Maailman pohjoisin rauniolinna korjataan perinteisin menetelmin – rakenteista paljastui aiemmin tehtyjä korjausvirheitä

1600-luvulla pystytetyn kivilinnan kunnostuksessa pyritään jäljittelemään alkuperäistä rakennustapaa. Aina niin ei ole tehty.

linnat
Restaurointiapulainen laskee kivimurskaa sankolla kävelysillalta alas maan tasolle.
Tiia Korhonen / Yle

Restaurointiapulainen Antti Kivijärvi laskee köyden varassa olevan sangon alas Kajaanin rauniolinnan toisesta kerroksesta. Kävelysillan alapuolella lastia on ottamassa vastaan restaurointiapulainen Aleksi Pylvänäinen.

Hän nostaa sangossa olevan säkin kottikärryihin ja kuljettaa sen pois linnasaaresta.

Säkkien kuljettaminen on pitänyt miettiä huolella, jotta rauniolinnan rakenteet eivät vaurioidu.

– Me olemme purkutöissä ennen kaikkea fyysisenä voimana eli siirrämme maata ja viemme sitä jätekeskukselle. Myöhemmin autamme myös konservoinnissa, Kivijärvi kertoo kesätyöstään.

Kajaanin rauniolinnassa tehdään korjaustöitä toisen kerroksen kellarin kattorakenteisiin.
Rauniolinnan toisesta kerroksesta on purettu kerroksia pois kellarin kattorakenteista.Elisa Kinnunen / Yle

Maailman pohjoisimman kivilinnan (siirryt toiseen palveluun) (Metsähallitus) korjaustyöt käynnistyivät kesäkuun alussa. Edellisen kerran rauniolinnaa kunnostettiin yli 10 vuotta sitten.

Nyt työt painottuvat linnan toisen kerroksen kellarin kattorakenteisiin.

– Kellarikaton päällä on ollut joka kesä vesilammikko, koska kallistuksissa on ongelmia eikä vedenpoistoputki vedä. Rakenne on hieman väsynyt, joten se avataan ja kunnostetaan, kertoo kulttuuriperinnön erikoissuunnittelija Päivi Tervonen Metsähallituksesta.

Paksun laatan tarkoitus epäselvä

Rauniolinnaa on korjattu vuosikymmenten saatossa useasti. Esimerkiksi nyt korjauksen alla olevan kellarikaton vedenpoistoputki on 1970-luvulta ja kattorakenteiden laatat 1980-luvulta.

Purkutöiden aikana rakenteista paljastuikin monia yllätyksiä.

– Päällekkäiset laatat oli laitettu virheellisesti ilman vesieristettä ja osittain maa-aineksen päälle. Laatan paksuus oli järkyttävän suuri. Se kuormittaa alkuperäistä rakennetta aivan turhaan, ja tarkoituskin on aivan epäselvä, sanoo konservaattori Larisa Evstifeeva-Auraniemi Konservointilaboratorio Slammauksesta.

Vesi on seisonut kellarin katolla, jolloin se on päässyt myös läpäisemään sementtilaatan ja kaikki muut rakenteet.

– Jos katsoo kellarin sisäpuolelta, siellä näkyy jopa kalkkipuikkoja, koska vesi on vienyt kivien välissä olevaa laastia pois, Evstifeeva-Auraniemi kertoo.

Vesiputki Kajaanin rauniolinnan korjaustyömaalla.
Vedenpoistoputki vaihdetaan, koska se ei vedä.Elisa Kinnunen / Yle

Konservaattori kiinnittää myös rakenteista irronneita tai tarkoituksella irrotettuja kiviä paikoilleen.

– Kivet eivät lähde kovin helposti irti, mutta niitä otetaan sieltä väkivaltaisesti. Se on surullista, koska tämä on hyvin arvokas ja ainutlaatuinen muinaismuistokohde, Päivi Tervonen harmittelee.

Muurien avauksessa saa tietoa, millä tavalla korjauksia on tehty joskus aikaisemmin.

Larisa Evstifeeva-Auraniemi

Rauniolinnan korjaustöissä pyritään jäljittelemään alkuperäistä rakennustapaa. Esimerkiksi muurirakenteet kiinnitetaan kalkkipitoisella laastilla ja puuttuvat kivet pyritään korvaamaan mahdollisimman samanlaisella kivimateriaalilla.

– Saumalaasti on puhdasta kalkkilaastia. Kiven kiinnityslaastissa käytän vähän sementtiä. Museovirasto käytti samanlaista laastia kymmenen vuotta sitten ja se on pysynyt hyvin. Laatat tehdään betonista, mutta siihen laitetaan vähän kalkkia, jotta ne eivät ole vahvempia kuin alla oleva kerros, konservaattori Larisa Evstifeeva-Auraniemi kertoo.

Konservaattori ja restaurointiapulaiset ovat työskentelemässä muinaismuistokohteessa.
Kajaanin rauniolinna tarvitsee jatkuvaa kunnon seurantaa ja hoitoa. Metsähallitus kunnostaa linnaa kiireellisyysjärjestyksessä.Tiia Korhonen / Yle

Linnan rakenteita avatessa voidaan päästä satojen vuosien taakse historiaan.

– Konservaattorille tämä on erittäin arvokas kohde. Täältä löytyi kaikenmoisia laasteja ja rakenteita, joita voi tutkia. Myös muurien avauksessa saa tietoa, millä tavalla korjauksia on tehty joskus aikaisemmin. Saan paljon uutta tietoa, mitä voin hyödyntää, Evstifeeva-Auraniemi kertoo.

Uteliaimmat pysähtyvät juttelemaan

Rauniolinnalla on kesän aikana paljon kävijöitä. Se on suosittu piknik-paikka ja kaupunkilaisten olohuone. Kajaaninjoen keskellä olevalle saarelle järjestetään myös opastettuja matkailukierroksia.

Kunnostustöiden aikana linnan kaikki osat eivät ole välttämättä kävijöiden käytössä.

– Linna on varmasti monelle tärkeä osa kaupunkia. Tämä on avoin kohde ja yleisö kulkee vapaasti, mutta uskon, että voimme työskennellä rauhassa, Evstifeeva-Auraniemi sanoo.

Konservaattori Larisa Evstifeeva-Auraniemi Kajaanin rauniolinnassa.
Linna on monelle tärkeä osa kaupunkia, joten kunnostustyöt kiinnostavat ihmisiä, koservaattori Larisa Evstifeeva-Auraniemi kertoo.Elisa Kinnunen / Yle

Myös linnan kunnostustyö kiinnostaa ihmisiä.

– Ihmiset tulevat kyselemään aina välillä, että mitä me täällä teemme. Kyllähän se kiinnostaa, koska täällä on jotain erilaista, mitä yleensä ei ole, restaurointiapulainen Aleksi Pylvänäinen kertoo.

Työn ohessa on aina sen verran aikaa, että ennättää vastata ihmisten kysymyksiin.

– Pariin lauseeseen se yleensä jää, kunhan nyt ei kaikkea työaikaa siihen kuluta, naurahtaa restaurointiapulainen Antti Kivijärvi.