Katso, millä keskiarvolla eri lukioihin pääsi – Älä huoli, jos et päässyt eliittilukioon: se ei takaa parempaa ylioppilastodistusta

Tutkimukset osoittavat, että ylioppilasarvosanojen kannalta ei ole suurta merkitystä, missä lukionsa käy. Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

lukio
ylioppilaita kirkossa
Helsinkiläisessä Ressun lukiossa juhlittiin ylioppilaita kaksi viikkoa sitten. Lukioon pääsemiseen vaadittiin tänä vuonna 9,42 keskiarvo.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Kevään yhteishaussa 65 200 hakijaa on saanut opiskelupaikan lukio- ja ammatillisesta koulutuksesta, kertoo Opetushallitus (siirryt toiseen palveluun).

Yhteishaun valintojen tulokset julkaistiin tänään torstaina. Lukio- ja ammatilliseen koulutukseen oli tänä keväänä yhteensä 71 900 hakijaa.

Katso jutun lopussa olevalla koneella, millä keskiarvolla eri lukioihin pääsi tänä keväänä.

Peruskoulun päättäviä hakijoita oli 56 000. Heistä 54 400 eli 97 prosenttia sai opiskelupaikan.

Ammatilliseen koulutukseen hyväksyttiin 24 100 ja lukiokoulutukseen 30 300 hakijaa.

llman paikkaa jääneet voivat tulla valituksi varasijalle vielä kesän aikana. Vapaita paikkoja on tarjolla myös lukioiden lisähauissa.

Lisäksi ammatilliseen koulutukseen voi nykyään hakea läpi vuoden.

Lukiokoulutuksen suosio kasvoi jälleen tänä vuonna. Peruskoulun päättäneistä hakijoista 58 prosenttia suuntasi lukioon, kun viime vuonna osuus oli 57 prosenttia.

Kisa lukiopaikoista tiivistyy erityisesti pääkaupunkiseudulla. Keskiarvorajojen kärjestä löytyvät aiemmilta vuosilta tutut lukiot.

Koko maan korkein keskiarvo, 9,69, vaadittiin Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu A-englannin linjalle.

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun lukioon ja Kulosaaren yhteiskoulun lukioon taas pääsi 9,58 keskiarvolla. Ressun lukiosta irtosi paikka 9,42 keskiarvolla.

Erityislukioissa valintaan vaikuttaa keskiarvon lisäksi pääsykoe. Tiettyjä arvosanoja voidaan myös painottaa.

Lukioiden keskiarvorajat määrittyvät vuosittain hakijoiden mukaan. Halutuimpiin lukioihin keskiarvorajat nousevat sitä mukaa, miten kovatasoisia hakijat ovat.

Lukiot voivat myös itse määritellä keskiarvorajansa, vaikka kilpailua ei olisi. Osa lukioista on määritellyt keskiarvorajan, osa taas ei.

Suomesta löytyy tänäkin vuonna vajaat parikymmentä lukiota, joihin pääsi alle kuuden keskiarvolla.

Esimerkiksi Helsingissä suomenkieliseen lukioon pääsi tänä vuonna alimmillaan 7,33 ja ruotsinkieliseen 7,25 keskiarvolla.

Espoossa taas alin hyväksytty keskiarvo oli 7,75.

Katso jutun lopussa olevalla koneella, millä keskiarvolla eri lukioihin pääsi tänä keväänä.

Lukiolla ei ole väliä, peruskoulun arvosanoilla on

Lukioita listataan paremmuusjärjestykseen mediassa keväisin erityisesti ylioppilastulosten perusteella.

Perinteisiä, laudaturien määrään perustuvia lukiorankingeja on arvosteltu, sillä ne eivät ota huomioon oppilaiden lähtötasoa. Yli yhdeksän keskiarvolla lukioon tulleet suoriutuvat todennäköisesti hyvin myös ylioppilaskirjoituksista.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) onkin tutkinut viime vuosina erityisesti sitä, miten lukiossa onnistutaan oppilaiden lähtötason parantamisessa.

