Väyryselle paluu eduskunnan peräpenkkiin oli "ilon ja riemun päivä"

Paavo Väyrynen palasi tänään eduskuntaan. Väyrysen yhden miehen eduskuntaryhmän paikka on salin peräpenkissä. Edellisen kerran hän aloitti takarivissä 48 vuotta sitten.

politiikka
Paavo Väyrynen
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen piti tiedotustilaisuuden ennen eduskunnan täysistuntoa eduskunnassa 12. kesäkuuta.Jussi Nukari / Lehtikuva

Väyrynen muisteli ennen istunnon alkua, että silloin hänen pääsynsä eturiviin eli konkaripaikoille kesti parikymmentä vuotta. Nyt hän uskoo nopeampaan etenemiseen.

–Ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen minulla on paikka siellä eturivissä, Väyrynen vakuutti valtiosalissa.

Väyrynen on arvioinut presidentinvaalin perustella, että hänen perustamallaan kansalaispuolueella on mahdollisuus saada ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa läpi yksi ehdokas jokaisessa manner-Suomen vaalipiirissä, jolloin ryhmässä olisi 15-20 kansanedustajaa. Toukokuun eurovaaleissa Väyrynen uskoo puolueensa saavan kaksi parlamenttipaikkaa.

Keskusta-vasemmistolaisen paikka

Väyrysen paikka on istuntosalissa takarivin keskellä. Seuraavana oikealle istuu oman Liike Nyt -ryhmänsä perustanut Harry Harkimo.

Väyrynen pitää paikkaansa hyvin sopivana.

– Tunnen kuuluvani vasemmistopuolelle, olevani vasemmisto-keskustalainen tai keskusta-vasemmistolainen, Väyrynen kuvasi.

Keskustan viime viikon lopun puoluekokous osoitti Väyrysen mukaan, että puolue on sitoutunut toteuttamaan oikeistoliberaalia politiikkaa.

– Minä taas pyrin muuttamaan politiikan suuntaa, sekä sisä-, eurooppa- että ulkopolitiikassa.

Väyrynen uskoo, että hänen paluunsa eduskuntaan on ilon ja riemun päivä myös monelle keskustalaiselle.

– Vaikka puolue on näennäisesti hyvin yhtenäinen , niin tosiasiassa on laajaa tyytymättömyyttä. Uskon, että on hyvin paljon niitä, jotka näkevät mielellään minun palaavan eduskuntaan.

Väyrynen sanoo ajavansa eduskunnassa samoja asioita, joiden vuoksi perusti kansalaispuolueen. Väyrysestä edustuksellinen demokratia ei toimi, sillä asiat, joilla on kansan keskuudessa laaja kannatus eivät nouse edes keskusteluun.

– Suomen itsenäisyys, Suomen puolueettomuus, hallittu maahanmuuttopolitiikka, koko maata kehittävä aluepolitiikka, köyhän asian ajaminen, Väyrynen luettelee.

Sotelle punaista, maakuntahallinnolle vihreää

Näillä näkymin Väyrynen aikoo äänestää hallituksen sote-uudistusta vastaan.

– Näen sen hyvin monella tavalla vahingollisena uudistuksena. Mitä tulee maakuntauudistukseen niin sitä voisin ehkä kannattaa, vaikka pidänkin tätä mallia huonona. Maakunnille ei tule verotusoikeutta, niillä ei ole todellista itsenäisyyttä. Helsingistä käsin putkihallinnon menetelmiä käyttäen ohjaillaan maakuntien päätöksentekoa.

– Mutta silti varmaan tämä järjestelmä kannattaa perustaa ja pyrkiä sitten myöhemmin korjaamaan näitä valuvikoja ennen muuta niin että verotusoikeus maakunnille tulisi.

Väyrynen oli ajatellut pitää kaksi ryhmäpuheenvuoroa jo tämän päivän istunnossa, jossa keskustellaan Suomen Afganistan-politiikasta ja kansainvälisen monenkeskisen yhteistyön haasteista. Se ei kuitenkaan onnistunut, sillä Väyrysen yhden miehen ryhmän rekisteröityminen on vielä kesken.

Paavo Väyrynen on 71-vuotias ja hän on toiminut aiemmin pitkäaikaisena keskustan kansanedustajana, keskustapuolueen puheenjohtajana, kahdeksan eri hallituksen ministerinä ja europarlamentaarikkona.

Väyrynen riitautui kevättalvella keskustan kanssa, erosi puolueesta ja luopui kunniapuheenjohtajuudesta. Myös Väyrysen perustama kansalaispuolue on parhaillaan pahoissa riidoissa.