Ilmainen ehkäisy voisi vähentää abortteja ja niistä koituvia kuluja – vain 35 kuntaa herännyt asiaan, vaikka Väestöliitto suositellut kymmenen vuoden ajan

THL:n arvion mukaan 35 kuntaa jakaa Suomessa ilmaista ehkäisyä nuorille.

raskauden ehkäisy
Ehkäisyvälineitä
AOP

Väestöliitto, THL ja STM ovat suositelleet kunnille ilmaista ehkäisyä (siirryt toiseen palveluun) jo kauan, vuodesta 2006 lähtien. Sama tieto ilmenee Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma 2007–2011 -nimisestä STM:n julkaisusta (siirryt toiseen palveluun).

Silti vielä harva kunta noudattaa suositusta. Erikoista on, että näin toimitaan, vaikka ilmaisen ehkäisyn tarjoaminen säästäisi rahaa aborttien vähenemisen takia.

THL:n erikoissuunnittelija Anna Heino on perehtynyt työssään ehkäisyyn ja abortteihin liittyviin kysymyksiin. Hän sanoo, että kunnat säästäisivät rahaa tuntuvasti pitkällä tähtäimellä.

Samaa viestiä kertoo Vantaan kaupungin terveyskeskuslääkäri, aiheesta Helsingin yliopistolle väitöskirjaa tekevä Frida Gyllenberg. Hän on tutkinut kolmen vuoden ajan pitkävaikutteisten ehkäisymenetelmien ilmaisjakelun vaikutuksia.

Syy tähän on ilmeinen: Ehkäisy on halvempaa kuin abortti. Raskaudenkeskeytykset tulevat kunnille kalliimmaksi kuin ilmaisen ehkäisyn järjestäminen.

kondomeja tehtaalla
EPA

Ehkäisy on edelleen ainakin pieni tabu

Miksi ihmeessä asiaan on herätty vasta nyt? Heino uskoo, että taustalla on monia asioita: ennakkoasenteita, tiedon puutetta ja kulttuurisia seikkoja.

– Ehkäisyä ei ole perinteisesti Suomessa nähty yhteisenä terveydenhuoltoon kuuluvana asiana, vaan enemmänkin yksityisenä naisten asiana. Etenkin hormonaalisen ehkäisyn kustannukset ovat pitkälti naisten harteilla, Heino pohtii.

Heinon kanssa keskustellessa saa käsityksen, että vielä vuonna 2018 asenteet ehkäisyä kohtaan tuntuvat yllättävän vanhanaikaisilta. Tiedon puutekin voi olla ongelma.

– Ja ei ehkä ymmärretä sitä, että monilla nuorilla ei yksinkertaisesti ole rahaa ehkäisyyn. Nuoret eivät välttämättä kehtaa kysyä vanhemmilta rahaa seksin harrastamista, kondomeja tai ehkäisypillereitä varten, tai vanhemmilla ei ole ylimääräistä rahaa, Heino jatkaa.

Ehkäisystä ja seksistä saattaa olla kiusallista puhua kotona vanhempien kanssa. Vanhemmille puolestaan voi olla kiusallinen ajatus, että oma alaikäinen teini harrastaa seksiä.

Koska aihe on edelleen osittain tabu, voisi olla hyvä, että yhteiskunta tarjoaisi ehkäisyä ilmaiseksi nuorille, Heino sanoo. Näin teinit eivät olisi asiassa "vanhempien armoilla", vaan he saisivat ehkäisyn varmasti yhteiskunnan varoista kustannettuna, perheen varallisuudesta tai vanhempien asenteista riippumatta.

Ensisijaisesti kun ehkäisyssä on kyse terveydestä ja jokainen yksilön oikeuksista.

THL:n erikoissuunnittelija Anna Heino on äärimmäisen iloinen siitä, että pitkään toistettu viesti on alkanut mennä perille ja ehkäisystä on ryhdytty puhumaan avoimemmin.

– Kun lehdet kirjoittavat ja kunnanvaltuustot käsittelevät asiaa, muodostuu yhteiskunnallinen viesti siitä, että tämä on tärkeä asia, jonka kustannukset halutaan jakaa. Että ehkäisy ei ole vain tyttöjen asia, Heino sanoo.

Tutkijan mielestä julkinen keskustelu ehkäisystä on tärkeää: Jos kunnanvaltuusto voi puhua ehkäisystä, niin on merkki siitä, kotonakin pystytään asiaa käsittelemään, hän sanoo.

Ehkäisyvälineitä pöydällä
Antti Kolppo / Yle

Väärää tietoa vieläkin liikkeellä – ehkäisyvalistukselle on aina tarvetta

THL:n erikoissuunnittelija Anna Heino on huomannut työssään, että ehkäisyyn liittyy vieläkin väärinkäsityksiä. Hänen mukaansa osa naisista luulee, että ehkäisyksi riittää, jos pillereitä syö silloin tällöin.

Hän haluaakin muistuttaa, että ehkäisyn on oltava säännöllistä: Pillereitä pitää syödä ohjeen mukaan, jotta ehkäisyteho säilyy.

