Onko koulusta pinnaaminen hyvä syy ottaa yhteyttä lastensuojeluun? Ei, sanoo asiantuntija ja vaatii tolkkua "lasuilmoituksiin"

Lievissä tapauksissa apua pitäisi hakea muualta kuin lastensuojelusta, todetaan Lastensuojelun Keskusliitosta.

lastensuojeluilmoitukset
Nuoret kävelevät ostoskeskuksessa.
Yle

Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvussa (siirryt toiseen palveluun) ja ilmoituskynnys madaltunut. Ilmoituksia tehdään toisinaan kevein perustein, mutta lastensuojeluviranomaiset ovat velvollisia tarkistamaan jokaisen saapuneen ilmoituksen.

Lastensuojelun resursseja kuluu paljon ilmoitusten käsittelyyn ja dokumentointiin.

– Kyllähän lukujen kasvu siitä kielii, että ilmoituskynnys on matala, toteaa johtava asiantuntija Leena Wilén Lastensuojelun Keskusliitosta.

Lastensuojeluilmoitusten kirjavaan joukkoon mahtuu myös kiusantekoa esimerkiksi erotilanteissa ja matalalla kynnyksellä tehtyjä ilmoituksia. Jokainen tapaus työllistää lastensuojelua jollakin tavalla.

– Kyllä voin kuvitella, että se jossakin määrin on turhauttavaa, koska skaala on aika laaja.

– Ei tietenkään voi ajatella, että olisi ok, että lapsi näpistelee tai käyttää alkoholia vaikka koulujen päättäjäispäivänä. Se on kuitenkin aika tavanomaista, että nuori jossakin vaiheessa kokeilee alkoholia ja voisin ajatella, että näpistyksetkin ovat yleisiä, Wilén sanoo.

Leena Wilen, johtava asiantuntija, Lastensuojelun keskusliitto
Leena Wilén työskentelee johtavana asiantuntijana Lastensuojelun Keskusliitossa.Elise Tykkyläinen / Yle

Lastensuojelun työtä on luonnollisesti vakaviin tapauksiin puuttuminen. Kun resurssit ovat ahtaalla ja aikaa kuluu myös kevyemmin tehtyjen ilmoitusten tarkistamiseen, Keskusliitossa toivotaan, etteivät vakavimmat huolenaiheet jäisi huomioimatta.

– Kyllähän siinä tietysti se vaara on. Kiireellisyysharkintaa tehdään jatkuvasti. Toki jos tulee sellainen tapaus, että täytyy välittömästi lähteä arvioimaan tilannetta, niin se menee lievemmän edelle.

Pinnaamisesta lastensuojeluilmoitus

Wilénin mukaan jotkut koulut ovat tehneet lastensuojeluilmoituksia esimerkiksi pinnaamisesta. Aiheeksi on riittänyt myös, jos lapsi on poistunut luvatta koulun alueelta koulupäivänä. Ilmoitusten tekoon ei pitäisi ryhtyä suin päin, Wilén sanoo.

– Monet tilanteet ratkeavat maalaisjärjelläkin siellä missä lapset ja nuoret ovat. Se, että lähdetään viranomaisten kautta selvittelemään tilanteita ja arvioimaan, tekee prosessista aika raskaan ja hitaan. En tiedä, palveleeko se lasta ja perhettä parhaalla mahdollisella tavalla.

Mihin unohtui sosiaalihuoltolaki?

Ilmoituskynnystä haluttiin madaltaa vuonna 2008 voimaan tulleen lastensuojelulain myötä. Sosiaalihuoltolakia puolestaan uudistettiin vuonna 2014, jotta lastensuojelu, jonka asiakasmäärät nousivat, saisi apuja myös sosiaalityön puolelta.

– Meillä on nyt vähän jäänyt unohduksiin sosiaalihuoltolaki ja varhainen tuki ja puuttuminen, että löydettäisi keinoja ja ratkaisuja arjessa. Joka tilanteessa ei mielestäni tarvita lastensuojelua työhön mukaan. Ne lastensuojelun vähät resurssit ovat vähän väärässä paikassa, Wilen sanoo.

Sosiaalityö voisi tarjota esimerkiksi sosiaaliohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä nuorten puhutteluun. Wilénin mukaan heidän puoleensa voisi myös kääntyä lievemmissä tapauksissa.

Poliisi tekee ilmoituksen esimerkiksi näpistyksestä

Myös poliisi tekee lastensuojeluilmoituksia, jos huoli herää lapsen tilanteesta. Poliisin ilmoittamisvelvollisuus pohjautuu lakiin, jota se tulkitsee tilannekohtaisesti.

Ilmoituksia tulee paljon varsinkin isoissa kaupungeissa. Wilénin mielestä tapauksia voisi ohjata myös sosiaalitoimen ohjaajille – aina ei tarvitse ottaa yhteyttä lastensuojeluun.

– Poliisin ilmoituskynnys on matala. He tietysti toteuttavat lainsäädäntöä ja tulkitsevat sitä oman harkintansa kautta. Lastensuojelua voi toki aina konsultoida.

Pienemmissä näpistystapauksissa, joissa ei ole kyse alaikäisiltä kiellettyjen tuotteiden, kuten alkoholin tai tupakan näpistäminen, riittäisi Wilénin mukaan toisinaan myös puhuttelu paikan päällä.

– Lapsi tai nuori voi oppia siitä paremmin, kuin siitä, että käydään tapaamassa lastensuojelun työntekijää. En näe, että se olisi sen lastensuojelun sosiaalityöntekijän ensisijainen tehtävä.

Muita ratkaisuja tueksi

Jos huoli lapsesta herää, tarjolla on muitakin vaihtoehtoja, kuin yhteydenotto lastensuojeluun. SPR:n Nuorten Turvatalo tarjoaa keskusteluapua ja perhetyötä.

– Esimerkiksi Nuorten turvatalo Turussa käy keskusteluja nuorten kanssa, jotka ovat jääneet kiinni näpistelystä. Se on silloin yhteistyötä poliisin ja sosiaalitoimen kanssa, ilmeisen hyvin tuloksin, koska ne eivät enää uusiudu, kertoo Vantaan nuorten Turvatalon johtaja Pekka Väänänen.

Pekka Väänänen, SPR:n Nuorten turvatalon johtaja Vantaalla
Pekka Väänänen on SPR:n Nuorten turvatalon johtaja Vantaalla.Elise Tykkyläinen / Yle

Turvatalosta voi kysyä neuvoja tai sinne voi mennä keskustelemaan, jos perheen tilanteessa joku tuntuu vaikealta.

– Aika paljon meille ohjautuu sellaisia nuoria ja perheitä juttelemaan, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, mutta saamme täällä asian keskusteltua. Sen jälkeen perhe jatkaa normaalielämäänsä, Väänänen sanoo.