiden hoitoon. Siinä ei poisteta ykkösvarpaan tyven pattia, vaan asennetaan ponnistava osa jalasta takaisin oikealle paikalleen, jolloin myös esteettinen häiriö korjaantuu.

– Kehitimme biomekaaniseen ajatteluun pohjautuen leikkaustekniikan, jossa varpaan tyviniveltä ei avata lainkaan. Tämä tekniikka on ensimmäinen laatuaan, jossa korjaus tehdään varpaan tyvinivelen ulkopuolelle. Samalla kirurgisen vaurion määrä potilaalle vähenee, kertoo Klemola.

Tero Klemolan väitöstutkimus lisää tietoa jalkaterän biomekaniikasta ja sen hyödyntämisestä vaivaisenluupotilaan tutkimisessa ja hoidossa. Lisäksi se kertoo erilaisten korjausmenetelmien vaikutuksista vaivaisenluupotilaan kävelyyn..

Joustavan vaivaisenluun korjaaminen on mahdollista tehdä isovarpaan tyviniveleen koskematta.
Joustavan vaivaisenluun korjaaminen on mahdollista tehdä isovarpaan tyviniveleen koskematta.OYS

Uudessa lähestymistavassa vaivaisenluuvirheasennon joustavuus on määräävä tekijä hoitomenetelmän valinnassa.

– Väitöskirjatutkimuksessa uutta leikkaustekniikkaa verrattiin kävelyvaikutuksiltaan vallitsevaan hoitokäytäntöön. Kävelyanalyysitulokset olivat merkittävästi paremmat kuin yleisesti käytetyssä jalkapöytäluun kärkiosan katkaisu- ja siirtokorjausmenetelmässä, summaa Klemola.