Vaikka Suomi on maailman sivistyneimpiä maita, ehkäisyvalistusta ei voi lopettaa, sillä takapakki on asiassa mahdollista.

– Aina tulee uusi teinien sukupolvi, joka aloittaa seksin harrastamisen ja he kaipaavat neuvontaa ehkäisyasioista, Heino sanoo.

Asiaa pohtiessa herää nopeasti kysymys, kuinka paljon abortteja voisi oikein vähentää ilmaisella ehkäisyllä.

Heinon mukaan ilmaisen ehkäisyn roolia ei ole tutkittu aukottomasti, koska kyse on kokonaisuudesta. Ilmainen ehkäisy on vain yksi keino vähentää abortteja.

Heinon mukaan on kuitenkin varmaa, että raskaudet vähenevät, jos ehkäisy annetaan ilmaiseksi nuorille ja siihen yhdistetään neuvontaa ja keskustelua.

Ilmaisen ehkäisyn vaikutuksista väitöskirjaa tekevä Vantaan kaupungin terveyskeskuslääkäri Frida Gyllenberg on samaa mieltä.

Vantaalla abortit vähenivät alle 20-vuotiailla jopa 36 prosenttia ja 20–24-vuotiailla 14 prosenttia sen jälkeen, kun vuonna 2013 ilmaista ehkäisyä ryhdyttiin jakamaan.

Aluksi naiset saivat Vantaalla ensimmäisen pitkäkestoisen ehkäisymenetelmän, kuten kierukan tai implantin.

Maaliskuusta 2018 lähtien kaikille alle 20-vuotiaille naisille on Vantaalla tarjottu kokonaan ilmainen ehkäisy (siirryt toiseen palveluun). Ehkäisyvaihtoehtoja ovat ehkäisypillerit, -rengas tai -laastari ja pitkäaikaiset ehkäisimet sekä kondomit

Ilmainen ehkäisy halvempaa kuin abortit – Raumalla isot kustannussäästöt

Vantaan lisäksi positiivisia tuloksia on saatu myös Raumalla. Raumalla on myös laskettu ilmaisen ehkäisyn kustannuksia pitkällä aikavälillä. Ilmainen ehkäisy eli käytännössä e-pillerit maksavat Rauman kaupungille vuodessa parikymmentätuhatta euroa.

Rauman perhekeskuksen päällikkö Anne Vertainen on laskenut Ylelle, että kaupunki säästää jopa 100 000 euroa vuodessa siinä, että nuorten abortit vähenevät. Yksi raskaudenkeskeytys maksaa Raumalla 2 000 eurosta ylöspäin.

THL:n aikaisempien laskelmien mukaan ilman kaavintaa tehdyn abortin yksikköhinta oli noin 1 000 euroa. Muut menetelmät maksoivat noin 1 500 euroa kerralta.

Helsingin sairaanhoitopiirin hinnaston mukaan yhden lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen hinnalla saataisiin ehkäisypillerit kuudelle nuorelle noin vuodeksi. Pitkäkestoinen, kolmesta kymmeneen vuotta kestävä ehkäisy, maksaa noin 150–200 euroa, joten pitkäkestoisia ehkäisyjä saisi yhden abortin hinnalla noin 5–7.

Ehkäisyvälineitä
Katja Halinen / Yle

Vain muutama kunta on tilanteen tasalla – käytännöt vaihtelevat

THL:n erikoissuunnittelija Anna Heino arvioi, että Suomessa on tällä hetkellä noin 35 kuntaa, jotka tarjoavat ilmaista ehkäisyä nuorille. Virallista tilastoa asiasta ei kuitenkaan ole. Vantaa ja Rauma eivät ole ainoita edistyneitä kuntia.

Helsinki aloitti ilmaisen ehkäisyn tarjoamisen (siirryt toiseen palveluun) kesäkuun alussa. Heinon mukaan on hienoa, että Helsinki on asettanut yläikärajan 25 vuoteen.

Espoo tarjoaa ilmaista ehkäisyä (siirryt toiseen palveluun) vain niille naisille, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet kupari- tai hormonikierrukkaa. Lisäksi nuorille, jotka eivät ole käyttäneet aiemmin hormonaalista ehkäisyä, kustannetaan ilmaiseksi ensimmäisen 3–9 kuukauden käyttö iästä riippuen.

Suurista kaupungeista ilmaista ehkäisyä jakaa THL:n Heinon tietojen mukaan Helsingin, Vantaan ja Rauman lisäksi ainakin Jyväskylä, Rovaniemi ja Keski-Pohjanmaan kuntayhtymä. Jopa rokotevastaisuudesta tunnettu Pietarsaari jakaa ilmaista ehkäisyä nuorille.

THL:n erikoistutkija Anna Heino tietää, että ainakin Turussa, Tampereella ja Oulussa kunnanvaltuustoissa on käsitelty aloitteita ilmaisen ehkäisyn puolesta, mutta ne eivät ole saaneet riittävästi kannatusta tai käsittely on kesken.