Opetus on tasalaatuista. Suomessa on riittävästi hyviä opettajia kaikkiin kouluihin.

Mika Kortelainen, johtava tutkija, VATT

VATT listasi vuonna 2014 lukiot (siirryt toiseen palveluun) niiden omien ansioiden eli käytännössä sen perusteella, miten paljon opiskelijat onnistuivat nostamaan peruskoulun päättötodistuksen arvosanojaan ylioppilaskirjoituksiin.*

Kärkeen nousivat perinteisten eliittikoulujen sijaan pienten paikkakuntien Mynämäen, Reisjärven ja Leppävirran lukiot.

Viime syksynä VATT julkaisi tutkimuksen eliittilukioiden vaikutuksesta ylioppilastutkinnon arvosanoihin (siirryt toiseen palveluun). Siinä tarkasteltiin Ressun, Helsingin normaalilyseon, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun, Mäkelänrinteen ja Etelä-Tapiolan lukioita.

Tuoreimmassa, tänä keväänä julkaistussa analyysissä taas verrattiin sitä, miten julkiset ja yksityiset lukiot eroavat toisistaan (siirryt toiseen palveluun).

Yksityisiä ovat muun muassa Helsingin suomalainen yhteiskoulu, Helsingin saksalainen koulu, Kulosaaren yhteiskoulu, Munkkiniemen yhteiskoulu, Maunulan yhteiskoulu ja matematiikkalukio sekä Eiran aikuislukio.

Tulos kaikista kolmesta VATTin tutkimuksesta on sama: suomalaisissa lukioissa ei ole suuria eroja.

– Se kertoo, että opetus on tasalaatuista. Suomessa on riittävästi hyviä opettajia kaikkiin kouluihin. Ei ole merkittävää valikoitumista, että parhaat opettajat menisivät tiettyihin kouluihin, johtava tutkija Mika Kortelainen sanoo.

Kortelaisen mukaan kansainvälisessä tutkimuksessa juuri opettajien valikoituminen tiettyihin kouluihin on selittänyt eliittikoulujen muita parempia tuloksia.

Esimerkki tästä löytyy naapurista: Ruotsissa on jo vuosia painittu sen kanssa, että hyviä opiskelijoita ei saada houkutelluksi kasvatustieteen ja opettajakoulutuksen pariin.

Kortelainen kuitenkin sanoo, että suomalaisten eliittilukioiden tasalaatuisuus suhteessa muihin lukioihin yllätti tutkijat.

Ei ole väliä, missä lukiossa ylioppilastutkinnon suorittaa. Tärkeintä on, että saa paikan jostain lukiosta.

Mika Kortelainen, johtava tutkija, VATT

Korkean lähtötason lukioissa opiskelijoilla on vertaisryhmä, joka koostuu motivoituneista, korkeasti koulutettujen ja hyvätuloisten vanhempien lapsista.

– Voisi ajatella, että vertaistuki on niin vahva, että jotain vaikutusta olisi, Kortelainen sanoo.

Yksityisillä lukioilla taas on vapaammat kädet esimerkiksi opettajien valinnassa ja erikoistumisessa.

Suurta eroa ei kuitenkaan näkynyt. Kortelaisen mukaan hyvät oppilaat pärjäävät tutkimusten valossa missä vain.

Vaikka paikka eliittilukiossa olisikin yhteishaussa jäänyt muutaman desimaalin päähän tai kauemmaksikin, sitä ei kannata murehtia, uskoo Kortelainen.

– Tutkimustuloksemme viestivät, että ei ole väliä, missä lukiossa ylioppilastutkinnon suorittaa. Tärkeintä on, että saa paikan jostain lukiosta ja mielellään siitä kaupungista, missä asuu.

VATT tutkii parhaillaan pidemmän aikavälin vaikutuksia eli sitä, miten opiskelu eliittilukiossa vaikuttaa esimerkikisi opiskelupaikan saamisessa tai työelämään sijoittumisessa. Tuloksia on luvassa vielä tänä vuonna.

