Maakuntauudistus uhkaa kutistaa pelastuslaitoksen budjettia: "Tehtävien hoito vaarantuu Etelä-Pohjanmaalla"

Sote- ja maakuntauudistuksen rahanjako huolestuttaa Etelä-Pohjanmaalla. Tämän hetkisten laskelmien mukaan etenkin pelastuslaitos olisi vaikeuksissa.

Maakuntauudistus
Seinäjoen uusi paloasema otetaan käyttöön tänään maanantaina kello 17.
Seinäjoen uusi paloasema..Hanne Leiwo/Yle

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella tulee olemaan maakuntauudistuksen jälkeen suuria vaikeuksia tuottaa laissa määrättyjä palveluja. Tätä mieltä on Etelä-Pohjanmaan pelastusjohtaja Harri Setälä.

Valtiovarainministeriön tekemä maakuntauudistuksen päivitetty rahoituslaskelma kutistaisi juuri Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen budjettia kolmella ja puolella miljoonalla eurolla. Budjetti on tällä hetkellä noin 17 miljoonaa euroa.

– Se näkyy väistämättä meidän toiminnassa. Se ei voi olla tämän uudistuksen tarkoitus, sanoo Setälä.

Tulevien maakuntien tehtäviin perustuva alustava rahoituslaskelma päivitettiin toukokuun puolivälissä. Maakuntauudistuksen toteuduttua valtio rahoittaa maakuntien toimintaa ja ohjaa niiden taloudenpitoa.

Vähemmän rahaa nykytasoon nähden

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos tulee olemaan rahanjaon suurimpia häviäjiä, jos maakuntien rahoitus toteutuu nykylaskelmien mukaan. Lisäksi muun muassa maataloushallinnon, ympäristöterveydenhuollon ja tulvasuojelun rahoitus vähenisi.

Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja soteuudistusvalmistelijat kiinnittivät laskelmiin huomiota ja tekivät siitä kannanoton (siirryt toiseen palveluun) pari viikkoa sitten. Kannanoton mukaan laskentaperusteissa olevat kuntien pelastustoimen "menot eivät vastaa todellisuutta" ja "jakoperuste voi johtaa vakaviin ongelmiin".

– Esimerkiksi lomitus, pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto saisivat paljon vähemmän rahaa kuin mitä tällä hetkellä niiden hoitamiseen kuluu. Tämä on ongelmallista. Näiden tehtävien hoitaminen vaarantuu, sanoo Etelä-Pohjanmaan valmistelujohtaja Asko Peltola.

Jakoperusteet uusiksi

Peltolan mukaan maakuntien rahoitusperusteet ovat väärät, jos pääpaino on asukasmäärässä. Alueiden erityispiirteet olisi otettava huomioon.

– Asukasmäärä ei ole suinkaan ainoa mittari, millä voidaan maakunnan tehtäviä mitata. Isot maakunnat ovat saamassa enemmän rahaa, vaikka eivät niillä tehtävät lisäänny, ihmettelee Peltola.

Etelä-Pohjanmaan maakuntauudistuksen valmistelijat toivovat, että kriteereihin tehdään vielä muutoksia. Laskelmat ovat joka tapauksessa vielä arvioita ja voivat muuttua, kun rahoituslain valmistelu (siirryt toiseen palveluun) etenee.