Myös Helsingissä ilmainen ehkäisy jakoi valtuuston mielipiteitä.

Heinon mukaan positiivista on, että moni ison väestöpohjan kunta on tarttunut härkää sarvista ehkäisyn suhteen. Toisaalta, haasteita riittää vielä, sillä Suomessa on melkein 300 kuntaa, jotka eivät tarjoa ilmaista ehkäisyä.

Ilmainen ehkäisy on myös tasa-arvokysymys, Heino sanoo. Ihmiset ovat asian suhteen eriarvoisessa asemassa asuinpaikan mukaan. Espoolainen nuori maksaa e-pillerinsä tai kondominsa itse, kun vantaalainen saa saman kaupungin piikkiin.

Ehkäisyvälineitä pöydällä
Antti Kolppo / Yle

Ehkäisyn käyttö lisääntynyt – abortit laskivat historiallisen alhaalle

Heino toivoo, että kunnat ottaisivat ilmaisen ehkäisyn ikärajaksi 25 eikä 20, kuten Helsinki on tehnyt, sillä 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä tehdään eniten abortteja.

THL:n tilastot kertovat (siirryt toiseen palveluun), että abortteja tehtiin viime vuonna 9 360. Määrät ovat laskeneet viime vuosina.

Keskeytysten kokonaismäärä oli vuonna 2017 matalampi kuin koskaan aiemmin, vuoden 1970 raskaudenkeskeytyksiä koskevan lainsäädännön voimaantulon jälkeen.

Erityisesti alle 20-vuotiailla nuorilla keskeytysten määrä on vähentynyt viime vuosina merkittävästi. Myös 20–24-vuotiailla aborttien määrät ovat laskeneet. Tätä vanhempien keskeytysluvut ovat pysyneet melko vakaina, Heino kertoo.

Nuorten ikäluokasta abortit ovat vähentyneet eniten, lähes neljä prosenttia edellisvuodesta. Heinon mukaan tähän on useita syitä.

– Koulujen terveystiedon opetus on parantunut. Tietoa saa netistä helpommin. Jos ei kehtaa kysyä omalta vanhemmaltaan, voi googlata, Heino sanoo.

– Iso syy on myös se, että kunnat ovat ryhtyneet vihdoin heräämään asiaan ja panostamaan ehkäisyyn. Joko ilmaiseen ehkäisyyn tai siihen, että osa ehkäisystä on ilmaista. Ehkäisyneuvontaa on myös kehitetty, hän jatkaa.

Myös nuorisokulttuurilla ja yleisellä ilmapiirillä voi olla vaikutusta asiaan. Heino uskoo, että nykynuoriso pystyy puhumaan avoimemmin seksuaalisuudesta kuin aiemmat sukupolvet.

– Siinä mielessä ehkäisy on asia, joka on pikkuhiljaa normalisoitunut yhteiskunnassamme.

Nuori nainen pitää käsissään aborttia käsittelevää kirjaa.
Yle

Reilu kolmasosa aborteista tehdään nuorille, alle 24-vuotiaille.

Vaikka Suomessa ilmaista ehkäisyä voisi tarjota enemmän, tilanne aborttien suhteen on Pohjoismaihin ja koko Eurooppaan verrattuna hyvä.

Suomessa tehdään vähemmän abortteja kuin muissa Pohjoismaissa suhteutettuna väestön määrään. Ruotsissa tehdään Suomeen verrattuna kaksinkertainen määrä raskaudenkeskeytyksiä, suhteutettuna väestön määrään.

– Suomessa ei kuitenkaan kannata tuudittautua tyytyväisyyteen, asiaan tulee panostaa jatkuvasti ja pitkäjänteisesti, Heino kertoo.

Syyt abortille lähes aina sosiaaliset

Raskaudenkeskeytys tehdään lähes aina sosiaalisista syistä. THL:n mukaan näin tapahtuu 96 prosentissa tapauksista. "Sosiaalinen syy" tarkoittaa kansankielellä sitä, että raskaus on ei-toivottu, THL:n Anna Heino kertoo.

Loput 3,8 prosenttia keskeytyksistä tehdään sen takia, että sikiöllä epäillään jonkinlaista vakavaa häiriötä, kuten epämuodostumaa.

Heino toivoo, että ehkäisyn kautta voisi välttää Suomessa enemmän raskauksia. Hän ei kuitenkaan osaa arvioida, kuinka paljon aborttien määrä voisi laskea.

– Nyt kun teinien terveyskäyttäytyminen on yleisesti ottaen parantunut, toivomme, että tämäkin terveystottumus jatkuisi aikuisuuteen, Heino sanoo.

– Kun nuorena oppii hyvät käytännöt jonkin asian saralta, ne yleensä tuppaavat jatkumaan aikuisuudessakin, hän jatkaa.

Lue lisää:

Vantaalla teiniraskauksista hävisi kolmannes ilmaisen ehkäisyn myötä – Lääkäri: "Toivon todella, että ihmisillä olisi halu tarkastella tätä asiaa"