Lukiossa syntyneet kaveriverkostot muiden motivoituneiden ja opiskelusta kiinnostuneiden kanssa voivat olla myöhemmin hyödyllisiä, sanoo Kortelainen.

"Hyvässä yläkoulussa saa huonompia arvosanoja"

Tutkimusten valossa erityisesti peruskoulun päättötodistuksen arvosanat näyttävät ennustavan sitä, miten hyvin ylioppilaskokeesta selvitään.

Arvosanat ovat herättäneet keskustelua viime aikoina.

Tutkimuksissa on todettu (siirryt toiseen palveluun), että arvosanat vaihtelevat kouluittain, koska opettajat arvioivat oppilaita suhteessa muihin oppilaisiin. Tapa johtaa siihen, että yläkouluista, joissa on keskimäärin parempia oppilaita, voi olla jopa vaikeampi päästä haluttuun lukioon.

Mika Kortelaisen mukaan arvosanat ovat tasa-arvokysymys.

– Hyvässä yläkoulussa saa keskimäärin huonompia arvosanoja samalla osaamisella kuin sellaisessa koulussa, jossa ei ole niin paljon kilpailua.

Myös Opetusalan ammattijärjestö on esittänyt, että peruskoulujen arviontikäytäntöjä korjattaisiin.

Esimerkiksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arvioinneista on käynyt ilmi, että saman matematiikan osaamisen osoittaneet oppilaat ovat voineet saada todistukseensa neljää eri päättöarvosanaa, kertoo erityisasiantuntija Jaakko Salo OAJ:sta.

– Se vaarantaa opiskelijan oikeusturvan, sanoo Salo.

OAJ on esittänyt muun muassa, että arviointikriteerejä pitää yksinkertaistaa ja selkeyttää. Niitä pitäisi myös lisätä.

Tällä hetkellä opetussuunnitelmasta löytyvät yleiset arviointikriteerit vain kuudennen ja yhdeksännen luokan loppuun. Opettajat joutuvat soveltamaan niitä antaessaan arvosanoja muilla luokka-asteilla.

Opetushallitus kertoi tässä kuussa laativansa tarkemmat kriteerit päättöarviointiin (siirryt toiseen palveluun).

Lue myös:

Yo-todistuksella suoraan unelma-alalle – Katso aineet ja arvosanat, joilla keräät pisteet oikikseen, lääkikseen ja kauppikseen vuonna 2020

Saitko hylkäyskirjeen unelmiesi koulusta? Viiden kohdan lista, jonka avulla pääset pettymyksestä yli

*Esimerkiksi STT on listannut lukioita lähtötaso huomioiden. VATTin tilastoanalyysissa otettiin ensi kertaa huomioon myös esimerkiksi yläkoulujen vaihtelevat arvostelukäytännöt.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Katso keskiarvorajat hakukoneesta

Hakukoneessa näkyvät vain niiden lukioiden keskiarvorajat, joihin pyritään pelkän keskiarvon perusteella. Joukossa on lukiota ja linjoja, joiden keskiarvorajassa on painotettu tiettyjä arvosanoja. Esimerkiksi luonnontiedelinjalla voidaan painottaa matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ja maantiedettä.

Erityislukiot, joihin vaaditaan lisäksi pääsykoetta tai esimerkiksi kirjallista ennakotehtävää, on rajattu hakukoneessa keskiarvorajojen ulkopuolelle. Useisiin erityislukioihin vaaditaan kuitenkin käytännössä korkeaa keskiarvoa. Esimerkiksi musiikkiin ja tanssiin erikoistuneen Sibelius-lukion keskiarvoraja oli Helsingin kaupungin mukaan 9,08.

*-merkillä taulukossa ne lukiot, joissa vaaditaan pääsykoetta tai lisänäyttöä.

Jos taulukko ei näy lataa sivu uudelleen.