Einsteinin päiväkirjat täynnä rasistisia merkintöjä – maailmankuulu nero sortui itsekin rotuennakkoluuloihin

Suhteellisuusteorian keksijä ja suuri humanismin puolestapuhuja Albert Einstein arvioi päiväkirjassaan varsinkin kiinalaisia tavalla, joka täyttää rasismin tunnusmerkit.

Albert Einstein
Einstein mielenosoittajien esikuvana Kansainvälisenä pakolaispäivänä. Los Angeles 18.12.2016.
Einstein mielenosoittajien esikuvana Kansainvälisenä pakolaispäivänä. Los Angeles 18.12.2016.Mike Nelson / EPA

Yhdysvaltalainen kustantamo Princetown University Press on julkaissut 1900-luvun merkittävimmän fyysikon Albert Einsteinin päiväkirjat englanniksi. Alkuperäinen teksti oli kirjoitettu saksaksi.

Kun Einstein matkusti eri puolilla Aasiaa lokakuusta 1922 maaliskuuhun 1923, miehen päiväkirjat täyttyivät merkinnöistä, joissa eri maiden ihmisiä arvostellaan jopa rasistisesti.

– On melkoinen shokki lukea päiväkirjoja verrattuna hänen julkisiin lausuntoihinsa, matkapäiväkirjat kääntänyt ja toimittanut historiantutkija Ze'ev Rosenkranz sanoo The Guardian -lehden haastattelussa. (siirryt toiseen palveluun)

"Hidasjärkiset kiinalaiset"

Einstein ei tiettävästi tarkoittanut päiväkirjojaan julkisiksi. Ne oli todennäköisesti kirjoitettu hänen Berliinissä asuneelle tytärpuolelleen.

Rasisminvastaisista kannanotoistaan myöhemmin tunnetuksi tullut Einstein arvioi erityisen loukkaavasti kiinalaisia, joita hän kuvaili uutteriksi, mutta likaisiksi ja hidasjärkisiksi.

– Olisi sääli, jos nämä kiinalaiset korvaisivat kaikki muut rodut. Meille pelkkä ajatuskin siitä on sanomattoman masentava, Einstein kirjoitti.

Ceylonissa (nykyisessä Sri Lankassa) Einstein näki paikallisia, jotka "elivät suuren lian ja huomattavan löyhkän keskellä". Einsteinin mukaan he "tekevät vähän ja tarvitsevat vähän".

"Japanilaisten puhtaat sielut"

Japanilaisia Einstein kuvaa päiväkirjamerkinnöissään pääosin myönteiseen sävyyn.

– Missään muualla ei tapaa näin puhtaita sieluja. Tätä maata täytyy rakastaa ja ihailla, Einstein kirjoitti lähes sata vuotta sitten.

Einstein tosin myös arvioi, että kansakunnan normaaliin luonteenlaatuun saattavat vaikuttaa enemmän taiteelliset kuin älylliset tekijät.

Tutkija Ze'ev Rosenkranz muistuttaa, että vaikka Einsteinin edustama ajatussuunta oli 1920-luvulla varsin yleinen, maailmalla oli samaan aikaan myös suvaitsevaisempia käsityksiä ihmisten erilaisuudesta.

Saksalaissyntyinen Einstein muutti 1930-luvulla natseja pakoon Yhdysvaltoihin, missä hänet opittiin tuntemaan humaanina tasa-arvon puolestapuhujana.

Vuonna 1946 Albert Einstein piti Lincolnin yliopistossa Pennsylvaniassa puheen, josta amerikkalainen valtamedia vaikeni. (siirryt toiseen palveluun)

Einsteinin sanoma koululle, joka ensimmäisenä oppilaitoksena myönsi mustille loppututkinnon, oli selvä.

– Rasismi on valkoisten ihmisten sairaus. Minä en aio vaieta siitä.